Lehti: ”Luottoluokittajien arviot hölynpölyä”
Julkaistu: 29.1.2012 12:26
Kuva: Kone
Suomen Pankin entinen pääjohtaja Sirkka Hämäläinen.
- Luottoluokittajien arviot ovat olleet hölynpölyä. Kaikilla rahoituslaitoksilla, jotka menivät konkurssiin, oli vielä vuonna 2008 ennen kriisiä AAA-luokitukset. Samoin kaikki eurooppalaisten valtioiden paperit ovat olleet AAA-luokassa ihan viime viikkoihin asti, Hämäläinen sanoo.
Väärät arviot ovatkin johtaneet siihen, ettei luottoluokittajien arvioihin enää luoteta. Kun Espanjan, Italian ja Ranskan luottoluokitusta pudotettiin, eivät korot nousseetkaan.
Hämäläinen syyttää Yhdysvaltain pankkisektorin yliliberalisoinnin johtaneen vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin. Muiden maiden pankit liittyivät myöhemmin "ralliin". Hämäläisen mielestä pankit pitäisikin laittaa tiukempaan kuriin.
- On kansantalouden etu, että pankkien ja muiden rahoitusmarkkinalaitosten toiminnan puitteet ovat tiukempia ja tarkemmin säänneltyjä, Hämäläinen sanoo Talouselämälle.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Henkilöt: Sirkka Hämäläinen
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Ihan pätevää tekstiä - moraalikatoa on kaikkialla
Pankkien ja luottoluokittajien moraalikato oli keskeinen tekijä USA:n subprime-kriisissä.
Euroopan velkakriisin ydin taas on poliittinen moraalikato, jonka seuraukset laukesivat subprime-kriisin yhteydessä.
Kaiken kaikkiaan kyseessä on taloustieteessä aliarvostettuun asemaan joutunut epäsymmetriseen informaatioon perustuva moraalikato-ongelma, jota löytyy kaikkialta - niin pankeista kuin poliitikoistakin. Tämä ongelma on vasta nyt finanssikriisien yhteydessä alettu ottamaan vakavasti.
Ymmärrän, että tilanne on siis seuraava
Toiset tietävät aina enemmän kuin toiset ja voivat vaikuttaa tällä tavalla markkinoihin ja hyödyntää niitä. Kun tähän liitetään huijareiden aktiivinen halu antaa väärää tietoa jää aina se, jolla on vähemmän tietoa tappiolle. Kerätään toisten fyrkat pois kuljeksimasta, kun nämä ovat hyväuskoisia.
Moraalikadon yksinkertainen ilmentymä ja helppo tapa huijata on vääristellä luokituksia. Silloin kun luokitus on pielessä ja parempi kuin sen pitäisi olla, luokitettava hyötyy ilman ansiotaan. Liian hyvän luokituksen saanut siis tosiasiassa huijaa muita. Koska tällä tavalla säästää rahaa on se kuitenkin yleinen tapa sekä yrityksissä että eri maiden hallituksissa. On siis lopputuloksen kannalta pelkästään hyvä, jos luottoluokitus muuttuu oikealle tasolle. Nyt on päivitetty lähinnä eri maiden luokituksia. Kohta on syytä alkaa alentamaan myös yritysten luokituksia oikealle tasolle. Erityisen tärkeätä olisi saada johdannaisspekulanttien omat luokitukset oikealle tasolle. Vasta sitten talous tervehtyy.
Tästä juuri on kysymys
"Kun tähän liitetään huijareiden aktiivinen halu antaa väärää tietoa jää aina se, jolla on vähemmän tietoa tappiolle. Kerätään toisten fyrkat pois kuljeksimasta, kun nämä ovat hyväuskoisia. Moraalikadon yksinkertainen ilmentymä ja helppo tapa huijata on vääristellä luokituksia."
