Ahon metsälääke: Logistiikka kuntoon!
Julkaistu: 14.2.2008 20:09
Kuva: Uusi Suomi
Tähän johtopäätökseen on tultu Sitran yliasiamies Esko Ahon johtamassa metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä pohtineessa laajapohjaisessa työryhmässä. Työryhmä luovuttaa väliraporttinsa pääministeri Matti Vanhaselle perjantaina.
Täysin uutta Ahon työryhmän raportissa ovat metsäteollisuudelle suunnitellut veroporkkanat.
Metsäraportissa keskitytään ensi vaihessa puuhuoltoon, puun liikkumiseen ja liikuttamiseen. Raportin pääosa valmistuu kesäkuun loppuun mennessä ja siinä keskitytään metsäteollisuuden pitkän aikavälin toimintaedellytysten parantamiseen.
Raportti kiinnittää vakavaa huomiota Suomen tie- ja rataväylien kuntoon. Kuljetuskustannukset ovat myös Suomen sisäisesti iso kustannuserä metsäteollisuudessa.
Kuljetusväylien tilanne katsotaan työryhmän jäsenen mukaan kehnoksi manner-Eurooppaan verrattuna lähes koko Suomessa. Itä-ja Pohjois-Suomessa kuljetusväylät ovat rappeutuneet väestöpohjan ohentuessa, mutta tie- ja rataverkko ei ole myöskään kehittynyt Etelä-Suomessa, jossa väestömäärä on kasvanut nopeasti. Teollisuus tarvitsisi kansainvälisesti nykyistä kilpailukykyisemmät kuljetusväylät myös Etelä-Suomessa vientisatamien läheisyydessä.
Ahon metsätyöryhmä esittää nykyisestä poikkeavia nopeavaikutteisia lääkkeitä metsäteollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Niihin kuuluvat mittavat infrastruktuuri-investoinnit, investointien rahoittaminen valtion metsätuloilla ja uudet veroporkkanat metsäteollisuudelle.
Veroporkkanat, jotka esitellään tarkemmin perjantaina, on tarkoitettu
väliaikaisiksi. Työryhmästä vakuutetaan, että veroporkkanat eivät tule
sotimaan EU:n kilpailulainsäädäntöä vastaan.
Työryhmän jäsen, MTK:n metsäjohtaja Antti Sahi korostaa, että
metsäsektorin ja metsäteollisuuden hinnat määräytyvät markkinoilla.
- Puun kysyntä kasvaa ja niin myös hinta nousee.
Sahin mukaan on yksinkertaistamista panna metsäteollisuuden ongelmat Suomessa raaka-ainehintojen syyksi.
- Puun hinnan nousu oli esimerkiksi viime vuonna Suomessa loiva, Sahi sanoo. -Mutta kapasiteettia on liikaa ja se vanhenee.
Sahin mukaan mitään erityistä aluepolitiikkaa työryhmä ei ole pyrkinyt harrastamaan, mutta maaseutualueiden elinvoimaisuus on työryhmää puhuttanut.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Henkilöt: Esko Aho
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Eskon puumerkki
Aho on siis sitä mieltä, että ellei puun hintataso ole oikea, auttaa pelkkä tienparantaminen.
Mikä olikaan Suomen itsenäisyyden juhlarahaston, säätiön, perustamistarkoitus?
Sitrasta tulee hyviä neuvoja niin puolustuspolitiikkaan kuin valtiosääntökysymyksiin niin kuin EVA:stakin. Uskoisin, että yliasiamies voisi ryhtyä kirjoittamaan väitöskirjaa vaikkapa omistajapolitiikasta. Hänhän on tehnyt tutkielmansa maauudistuksesta, mikä myös liittyy omistamiseen.
Metsänomistuksen kaupunkilaistuminen
Metsänomistaja on yhä useammin kaupunkilainen.
Se on metsänhoidollisesti hyvä asia, sillä ajatuksesta "Metsä on maatilan pankki" ei ole tietoakaan.
Ennen ei metsää myyty heti vaan odotettiin parhaita myyntikonjuktuureja. Heti kun kaupunkilaismetsänomistajalla on hakkuukypsää perämetsää, niin nykyisin siellä on heti kohta peräaukkoa. Rahaa pitää saada kulutukseen, autoon ja asunnon maksuun.
Kun seuraavan kerran helsinkiläinen katselee maisemia junan tai auton ikkunasta ja kiroilee mielessään ahneita kepulaisia ja hakkuuaukeita, saattaa rahat niistäkin aukosta olla tukevasti Helsingissä.
Ja lohduksi, että kyllä se metsä siihen kasvaa takaisin ja kasvaessaan sitoo hiilidioksidia.
Kannuksen kunnan
entinen elinkeinoasiamies ei näe metsää puilta.
Käviköhän tässä siten kuten minulle taannoin: kävelin kapakasta kotiin ja metsä kaatui päälle.
Montako kuukautta?
Montako kuukautta Esko Aho on harjoittanut ammattiaan?