Keskiviikko 27.7.2016

Arhinmäen laskelma: 3135 €/kk – ”Osingoilla palkattaisiin 240 000 työntekijää!”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
4.3.2016 08:45
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    – Tänä vuonna arvioidaan maksettavan 11 000 miljoonaa euroa osinkoja. Jotta saa käsityksen summan koosta, laskimme montako yksityisen sektorin keskipalkkaista työpaikkaa tällä summalla saataisiin. Mediaaniansio yksityisellä sektorilla on 3135 euroa kuukaudessa. Kun huomioi sivukulut, saisi osinkoina jaettavalla summalla palkattua 240 000 työntekijää, Paavo Arhinmäki sanoo.

Oppositiopuolue vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki kertoo Facebookissa puolueensa laskeneen, että pörssiyhtiöistä osakkaille jaettavilla osingoilla työllistettäisiin 240 000 ihmistä. Arhinmäki otti asian esiin eilen eduskunnan kyselytunnilla.

– Arvoisa rouva puhemies! Kela-maksun poiston luvattiin lisättävän työllisyyttä. Kun yhteisöveroa alennettiin, dynaamisia vaikutuksia piti tulla, työllisyyttä ja investointeja. Ja mikä oli seuraus? Meillä on pahin investointilama sitten 90-luvun, työttömyys vain kasvaa. Samaan aikaan dynaamiset vaikutukset näkyvät pörssissä: osakkaille jaetaan osinkoja 11 000 miljoonaa euroa. Se on niin valtava summa, että siitä on vaikea saada käsitys, mutta se vastaa 240 000 ihmisen työvoimakuluja vuodessa yksityisellä sektorilla keskimäärin, Arhinmäki sanoi.

Hän toteaa Facebook-päivityksessään näin:

– Kyselytunnin alussa Sipilä, Stubb ja Lindström hehkuttivat, että ns. kilpailukykysopimus tuo vähintään 35 000 uutta työpaikkaa ja investointeja. Kun sitten kysyin, että miksi nyt toisi, kun Kela-maksun poisto tai yhteisöveron alentaminen eivät tuoneet vaikka samoin luvattiin, alkoi pääministeri Sipilä puhua uskosta, toivosta ja vetoamisesta. Yhteisöveron alentamisella luvattiin olevan dynaamiset vaikutukset, ja niin olikin. Nimittäin se on kasvattanut dynaamisesti osinkoja. Tänä vuonna arvioidaan maksettavan 11 000 miljoonaa euroa osinkoja. Jotta saa käsityksen summan koosta, laskimme montako yksityisen sektorin keskipalkkaista työpaikkaa tällä summalla saataisiin. Mediaaniansio yksityisellä sektorilla on 3135 euroa kuukaudessa. Kun huomioi sivukulut, saisi osinkoina jaettavalla summalla palkattua 240 000 työntekijää. Toistan. 240 000 työpaikkaa! Ja nyt ns. kilpailukykysopimuksella ollaan siirtämässä 2500 miljoonaa euroa työntekijöiltä yrityksille.

Hallituspuolueiden puheenjohtajat vastasivat myös nyrkkitervehdyskohuun eilen sillä, että uusien työpaikkojen syntyminen antaa aihetta iloon. Arhinmäki tivasi oikeus- ja työministeri Jari Lindströmiltä (ps.), miten varmistetaan työpaikkojen syntyminen.

–  Semmoista lakia me tuskin pystymme säätämään, että pakotetaan työnantajat työllistämään tai investoimaan. Tässähän tavoitellaan kilpailukykyä, ja se kilpailukyky on varmaan se, mikä houkuttelee sitten niitä investointeja. Tälleenhän tämä menee. Eli kun saadaan kilpailukykyä ylemmäs, kun tehdään tämä ratkaisu, niin sillä houkutellaan myös niitä investointeja. Kyllä minä sen tunnustan, että se on enemmän toiveen asteella, kuten pääministeri äsken totesi. Se on toiveen asteella, Lindström vastasi.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pertti Vaulasvirta

Yritys ei ole työntekijöitään varten, ei olemassa työllistämistä varten. Yritys on olemassa asiakkaitaan varten, heidän tarpeitaan varten. Jos asiakkaat päättävät yrityksen palveluiden tai tuotteiden olevan riittävän laadukkaita ja sopivan hintaisia, niin he hankkivat nitä itselleen. Jos yritys kokee yhteiskunnan ehtojen olevan kannaltaan riittävän kilpailukykyisiä verrattuna muiden tarjoamiin ehtoihin, yritys jatkaa olemassaoloaan siellä. Jos ehdot eivät kilpailukykyisiä, niin yritys saattaa vaihtaa paikkaansa. Arhinmäen maailmankuvan mukaan pakotetaan yrityksiä olemaan jotakin muuta. Ei ikävä kyllä toimi muualla kuin entisessä Nevostomaailmassa. Sinne ei ole paluuta, se kortti on jo katsottu.