Luottoluokittajat saavat palkkionsa toimeksiantajiltaan, joita ovat juuri ne joiden luokituksia pitäisi arvioida (esim. pankit). Tämä luo luokittajille moraalikato-ongelman, koska heillä on houkutus antaa liian hyviä luokituksia, jotta saisivat helpommin näitä luokitustoimeksiantoja.
Esim. Yhdysvalloissa luottoluokittajia syytettiin siitä, että ns.roska-asuntoluottoja sisältäville arvopapereille (CDO) annettiin korkeimpia AAA-luokituksia, koska luokittajien toimeksiantajia olivat juuri ne, jotka laskivat liikkeelle näitä arvopapereita. Tällä tavalla sijoittajia huijattiin väärällä informaatiolla.
Rahoitusmarkkinat ja markkinat yleensäkään eivät toimi tehokkaasti, jos päätökset perustuvat väärään informaatioon. Voidaan siis puhua markkinoiden epäonnistumisesta, kuten Hämäläinen toteaa. Tehokkaat markkinat edellyttävät oikeaa ja täydellistä informaatiota.
Kreikka ei pääse tavoitteeseen
Kreikka ei pääse tavoitteeseen, että vuonna 2020 sen velkasuhde on 120 prosenttia kansantuotteesta. Sekin olisi kaksi kertaa yli vakaussopimukseen kirjatun rajan yli.
Onko EMU-säännöt tehty alun perin rikottaviksi vai miksi niitä ei noudateta?
Esimerkki: Kun EMU maa velkaantuu yli 60% BKT:stä tulee sen vähentää valtion velkaa 1/20 osalla / vuosi
Ratkaisu:
Noudatetaan olemassa olevia sopimuksia. EMU säännöt on juuri tehty siksi että EU ja EMU jäsenmaiden (talous)politiikka lähenisi toisiaan jäsenmaiden omin toimin. Mutta kun tarpeeksi näköjään rikkoo sääntöjä niin unohtuu miksi ne säännöt on tehty.
EMU sääntöjä noudattamattomat maat on siirrettävä lähtökohtaisesti euron ulkopuolelle asteittain ellei sovittuja sääntöjä noudateta. Tästä syntyy markkinoiden kaipaamaa ennustettavuutta euromaiden talouksiin. Tämä pitää olla edellytys että edes harkitaan näiden ulos jäävien maiden yhteisvastuullista auttamista.
Muutoin on turha odottaa edes teoriassa yhteisvastuuta, koska maan auttaminen lisälainalla ja korkorasituksen kasvattaminen ei ratkaise lainahoitokyvyttömän taloutta.
Koron pitää seurata riskiä, joka tulee rahan lainaamisesta ko. lainanhoitokyvyttömälle maalle. Nyt Kreikan osalta yritetään sijoittajien vastuun leikkaamista 100 mrd:lla ja tämän jälkeen annetaan lainanhoitokyvyttömälle Kreikalle 130 mrd.
Kannettu vesi ei kreikkalaisessakaan kaivossa pysy vaan päinvastoin se peittää rakenteellisten muutosten tarpeen ja käynnistää poliittisten syytösten kehän.
Onko EMU-säännöt tehty alun perin rikottaviksi?
Näin ei alunperin pitänyt olla, mutta sitten kun suuret maat kuten Saksa ja Ranska niitä rikkoivat, mitään sanktioita ei toteutettukaan. Tästä syntyi käsitys, että sääntöjä voi vapaasti rikkoa.
Säännöt, joiden rikkomisesta ei ole mitään negatiivisia seurauksia ovat tietenkin tehottomia.
Pohjatyöt pitää tehdä kunnolla ennen pintamaalia...
Ensin pitää tunnustaa että sopimuksia ei ole noudatettu ja sanoa, mitä sopimuksia ei ole noudatettu ja että nyt sitoudutaan muutokseen. Palomuurit eivät toimi, eikä sanktioista sovita tehokkaasti jos sopimusten noudattamatta jättämistä ei myönnetä tarkasti.
