Torstai 26.5.2016

Yli 75 600 nimeä – Professori väläyttää ”sukupolvien sotaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
9.3.2016 19:20
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Sukupolvien sota voi leimahtaa, varoittaa professori. Arkistokuva.
|

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ottaa kantaa keskusteluun eläkeindekseistä. Hiilamo varoittaa Lapsen maailma -lehdessä julkaistussa kolumnissaan sukupolvien välisestä sodasta Suomessa.

Hiilamon mielestä sukupolvien välisen keskustelun kärjistymisen on aiheuttamassa kansalaisaloite, joka tähtää työeläkeindeksin palauttamiseen palkkatasoindeksiksi.

Kansalaisaloite on kerännyt tätä kirjoitettaessa yli 75 600 allekirjoitusta.

– Äkkivilkaisulla aloite on vastaansanomaton, sillä sen mukaan kukaan ei oikeastaan häviäisi mitään. Ei olekaan ihme, että aloite on jo kerännyt yli 50 000 allekirjoitusta – ja pääsee siis eduskunnan käsittelyyn, Hiilamo kirjoittaa.

– En allekirjoittanut aloitetta, koska minusta se on Pandoran lipas. Aloite avaa uuden rintaman yhteiskunnalliseen keskusteluun, joka on jo muutoinkin kärjistynyt työttömyyden ja maahanmuuton vuoksi, hän kuitenkin jatkaa.

– Juuri nyt emme kaipaisi sukupolvien välistä sotaa. Jos siihen kuitenkin mennään, on asiaan syytä perehtyä hyvin. Vastakkain ovat ennen muuta lapsiperheiden ja lapsettomien kotitalouksien edut, Hiilamo kirjoittaa.

Hänen mukaansa eläkeindeksissä on kyse sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ”eli siitä, miten edut ja velvoitteet jakautuvat työssä ja eläkkeellä olevien kesken”.

Hiilamon mukaan kansalaisaloitetta ajava Senioriliike ja sen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) esittävät, että nykyiset eläkeläiset eivät ole saaneet jotain sellaista, jonka ovat ansainneet ja joka on heille luvattu.

– Näin ei tietenkään ole. Nyt eläkkeellä olevat eivät ole ansainneet eläkkeitään, vaan nyt työelämässä olevat maksavat suurelta osin heidän eläkkeensä.

Hiilamo tyrmää myös Kiljusen väitteen, että eläkerahastojen tuoton käyttäminen olisi ikään kuin sisäinen siirto, joka ei vaikuttaisi muuhun yhteiskuntaan.

– Tämän seurauksena eläkerahastot pienenisivät tai eläkemaksut nousisivat. Molemmat tarkoittavat paraikaa työelämässä olevien ja työelämään tulevien taakan kasvua. Lisäksi indeksimuutos saattaisi olla vaarallinen koko Suomen taloudelle, Hiilamo kirjoittaa.

Näin riita eläkkeistä on edennyt

Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen on pitkään ajanut eläkeläisten asiaa ja indeksimuutosta eläkkeisiin. LUE LISÄÄ: Nosti esiin ”Suomen häpeätahran” – ”Hurmioitunut yleisö hurrasi”

Senioriliike sai kokoon 50 000 allekirjoitusta kansalaisaloitteeseensa. Opiskelijajärjestöt julkistivat kannanoton, jossa esittivät huolensa eläkeindeksimuutoksen seurauksista. LUE LISÄÄ: 1550 €/kk sijasta eläkettä 2170 €/kk? – Pelko heräsi opiskelijoiden keskuudessa

Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen vastasi opiskelijoille blogissaan. LUE LISÄÄ: Opiskelijoille lyötiin luvut eteen: ”Leipäjonojen asiakkaista 40% on eläkeläisiä”

Opiskelijat puolestaan vastasivat Kiljuselle muistuttamalla, että eläkeläisköyhyyttä ei korjata muuttamalla työeläkkeiden indeksiä, sillä merkittävä osa köyhistä eläkeläisistä on Kelan eläkkeiden piirissä. LUE LISÄÄ: Tunteet kuumenivat – Opiskelijat vastaavat leipäjonoväitteeseen: ”Iso osa Kelan piirissä”

Eläketurvakeskus on useammankin kerran kiistänyt Kiljusen väitteet. 

LUE LISÄÄ: 70 000 nimeä, faktat ”käännetty päälaelleen” – Painava tyrmäys eläkelaskelmien tekijältä

LUE LISÄÄ: Eläketurvakeskus hermostui Kimmo Kiljuseen – ”Täydellisen piittaamaton”

 

Faktakulma

Kiista eläkeindekseistä

 

Senioriliikkeen kansalaisaloitteessa tähdätään siihen, että työeläkkeitä koskeva indeksi palautettaisiin palkkaan sidotuksi.