Raimo Laine

Olen osakkaana useassa yrityksessä ja harmikseni lähes kaikilla on ongelmana, ettei kysyntää ole mm. EU:n taantumasta johtuen. Tämä tekee tilanteen vaikeaksi; pitää
työntekijöitä vähentää eikä kannata investoidakaan. Saatua tukea ja palkanalennuksia
täytyy vain osinkoja jakelemalla käyttää. Tämä tulonsiirto kyllä tietysti omistajia miellyttää, mutta tuloerot ja kestävyysvaje kasvavat ja kotimainen kulutus vähenee.

Mark Andersson

Eivät yritykset, varsinkaan pörssiyritykset, ole asiakkaitaan, vaan omistajiaan varten. Asiakkaat ja tuote ovat ikäviä esteitä päätarkoitukseen pääsemisessä.

Tämä ei tarkoita, etteiko moni pienempi yritys (e niistäkään kaikki) olisi olemassa hyödykkeiden tai palvelujen tuottamiseksi kansalaisille - vaikka sellainen onkin vastoin Suomen kertakaikkisen nerokasta osakeyhtiölakia (5§).

Tapio Lehtimäki

Työn tarjoaminen ei ole yritysten ensisijainen tehtävä.

Mikäli ehdottomasti halutaan palkita yhtiöiden omistajien sijaan henkilökuntaa, niin kyllähän sekin onnistuu. Lunastakoon valtio alkajaisiksi itselleen kaikki yhtiöt pörssistä ja jakakoon sen jälkeen voitot miten parhaaksi katsoo. Jos lunastamiseen ei ole varaa, niin ainahan firmat voi kansallistaa.

Oltaisiin sen jälkeen kaikki julkisella puolella töissä. Tätä taidettiin itse asiassa takavuosina jo kokeillakin ihan tuossa lähinaapurissa.

Tom Fringe

Montako työpaikkaa olisi tarjolla jos osinkoa ei maksettaisi lainkaan? Jos ajateltaisiin, että yritysten ainoa rahoitusmarkkina olisi pankit? Vai onko taka-ajatuksena, että ihmiset tietysti lainaisivat rahaa yrityksille hyvää hyvyyttään ilman minkäänlaista tuotto-odotusta? Ja yrittäjät olisivat onnellisia tekemisen iloista, riskeistä huolimatta?

Risto Nikander

Joku voi ottaa tämänkin tosissaan?!? Mutta ei se haittaa, kun ei ole hallitusohjelmassa.
Muutenhan hallitus täysin ajelehtiikin. Varsinkin noitten "pakolaisten" kanssa. Ainoa todella RADIKAALI muutos budjetissa.

Kaarlo Makkonen

Arhinmäeltä unohtuu nyt yksi asiakokonaisuus, se on osakkkuus. Siis se panos jonka usein ihan tavllinen ihminen laittaa yrityksen rahoittamiseen jotta yritys pääsisi ahdingosta, tai se laajentaa toimintaansa jolloin myös työpaikkoja tulee usein lisää. Osakkuuden omistajia voivat siis olla aivan tavalliset kansalaiset, pankit,kunnat, eläkejärjestötö,jopa valtiot. Kun nämä ovat sijoittaneet omia pääomiaan on ollut usko että ne myös auttavat yritystä niin että yritys pystyy maksamaan sijoitetulle pääomalle myös korkoa eli osinkoa. Tämän jaettavan osingon suuruus/vähyys riippuu hyvin usein yrityksen hallituksen linjauksesta, mitä mahdollisella voitolla tehdään. Onpa meillä useita yrityksiä jotka ovat tuottaneet tappiota, mutta kuitenkin työllistäneet satoja ihmisi. Osinkoa ei siis ole jaettu. Tämän osakkeiden tuoman mahdollisen hyödyn Arhinmäki siis haluaa jakaa niille jotka eivät ole laittaneet senttiäkään työllistämiseen. Hölmöläisten hommaa.

tuomas tanner

"Osakkuuden omistajia voivat siis olla aivan tavalliset kansalaiset, pankit,kunnat, eläkejärjestötö,jopa valtiot." Voivat olla, mutta harvoin maailma on näin kaunis. Yhä useammin se on kansainvälinen sijoitusyhtiö, kilpailija, tai muu ulkomainen toimija, jolloin pääoma katoaa pienestä maastamme, eikä jää piristämään talouttamme. Eikä Arhi sano haluavansa uusjakoa, vaan vertaa ainoastaan minkä suuruisista luvuista on puhutaan. On kuitenkin luvattu työllisyyttä, eikä osinkoja.