Kreikan "yleinen mielipide" vetoaa jopa siihen että eihän Saksakaan maksanut sille sovittuja sotakorvauksia...
Pohjatyöt pitää tehdä kunnolla ennen pintamaalin maalausta muuten EMU-liitto kuplii ajanlaskun loppuun asti...
Ei Kreikan moraali sitä muutu, jos ei yleisesti ja riittävän julkisesti ja kattavasti myönnetä mistä kenkä puristaa...
Viime kädessä tämä eurokriisi on pieni ongelma jos Eu-alueelle ei saada kasvua...
Systeemin virhe?
"Hämäläinen syyttää Yhdysvaltain pankkisektorin yliliberalisoinnin johtaneen vuonna 2008 alkaneeseen talouskriisiin. Muiden maiden pankit liittyivät myöhemmin "ralliin". Hämäläisen mielestä pankit pitäisikin laittaa tiukempaan kuriin."
Sama Suomeksi:
Mielipidekirjoitus HS 9.1
Anu Taskinen kysyi (HS Mielipide 3.1.), miten on mahdollista, että maailmassa on enemmän velkaa kuin rahaa. Useimmiten rahaa saa palkkana, tulonsiirtona, lahjana, osinkona tai myymällä jotakin. Mutta mistä tuo raha on peräisin? Se on peräisin sinun tai jonkun toisen lainaamasta rahasta.
Olen samaa mieltä - olihan "junk bondit" jo 1980 -luvulla
Maallikkona on mieleeni tullut samat ajatukset USA:n pankkisekoiluista. Mutta eihän tämä rapakon takana ole mitään uutta. Muistelen 1980 -luvun puolen välin jälkeen uutisoidut tiedot jenkkien "junk-bondeista" ja siellä konkurssiin menneistä pankeista. Tämä oli sitä aikaa vielä kun meillä meni finanssimaailmassa "kovaa" ennen sitä "kovaa" laskua. Silloiset jenkki-pankkien sähläilyt vain jäivät mediassa oman finanssi-kaaoksemme varjoon.
Kukahan se muuten luokittaisi luottoluokittajat ? Olisi myös mielenkiintoista avata luottoluokittajien tausta- ja intressiryhmät.
Niin.
Kuulostaa aluksi hyvältä. Kuitenkin lie niin, että Sirkka tarkoittaa yksityisen pankkimaailman suorittamaa kontrollia, eikä suinkaan parlamentaarista valvontajärjestelmää. Tällöin pankit saisivat vielä tiukemman otteen yhteiskunnasta.
Rahoitusvalvonta
Pankkien säätelyllä ja rahoitussektorin valvonnalla tarkoitetaan nimenomaan julkisen sektorin harjoittamaa valvontaa. Tähän liittyy myös lainsäädännöllisiä toimia.
Varsinainen pankkivalvonta suoritetaan yleensä erillisen viranomaisen (kuten Suomessa rahoitustarkastus)toimesta. Tämä viranomainen toimii usein keskuspankin yhteydessä. Käytäntö vaihtelee maittain.
Pankkivalvontaa ei siis suoriteta yksityisen sektorin toimesta.
Sirkan tilannearviot ja Suomi
Eurosta, vahvan markan politiikasta ja velkavivusta:
Oi kuinka helppoa ja todennäköistä on, että syy on aina muualla. Näin se on Sirkankin kohdalla tullut toteennäytetyksi. Eikö Suomessa kukaan 90-luvun keskeisistä vaikuttajista tajunnut ns. "valuvikaa" järjestelmässä mihin oltiin heittäytymässä. Kysynkin, että montako muuta typerää sopimusta keskeiset avainhenkilöt ovat tehneet, joissa muhii piilossa eräänlainen pommi?! Vastenmielistä tällainen viisastelu ja oman hännän nostelu kun olisi voinut itse siihen jotain vaikuttaa!