Työeläkkeissä käytettiin aiemmin ansiotasoindeksiä aina vuoteen 1977 asti. Aloitteen keskeisiä argumentteja on se, että ”nykyinen työeläkeindeksi eli ns. taitettu indeksi ei kykene ylläpitämään työeläkkeen ostovoimaa elintason noustessa”.

Senioriliikkeen kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 50 000 ihmistä, joten se menee eduskunnan käsittelyyn.

 

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Esa Auramäki

No toisaalta eläkeläiset ovat pitkälle luoneet ja maksaneet seuraavien/nykyisten sukupolvien hyvinvoinnin. Ja kyllä niitä eläkemaksuja on vuosikymmenien ajan peritty nykyisten eläkeläisten tuloista. Kaiken lisäksi eläkeläiset maksavat selkeästi korkeammat verot kuin palkansaajat saman suuruisista tuloista.

Mikko Kokko

Työtön maksaa suurimmat verot. Ei ole ansiotulovähennystä (=helpotus työssäkäyvän verotukseen siksi, että työssäkäynnistä tulee kuluja).

Tarja Laakso

Negatiiviset verot suurimmat verot? Työtön saa valtiolta tuet, joista maksaa osan veroina takaisin, silti siis saa huomattavasti enemmän yhteiskunnalta kuin mitä maksaa veroja. Tämäkö tosiaan suurimmat verot?

Juha Kajander
Vastaus kommenttiin #6

Miten sen nyt ottaa. Minä lasken veroksi työmarkkinatuen puolituksen yli 300 euroa kuukaudessa ylittävistä tuloista. Näin laskien marginaaliveroprosenttini on jotain 60 ja 70 prosentin välillä, suurempi kuin yhdelläkään pohatalla.

Henrik Tikanvaara
Vastaus kommenttiin #6

Amen. Työmarkkinatilanne on vaikea, en lähtisi työttömiä heti ruoskimaan. Olen kuitenkin pohtinut että sellainen epäkohta järjestelmässä on että työtön ei tuota yhteiskunnalle mitään. Tullaan tilanteeseen että yhteiskunnan maksama nettotuki pienenisi työttömän työllistyessä jopa hyvinkin tuottamattomalla työpanoksella. Jos työtön saa tukia esimerkiksi 500 €/kk, ja tuottaisi yhteiskunnalle edes 100 €/kk arvosta mitä tahansa Suomen talous kaipaa, asiat olisi jo kokonaistaloudellisesti paremmalla tolalla.

Tarja Laakso

Minusta nuoret ovat aiheuttaneet tämän sukupolvien välisen kuilun . he kun luulevat, että kaikki heidän saamansa edut ovat tulleet taivaasta ja ovat olleet olemassa aina ja ikuisesti eikä niitä kukaan maksa.

Esimerkiksi nämä eläkeasiat - kyllä täytyy sanoa, että näin punaista viimeisen eläkesopimuksen jälkeen, kun eräs nuorisojärjestön edustaja ilmoitti, että "vihdoin vanhemmat ihmiset joutuvat osallistumaan vähän eläkkeiden maksamiseen" - tuom maininnut henkilö ei itse ole luultavasti maksanut eläkkeitä vielä euroakaan, ja itse olen siis sen ikäinen, että kärsin eniten tuosta päätöksestä, mutta olen koko työelämäni ajan osallistunut nykyisen eläkerahaston kartuttamiseen, eli olen astunut työelämään juuri silloin kun eläkerahastojärjestelmä tuli käyttöön. Eli olen kartuttanut sen 180+ miljardin (minkähän kokoinen varallisuus noissa eläkerahastoissa tällä hetkellä makaakaan) syntymisen koko ajan ja keskituloisena jopa varsin suurelta osin, ja nyt minun pitää olla töissä juuri se 2 vuotta enemmän mikä sovittiin. Ja mikä pahinta, minulta peritään ylisuurta eläkemaksua tästä eteenpäin, mutta en ole oikeutettu enää superkarttumiin.

Toisaalta tämän päiväiseen opiskelijoiden mielenosoitukseen liittyen, minulle on kerrottu nuorten suulla jatkuvasti että kun minä maksan veroja, saan enemmän valtiolta kuin mitä maksan, kun sillä rahalla saa ilmaisen opiskelun jne. Muuten hyvä, mutta minä en ole saanut sitä nykynuorten itsestäänselvyytenä pitämää ilmaista koulutusta, olen joutunut itse lainarahalla opisekelemaan ammattini ja maksamaan lisäksi siis mm. lukukausimaksuja jne. Eikä silloin olisi tullut kenellekään mieleen, että joku yhteiskunta maksaisi opiskelutarvikkeet jne. kyllä niistä huolehti omat vanhempani jo keskikoulun alusta alkaen.