Ilkka Korkalainen

Arhinmäki osoittaa tyhmyytensä kun puhuu tuollaisia. Yrityksen ensisijainen tarkoitus ei ole työllistää yhtään työntekijää. Voihan sitä esittää kaikenlaisia lukuja ja verrata sitten mitä niillä rahoilla voi saada aikaan mutta sehän on vain pelkkää vasemmistopolitikointia.

Janne Pirinen

Mielestäni Arhinmäki puhuu tässä asiaa: " Sipilä, Stubb ja Lindström hehkuttivat, että ns. kilpailukykysopimus tuo vähintään 35 000 uutta työpaikkaa ja investointeja. Kun sitten kysyin, että miksi nyt toisi, kun Kela-maksun poisto tai yhteisöveron alentaminen eivät tuoneet vaikka samoin luvattiin".

Voihan sitä esittää kaikenlaisia lukuja ja verrata sitten mitä niillä rahoilla voi saada aikaan mutta sehän on vain pelkkää oikeistopolitikointia.

Jaakko Aalto

"Meillä on pahin investointilama sitten 90-luvun, työttömyys vain kasvaa".
Ja lääkkeeksi tähän Arhinmäki tarjoaa yritysten jakamien osinkojen ulosmittaamista. Sen tempun vaikutukset investointeihin, yritystoiminnan säilymiseen ja työpaikkojen säilymiseen on helppo ennustaa. Kysyä siis sopii, onko tässä ulostulossa kyse Arhinmäen typeryydestä, epärehellisyydestä vai molemmista.

Janne Pirinen

Arhinmäen Facebook päivitys kokonaisuudessaan:

"Kyselytunnin alussa Sipilä, Stubb ja Lindström hehkuttivat, että ns. kilpailukykysopimus tuo vähintään 35 000 uutta työpaikkaa ja investointeja. Kun sitten kysyin, että miksi nyt toisi, kun Kela-maksun poisto tai yhteisöveron alentaminen eivät tuoneet vaikka samoin luvattiin, alkoi pääministeri Sipilä puhua uskosta, toivosta ja vetoamisesta.

Yhteisöveron alentamisella luvattiin olevan dynaamiset vaikutukset, ja niin olikin. Nimittäin se on kasvattanut dynaamisesti osinkoja. Tänä vuonna arvioidaan maksettavan 11 000 miljoonaa euroa osinkoja.

Jotta saa käsityksen summan koosta, laskimme montako yksityisen sektorin keskipalkkaista työpaikkaa tällä summalla saataisiin. Mediaaniansio yksityisellä sektorilla on 3135 euroa kuukaudessa. Kun huomioi sivukulut, saisi osinkoina jaettavalla summalla palkattua 240 000 työntekijää.

Toistan. 240 000 työpaikkaa!

Ja nyt ns. kilpailukykysopimuksella ollaan siirtämässä 2500 miljoonaa euroa työntekijöiltä yrityksille."

Pertti Tervala

Joskus ennen ei ollut tällaisiakaan ongelmia, kun ihmismieli ei ollut vielä ihan näin sairas, kuin se on tänä päivänä. Yritykset eivät jakaneet tällaisia osinkoja, johtajilla ei ollut optioita, eikä miljoonapalkkoja ja etuuksia. Työntekijöille ja johtajille maksettiin kohtuullista palkkaa tekemästään työstä. Kannatti yrittää ja tehdä työtä ja yritykset kantoivat heikkoina aikoina yhteiskunnallista vastuuta, eivätkä heti potkineet työntekijöitä pihalle, vaan kunnosteltiin koneita ja kiinteistöjä. Kuten huomaatte, kaikki oli tuolloin terveemmällä pohjalla ja syykin on selvä, ihmismieli oli hieman terveempi tuolloin. Hyvin yksinkertaisista asioista pohjimmiltaan kyse, mutta jonka oivaltamiseen tarvitaan herääminen ihmismielen luomasta valveunitilasta.