Asian vierestä
"Eikö Suomessa kukaan 90-luvun keskeisistä vaikuttajista tajunnut ns. "valuvikaa" järjestelmässä mihin oltiin heittäytymässä. Kysynkin, että montako muuta typerää sopimusta keskeiset avainhenkilöt ovat tehneet, joissa muhii piilossa eräänlainen pommi?! Vastenmielistä tällainen viisastelu ja oman hännän nostelu kun olisi voinut itse siihen jotain vaikuttaa!"
Sirkka Hämäläinen puhuu nyt USA:n finanssikriisistä ja kansainvälisistä rahoitusmarkkinoista. Näihin Hämäläinen ei olisi voinut vaikuttaa millään tavalla.
Hämäläinen puhuu asiaa
Raivostuttavaa on vain se, että mikään ei muutu. Siitä on jo nähty esimerkkejä.
Älytöntä puppua "asiantuntijalta":
"Sirkka Hämäläinen katsoo, ...että talouskriisin kannalta kohtalokkainta on kuitenkin ollut markkinoiden erehtyminen."
Markkinat eivät VOI erehtyä. "Markkinat" eivät ylipäätään ajattele. "Markkinat" on mekanismi. Miten mekanismi "erehtyy"?
Uuslibertaarien, joiden puolestapuhujana Hämäläinenkin on toiminut, ideologia on, että markkinamekanismi korjaa omat virheensä. Se, onko näin, on kokonaan toinen juttu. Onko Hämäläinen palaamassa pohjoismaisen sosiaalivaltion kannalle?
Markkinoilla toimivien tarkoitus ei ole edistää kansantaloutta, vaan lihavoittaa omaa kukkaroaan - muista välittämättä.
Kysyn vaan
Pitävätkö sitkeät huhut Sirkka Hämäläisen kehnosta kielitaidosta paikkansa, jolloin hänen näkymättömyyteensä Euroopan keskuspankin johtokunnan jäsenenä Suomen Pankin johtajuuden jälkeisinä vuosina vuodesta 1998 alkaen selittyisi suurelta osin kielitaidon puutteella ?
Sääntely ja sen säännöt sekä valvonta
Totta on, että kun EU, euro -maat, ja niiden veronmaksajat viime kädessä takaavat pankkien ja rahoituslaitosten luotonnannon ja luoton oton, niin silloin valtioilla tulee olla sanansa sanottavana. On myöskin otettava huomioon se, että kun pankkien ja rahoituslaitosten sallitaan saavan taloudessa merkittävän aseman ( = pakko ne on sitten kuitenkin pelastaa, muuten kaatuu koko järjestelmä ) , niin silloin näille tulee laatia myös asemaansa vastaavat säännöt sekä vastuut ja niitä on valvottava. Valvonnan ja säätelyn tulee olla myös ennakoivaa eikä, kuten nykyjään , reagoivaa ( eli aletaan toimimaan vasta kun "ne" ovat jo housuissa ).
Hämäläinen on oikeassa
"Markkinat eivät VOI erehtyä. Markkinat eivät ylipäätään ajattele. Markkinat on mekanismi. Miten mekanismi erehtyy?
Tätä paskaahan meille finanssimaailma ja sen juoksupojat syöttävät. Uskotellaan, että markkinat ovat joku luonnonvoima, jonka vapaan toiminnan rajoittaminen tai estäminen aiheuttaa arvaamattoman ekokatastofin.
Markkinat on ihmisen luomus kaikkine heikkouksineen, siksi sen säätely ja rajoittaminen on, ei vain mahdollista, vaan välttämätöntä.
talouselämä kehittyy
luottoluokittajien perustarkoitus karkasi käsistä
ja tuhoaa luottoluokitajien bisneksen
luottoluokittajat ovat sittenkin talouselämän bisneksen kannalta matriisissa - ei linjassa
luottoluokittajat on kuin huono konsultti joka sai kenkää ku ei osannutkaan
Suomen talouselämän
Suomen talouselämän puolijumala Nalle on todennut, että markkinat eivät ole koskaan väärässä.Emmekö siis uskokaan häntä?