Risto Nikander

Näin ajattelee tämäkin "vanhan hyvän ajan" insinööri.
Kaiken mainitun lisäksi ei ollut pankkien futuureja yms. joilla on aiheutettu pankkikriisejä.
Rahalla ei pitäisi tehdä rahaa paitsi korkojen ja asialliseen osinkojen kautta.

Aimo Wiren

Suljetussa kekkoslandiassa ei ollut vaihtoehtoja , oli alistuttava valtion ja työmarkkinajärjestöjen pakko-ottoihin, devalvaatioihin, yrityksien työväki oli pääosin Suomessa, omistajat ja velallisen Suomen Pankin ohjausnyörissä jne.
Nyt fiksuimmat siirtävät resurssejaan, osaamista ja varallisuutta yms sinne missä niitä arvostetaan. Merkittävimpien yritystemme toiminnan pääosa, omistajat jposkus jopa johtajat tulevat muualta. Mikä on heidän velvoitteensa "suosia suomalaista"??
Vaikea on ymmärtää ankaraa kritiikkiä sille jos yritysjohto vaatii Suomesssa toimimisesta saman tuoton kuin muualta maailmasta. Siinä olisi yksi syy lisää siirtyä muualle varsinkin perheen rauhoittamiseksi.

Ilkka Salo

Tuotannontekijäkorvauksena osinko on siinä missä palkkakin, vaikka toki niillä on eri riskit ja siten tuottovaatimukset, kuten myös joustot ts. osingot joustavat tappioiksi mutta palkat eivät. Eli kyllä Paavo Arhinmäen pitäisi esittää se summa mikä työllisten tulisi tinkiä omista keräämistä pääomistaan, että maahan saataisiin täystyöllisyys ts. osoittaa oma ahneutensa työttömien kustannuksella.

Arhinmäelle vinkiksi että osinkoja maksetaan edellisten vuosien vapaasta omasta pääomasta, ei sen ko. tilikauden voitosta mikä kylläkin voidaan siirtää vapaaseen omaan pääomaan tuotannontekijäkorvauksena jaettavaksi. Yritysveron alentaminen ei auta yhtään kannattavuuteen ja investointeihin mikäli toimintaympäristö tuotannon verokiiloineen on tappiollista. Silloin investoidaan muualle.

Johannes Paasio

Voi tätä kateellisten maata - Arhinmäki, joka ei ole itse onnistunut säästämään tai perustamaan menestyvää yritystä eivätkä varsinkaan useimmat punavihreät, joiden toiveammatti on turha virka, jaksavat tehdä näitä hoopoja laskelmia.

Paavo -mitäs sitten tehdään kun kukaan ei investoi ja kaikki pääoma on syöty? Sinä keksit meille kaikille suojatyöpaikan ministeriöstä tai jostain?

Samuli Honkanen

Hyvä paavo.. niinhän niillä rahoilla palkataankin. Yritys siirtää taseestaan rahaa omistajalle, joka palkkaa omilla rahoillansa juuri sen, jonka haluaa palkata. tätä kutsutaan omistajan oikeudeksi tehdä rahoillansa mitä itse tahtoo. Sosialistinen järjestelmä on sitä, jossa valtio päättää, mitä omistaja tekee rahoillaan. Onneksi sellaista ei ole suomessa.

Janne J. M. Muhonen

Kaikki olennaiset virheet Arhiksen tuoreimmasta neronleimauksesta lienee jo sanottu (kannattaa lukea Talouselämästä Reijo Ruokasen kirjoitus), mutta yksi asia, jonka haluaisin nostaa esiin, on yritysten yksilöllisyys. Ymmärrän hyvin, että Arhiksen vasemmistopopulismissa luodaan kuvaa suurista, kenties valtion osaomistamista, konserneista, joiden osakkeenomistajat eivät köyhää päivää näe. Poltellaan sikaria ison pöydän ääressä ja heitetään kolikkoa siitä, kuka tuotantolinjalta seuraavaksi pannaan eläkeputkeen tai suoraan pellolle. Ymmärrän tämän mm. siksi, että olen sortunut vastaavaan retoriikkaan itsekin.

Entäpä kolikon kääntöpuolella esim. perheyritykset, joissa osakesalkut on jaettu yrityksen tuottavan työn tekemiseen osallistuvien henkilöiden kesken? Meneekö Arhis ulosmittaamaan Robin Hood -mentaliteetilla heidänkin osinkonsa, jos kovalla työllä satutaankin saamaan voittoa, ja haukkumaan koko kinkeripiiri kapitalistisioiksi?

Lisäksi olennainen huomio oli Lauri Kiisken kommentti. 240 000 työpaikkaa, mutta mitä varten? Tuottamaan roppakaupalla hyödyttömiä tavaroita kysynnän ja tarjonnan lain vastaisesti sekä ilman varsinaisia markkinoita, kuten Neuvostoliitossa vai vanhan esimerkin työttömät mukaan kaivamaan ja täyttämään ojia?

Seppo Makkonen

Taas tuli kansanedustajalta niin lapsellinen kommentti että sanattomaksi tässä jää. Mikähän siinä on että politiikka suorastaan imee puoleensa heikkolahjaisia ja taitamattomia ihmisiä. Tietääkö kukaan?

Risto Nikander

Tottakai tiedän. On heikkolahjaisia äänestäjiä. Ei Arhinmäki ole varsinaisesti tyhmä. Käyttää vaan tilaisuutta hyväkseen. Ihan niinkuin Katainenki teki.

Kimmo Mäkelä

Ootko Paavo oikeasti sitä mieltä että eläkeyhtiön tai muun yhteisön, yrityksen tai ihmisen, joka sijoittaa yritykseen rahaa, ei pitäisi saada siitä vastineeksi mitään?

Miten vähissä on poliittiset eväät, jos keskittyy laskemaan mitä muiden rahoilla voisi saada aikaan?

Sari Hannukainen

Pistettäisiinkö sitten kilometritehtaalle ne, jotka jäisivät työttömiksi kun osinkoja ei maksettaisikaan? Tarkoitan siis sekä niitä, jotka työllistyvät osinkotulojen tuoman lisä-ostovoiman ansiosta, osinkotulojen tuoman lisä-investointivoiman ansiosta, rahoituksessa työllistyvät osinkotuloille sijoitus-/investointikohteita etsivät sekä ne, jotka työllistyvät kun joku on joskus investointeja rahoittanut korkopapereilla ja osakkeilla ja siten luonut työpaikkoja ja saa niistä nyt niitä osinkotuloja korvaukseksi sijoittamilleen rahoille eli ilmeisesti niitä samoja, joita Arhinmäki tarkoittaa.

Juhani Vinberg

Paavon mielestä rahaa voidaan jakaa jatkuvasti, vaikkei tuottavuutta lisättäisi lainkaan. Samanlaisia mielipiteitä on tullut muiltakin vasemmistosta, kun on keskusteltu investointien tekemisestä. Investointiin käytettävä raha halutaan milloin mihinkin, vaikkapa lasten päivähoitoon. Tässä se suurin ongelma onkin, kun investointiraha tuottaa lisää rahaa, mutta syömäraha katoaa sen siliän tien, eikä seuraavana vuonna rahaa enää ole. Koko Suomessa on nyt investointilama, kun kysyntä laskee eikä kilpailukykyistä tuotantoa saada aikaiseksi. Viimeksi Oulussa kehitetty älylaturi päätettiin koota Virossa, kun Suomessa sen tekeminen tulee liian kalliiksi. Osingoista kuitenkin maksetaan vero jo voittovaiheessa, osingon saaja maksaa joskus vielä lisääkin veroa. Huomioitava myös Suomen sijoittajien institutionaalisuus - kuinka paljon valtio, eläkevakuutusyhtiöt ja vastaavat saavat osinkotuottoja...

Tuomo Niemelä

Pekka Pylkkönen tuolla väitti, että yli puolet tuosta 11 mrd osingoista olivat valtion enemmistö-omisteisien yhtiöitten maksamia. Voisiko tuota tarkistaa?

Ei muutenkaan kukaan yrityksen omistaja huvikseen syö tulevaisuutta kuittaamalla rahoja alas. Jos se olisi hyvä idea, kaikki yritykset Suomessa olisi realisoitu ajat sitten - itse asiassa koko sijoitustoimintaa ei harrastaisi kukaan. Kaikki pistettäisiin suoraan kulutukseen.

Hyvä Paavo! Lisää mitalikahvia niin kyllä siitä ajatus kirkastuu!

Juha Onkila

Katsoin äkkiä 10 markkina-arvoltaan suurinta yhtiötä ja samalla mielenkiinnon vuoksi yritysten työntekijöitten määrät Suomessa (ka n. 27 %). 10 suurinta muodostavat osinkopotista karkeasti 8,7 mrd€ eli valtaosan. Työntekijämäärät saattavat olla muutaman vuoden vanhoja lukuja. Valtion pääomin omistamia ovat vain Fortum ja Neste. Lisäksi Sammosta, TeliaSonerasta ja StoraEnsosta Suomen valtio omistaa palasen. No joka tapauksessa aika kauaksi luku jää puolesta jo tämänkin tilaston perusteella.