Suomen talouden 1,5 -jumala Koivisto
Liberalisoi talouden tunnetuin seurauksin.
Jakelee viisauksiaan edelleen. Ensimmäinen
vasuripressa . . lol!
Arvoisa Sirkka Hämäläinen
"Luottoluokittajien arviot ovat olleet hölynpölyä. Kaikilla rahoituslaitoksilla, jotka menivät konkurssiin, oli vielä vuonna 2008 ennen kriisiä AAA-luokitukset. Samoin kaikki eurooppalaisten valtioiden paperit ovat olleet AAA-luokassa ihan viime viikkoihin asti, Hämäläinen sanoo."
Juuri näin.
Kuinka luottoluokittajien arviot voisivat olla oikeita?
Luottoluokituksia maksusta tekevät amerikkalaiset voittoa tavoittelevat yksityiset yritykset, ja niiden takana ovat omien viiteryhmien intressit, eli suuren pääoman liikkeillä spekulointi.
Luottoluokitusyhtiöiden arviot ovat yhtä vakuuttavia, kuin pörssianalyytikkojen suoritus virtuaalisijoituskilpailussa, jonka ainoa osallistunut eläinkunnan edustaja simpanssi voitti.
Näin
"Europäättäjät ovat suuttuneet luottoluokittajille ylivelkaisten eurovaltioiden luokitusten laskuista. Luokittajien arvostelu onkin aiheellista, mutta eri perustein. Luokittajia pitäisi moittia liian lepsuista eikä suinkaan liian ankarista reittauksista. Markkinoiden mielestä maailmassa on enää yksi AAA-valtio – eikä sen valuutta ole euro."
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/01/18/n...
Arvosteluskaala ei toimi
Arvosteluskaalaa tulisi käyttää paljon paremmin. Nyt se ei toimi. Toisaalta luokitus ei aina vaikuta lopullisiin korkoihin, koska muutkin asiat vaikuttavat kuten asianlaita on USAssa. On vaikea kuvitella, että kun sijoittajat haluavat toimia juuri USAssa he pyrkisivät nostamaan myös käytännön tasolla siellä maksettavia korkoja. On sijoittajien ja spekulanttien etu, että niin suurilla ja tärkeillä markkinoilla korko pysyy alhaisena. Toisaalta on spekulanttien etu, että saadaan aikaiseksi ympäri maailmaa sellaisia jännitteitä, joita he voivat itse olla virittelemässä ja omilla kikoillaan valmistelemassa hyödyn ulosmittaamista syntyneistä korkoeroista.
Muista tervehtiä kohteliaasti
”Eurostelulla” on kyllä käymässä vähän samalla tavalla kuin vanhassa Ohukainen ja paksukainen-elokuvassa. Herrat rupesivat kauppiaiksi ja naapurikauppiaan kanssa tuli riitaa. Tämä poikkesi poikien kauppaan ja laittoi mm. taskukellot tehosekoittimeen. Pojat kävivät vastavierailulla ja laittoivat mm. siirappia kassakoneeseen. Poikien riidellessä ja sukkuloidessa kauppojen välillä varas tuli aina ovella vastaan ja kantoi tavaraa ulos poikien kaupasta. Ohukainen ja paksukainen tervehtivät herrasmiehinä aina ovella kohteliaasti. Varas jatkoi toimiaan ensin kantamalla ja sitten viemällä kottikärryillä tavaraa ulos. Lopuksi varas oli ajanut jo kuorma-auton kaupan eteen. Tämä hauska elokuva toteutuu nyt EMU- maissa täyttä päätä. Me tervehdimme siinä kohteliaasti ja luottoluokittaja toimii kaikesta huolimatta ”elokuvan” ohjaajana. Kuka onkaan varkaan roolissa?