Yhtiö Osingon määrä (M€) Työntekijöitä suomessa (%)
Nordea 2560 25
Nokia 1000 12
Kone 829 4,5
Sampo 1000 33
TeliaSonera 1400 15
Fortum 1000 25
Upm 400 39
Wärtsilä 240 20
Neste 256 70
StoraEnso 58 25

Risto Nikander

Pitää paikkansa. Minulla on kuitenkin se tarkistamaton tuntuma, että suomalaiset myyvät yrityksensä useammin kuin muut länsimaiset yrittäjät ilman ehtoja kotimaisuudesta.
Juuri yöllä luin AAVA nimisestä yrittäjästä, (Veikko IlmastI ? oli entinen omistaja). Hän myi kiinalaisille yrityksensä ehdolla, että toiminta säilyy Suomessa. Hieno ja isänmaallinen ele. Kiinalainen toivottavasti avaa mm. Isot markkinarealiteetit Kiinaan.
Toivotaan samaa puhelinyrittäjästä, joka on ehkä tulossa Saloon.

Arto Bäcklund

Arhinmäen "laskelma" on otettava teoreettisena tarkasteluna, joka havainnollistaa osinkopotin suuruutta. Toki iso on tässä tilanteessa.

Yrityksen tehtävä, tässä järjestelmässä, on tehdä varallisuutta omistajilleen vastaamalla mahdollisimman tehokkaasti kysyntään, jotta sitä ylipäätään olisi. Siis tuotantoa mahdollisimman pienillä kustannuksilla tuotannontekijöiden suhteen, mahdollisimman suuren tuoton saamiseksi sijoitetulle pääomalle. Ymmärrettävää.

Monet maailman parasta tuottoa omistajilleen tekevistä yhtiöistä eivät tuota yhtäkään kenkäparia, tai näkkileipäpakettia. Ne keinottelevat. Näitä ovat mm. monet jättimäiset, globaalit pankit. Spekulatiivisten yritysten määrä on kasvussa.

Mikäli todellisia tuotteita valmistavan yrityksen omistajat voisivat valmistaa kaiken tuotannon roboteilla, he sen tekisivät. Lopulta tuotteet myytäisiin vain pääomiaan kartuttavalle pienelle omistajaluokalle ja roboteille. Muiden kansalaisten ostovoima olisi hävinnyt. Siinä vaiheessa robotikin sitten jo siirtyvät eläkkeelle. Tähän suuntaan olemme menossa. Juuri nyt on vasta alkamassa uusliberalistinen esileikki. Näkyy tässä sopimisesta yhteiskunnassamme. Näkyy EK:n lausunnossa: "Jouduimme tinkimään vaatimuksistamme". Onko vaatimusten lähtötaso paluu orjayhteiskuntaan?

Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" draamana kääpiöityy tämän todellisen, mestarillisen sopimisdraaman rinnalla, jossa evoluution ihmiseen kertynyttä älykkyyttä ei enää voi erottaa idiotismista. Ehkä juuri siinä on sen draamallisuus ja ihmisenä olemisen kepeys. Ja kaiken yllä katselee lähes uskonnollisen kultin statuksen saanut "poliittinen pelisilmä". Se ei katsele seuraajiaan, vaan kannatuslukuja.

Jari Pääkkö

Ihan näin työntekijänkin näkökulmasta Arhinmäki on kyllä nyt tosi pahasti hakoteillä. Minusta yhtiön tehtävä on tuoda tuottoa omistajille. En käsitä miksi yrityksen päämäärä pitäisi olla mahdollisimman monen ihmisen palkkaaminen "töihin".

Olavi Heinonen

Olen elänyt ajan, jolloin tavallisille työntekijöillekin maksettiin kunnon palkka rehellisesti ja kunnolla tehdystä työstä. Suomen valtion etu ei ole työnantajien ja työntekijöiden vastakkainasettelu. Nyt mielestäni on toistettu 90-luvun laman virheet ja seurauksena jatkuva kriisi taloudessa ja kilpailukykymme menettäminen maailmanmarkkinoilla. Yhteiskuntamme jakaminen keinotekoisesti nk A- ja B-luokan ihmisiin on sekin suuri virhe, joka ruokkii taantumaa. Kokonainen ammattitaitoinen sukupolvi heitettiin kilometritehtaalle 90-luvulla ja muodostui yhteiskuntaluokka, jossa syrjäytyneisyys jatkuu perintönä, huolimatta henkilöiden koulutuksesta ja yritteliäisyydestä. Haaksirikossa on Suomilaiva tätä tietä jatkettaessa!

Ari-Vesa Parviainen

Mitä Arhimäki kuvittelee tapahtuvan nostetuille osingoille? Nollalorkoisilille pankkitileille niitä tuskin laitetaan, tai patjannurkkaan. Joko kulutetaan neljänneksen ALV:lla tai sijoitetaan uudestaan. Ilmeisesti johonkin missä on paremmmat näkymät tuotolle, siis kannattavaan toimintaan. Sitä on täällä enää vähän, ongelman ydin.

Lilli Markkanen

Mikä mahtaa olla se ala, johon nuo työpaikat syntyisi? Eli mihin kohteisiin nuo osingot voitaisiin investoida? Arhinmäki ei ilmeisesti ymmärrä, että nuo osingonsaajat eivät taatusti laita rahojaan kassakaappiin, vaan sijoittavat ne mahdollisimman tuottavasti. Sekin näyttää Patelta unohtuneen, paljonko valtio saa noista osingoista verotuloja, ja miten ne pitäisi hänen mielestään korvamerkitä.

Viikku Juwaisir

Ihan älytöntä keskustelua. Luitteko te saman facebook päivityksen kuin minä? Kysehän on siitä, että kun hallitus on luvannut työpaikkoja jokaisen päätöksen läpi saamiseksi mutta niitä työpaikkoja ei ole syntynyt niin miksi tilanne olisi nyt eri? Siinä myös esitetään tuo luku 240.000 havainnollistamaan tuota osinkojen määrää.. Se mikä tuosta päivityksestä puuttuu on minkäänlainen ehdotus ruveta kommunistiseksi valtioksi, ehdotus ulosmitata yhtiöitä tai mitään muutakaan absurdia johon yllä olevissa kommenteissa on otettu kantaa.

Jukka Laitinen

Herra Arhinmäki unohtaa populistisesti sen, että Riistokapitalistikin on palkkansa ansainnut. Samoin h'n unohtaa, että päin vastoin kuin palkat, osingot joustavat, eikä niitä makseta joka vuosi.

Kun riistokapitalistin sijoituksen tuotto putoaa liian pitkaksi aikaa, tämä raha etsii paremmin tuottavia kohteita. Eli lähtee maasta pois ja vapauttaa työntekijänsä riiston orjuudesta (työttömyyskortistoon) ja alkaa maksaa palkkaa muualla.

Näin osakkeita omistavana riistokapitalistina kysynkin herra Arhinmäeltä, miksen voi saada pientä korvausta siitä, että työllistän omalta osalta kotimaassa sijoituksieni kautta. Vai pitääkö Arhinmäki parempana, että siirrän sijoiukseni ulkomaisiin kohteisiin?

Vesa Wallenius

Pave voi itse kokeilla ja lainata miljoonan pörssiyhtiöille ja saa sitten siitä 5% korvausta -32% veroa ja miettiä kummalla tehdään yrityksissä enemmän hyvää ja työpaikkoja tuolla miljoonalla vaiko siitä maksettavalla 5% osingolla josta valtio saa vielä hyvät verot.
Näinkin voi asiaa esimerkillistää ja eikä tämä matematiikka pitäisi Pavellekaan olla liian vaikeaa ymmärtää? Taitaa vaan olla niin et kateus vie kalatki vedestä.

Vesa Wallenius

Pave voi itse kokeilla ja lainata miljoonan pörssiyhtiöille ja saa sitten siitä 5% korvausta -32% veroa ja miettiä kummalla tehdään yrityksissä enemmän hyvää ja työpaikkoja tuolla miljoonalla vaiko siitä maksettavalla 5% osingolla josta valtio saa vielä hyvät verot.
Näinkin voi asiaa esimerkillistää ja eikä tämä matematiikka pitäisi Pavellekaan olla liian vaikeaa ymmärtää? Taitaa vaan olla niin et kateus vie kalatki vedestä.

Taina Savolainen

Kukahan antaisi rahansa ihan noin vain riskillä jollekin? Kyllä vasemmistolla ontuu käsitys yritystoiminnan ja talouden peruspalikoista. Tuntuu siltä, että kateudesta käsin huudellaan mitä vaan.

J Ranta

Arhinmäen epäilys on ihan oikea ja tässä keskustelussa moni sen jo on sanonut. Ei näillä keinoilla saada yhtään uutta työpaikkaa. Sipilän 35000 uutta työpaikkaa on haihattelua ja mutua.
Matalapalkka-alojen palkkojen leikkaus ei tuo vientiteollisuuteen yhtään uutta työpaikkaa eikä paranna viennin edellytyksiä.
Tässä koko pakkolaki paketissa ja sen eri muodoissa koitetaan vientiä parantaa kuolettamalla kotimarkkinat. Pkt yritykset tässä kärsii.
Nämä veronhelpotukset heille siirtyy kuluttajille joka taas vähentää heidän myyntiään saman verran.

Henrik Tikanvaara

Vuonna 1914 Ford järisytti amerikkalaista teollisuusmaailmaa lupaamalla työläisilleen palkan, joka oli yli kaksinkertainen vallitseviin autoteollisuuden palkkoihin verraten. Tämä liike tuotti toivotunlaisen tuloksen. Fordille riittti osaavaa työvoimaa, joka toi yhtiöön henkistä pääomaa ja osaamista, ja tällä taasen oli suora vaikutus tuottavuuteen. Vaikka Detroitin autoteollisuuskaupungin teollisuuden yleinen palkkataso oli jo ennestään muuta maata korkeampi, pakotti Fordin liike myös kilpailijat nostamaan palkkojaan. Ford esitti että kyse ei ollut korkeamman palkan maksamisesta vaan voiton osittamisesta myös työportaalle.

Hmm, kotimaista kysyntää, sitä kautta lisää työpaikkoja? Heh, rohkeneeko tällaista edes siteerata? :-)

Erkki Kelloniemi

Aika monessa kommentissa unohtuu se tosiasia, että yrityksen ensisijainen olemassa olon tarkoitus on tuottaa arvoa asiakkaille. Ellei se tätä tee, se ei kauaa yrityksenä keiku.
Vasta sen jälkeen, kun kaikki liiketoiminnan kulut on maksettu pois, katsotaan, mikä oli tulos. Nyt se oli Arhinmäen mainitsema 11 000 miljoonaa. Toimivassa, dynaamisessa markkinataloudessa olisi luonnollista, että voittoja sijoitettaisiin esimerkiksi takaisin tuotannon kasvattamiseen. Nyt markkinatalous ei toimi, kun voitot viedään esimerkiksi veroparatiiseihin...

Ja toinen, mikä usein unohtuu yrityksen tehtävistä puhuttaessa ovat työntekijät. Työntekijät eivät ole vain yrityksen "tärkein voimavara", vaan tärkein tuotannon liikkeellepaneva "työvoima". Koska työ ja voima yhdistyvät tuotannossa, muodostavat ne yhdyssanan.

Kokeilkaapa pyörittää tehdasta ilman työvoimaa, robotitkin pitää valmistaa ja huoltaa). Jos olette vielä sitä mieltä ettei yrityksen tärkein liikkeelleoaneva voima, työvoima, ansaitse osaansa työllään tekemästä voitosta, miksi sitten kiljutte kurkkusuorana, että ay-liikkeellä on liikaa valtaa, kun duunarit pysäyttävät työvoimansa vaikkapa päiväksi?

Kaija Olin-Arvola

Riistokaputalistit maksimoivat voittonsa. Se on ainoa tavoite. Voitot realisoituvat pääomalle voittoina, vuokrina ja korkoina. Työvoiman alhainen hinta lisää voittoja. Työvoimalle pitää tietysti maksaa sen verran, että he kykenevät uusintamaan työvoimansa päivästä ja sukupolvesta toiseen. Ja kyllä pääoma on palkkansa saanut, koska 62 ihmistä omistaa nykyisin yhtä paljon kuin puolet maailman köyhimmistä. 10% omistaa yhtä paljon kuin 90% yhteensä. Kyllä he huolen pitävät itsestään ihan ilman pikkuporvareiden ja köyhien apua. Kulutukseen perustuva riistokapitalismi tarvitsee ihmisiä kuluttajina myös. Tämä on ongelma, koska yhtä aikaa ei voi syödä ja säästää. Kulutusyhteiskunta tuhoaa luontoa ja ympäristöä, koska tavaran kierto vaatii tekemään tuotteita, jotka kestävät. Kaikki mainonta ja muoti on tässä mielessä vain haitallista. Hegemonia pitää huolen siitä, että ihmiset pysyvät sikiunessa.