Samat nuoret kertovat kuinka minä saan verorahoillani nykyisen infran - sorry vaan, mutta minun verorahoilla niistä suuri osa on rakennettu (hyvinvointiyhteiskuntaahan on rakennettu pääosin 1990-luvulta alkaen ja itse siis olen siirtynyt työelämään juuri vähän ennen 1990-luvun alkua) ja esimerkiksi sähkölaskuissa maksan kaiken aikaa niitä sähkön tuotantoon liittyviä kustannuksia lisäksi (ja omakotiasujana ja sähkölämmitteisessä talossa maksan aika suuren osan noista kustannuksista). En minä niitä ilmaiseksi ole saanut - tosin nykyeläkeläiset ovat ehkä sen perustan luonet näille nykynuorten mielestä taivaasta tulleille asioille.

Ja kun lisää siihen sen, että lähes päivittäin saa kokea sen, mitä ikärasismi tarkoittaa. Eli kun me 50+ -ikäiset emme enää kelpaa työmarkkinoille, ja kokoajan irtisanotaan niitä "sopivan ikäisiä" - ja kuitenkin kokoajan kuulee vain siitä, että nuorten työttömyys, nuorten työttömyys. Pitkäaikaistyöttömissä on kuitenkin valtavasti juuri meitä yli 50 vuotiaita, jotka eivät enää kelpaa työmarkkinoille liian vanhoina. Ja sitten kerrotaan, ettei eläkkeellekään pääse. Ei saa töitä, mutta ei pääse eläkkeellekään...

Kyllä minusta näin työttömyyden aikakaudella - joka ei tule vähenemään mm. robottien ja muun digitalisaation korvatessa entistä enemmän ihmisiä - on aivan hullunkurista tuo älytön eläkeiän korottaminen. Minusta olisi huomattavasti järkevämpää antaa niille nuorille mahdolisuus työllistymiseen, sen sijaan että sekä nuoria että ikäihmisiä nöyryytetään sillä, että työttömyys on ihmisen itse laiskuudestaan johtuva olotila, kun se ei sitä ole.

Juu - olen sitä mieltä, että perustulo olisi äärimmäisen hyvä asia - siis se mitä sillä tarkoitetaan todellisuudessa, että esimerkiksi nuoret pystyisivät opiskelemaan sillä juuri niin kauan kuin haluavat, tai ainakin opintotukea pitäisi maksaa enemmän (saman verran kuin esimerkiksi työttömyyskorvaus on, olisihan se nyt järkevämpää opiskella kuin vain oleskella), mutta nuoret eivät tunnu ymmärtävän lainkaan sitä että joku heidän saamansa elämisen maksaa - juuri ne keskituloiset palkansaajat, jotka eivät pääse nauttimaan mistän hyvinvointiyhteiskunnan tuista, mutta jotka maksavat tuloistaan varsin suuren osan (enemmän kuin puolet tuloistaan) tuosta yhteiskunnan ylläpidosta veroina. Ja maksavat mm. niitä eläkemaksuja ja 53 vuotiaat ja sitä vanhemmat vielä nuoria suuremmalla prosenttiosuudella omia tulevia eläkkeitään nykyeläkeläisten eläkkeiden lisäksi. Nykyeläkeläiset kuitenkin ovat sen ansainneet, koska ovat luoneet nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan perustan - toisin kuin nuoret, jotka ainoastaan nauttivat hedelmistä mutta eivät itse ole osallistuneet niiden muodostumiseen millään tavoin.

Simo Tamminen

En allekirjoittanut vetoomusta. Mielestäni selviän ihan kohtuullisesti eläkeläisenä. Ennemminkin ne eläkeläiset jotka ovat työuransa tehneet suurelta osin ennen eläkelain voimaantuloa (1.7.1962) ja saavat vain takuueläkkeen tarvitsisivat lisää. Myös ne äidit jotka ovat tehneet vuoskymmenet työnsä kotona sietäisivät saada enemmän. Me, lähes kaikki, jotka olemme maksaneet eläkemaksuja yli 40 vuotta saamme työeläkettä sen minkä kohtuudella pystymme kuluttamaan. Oma aktiivinen työurani kesti yli 52 v. josta eläkemaksuja maksoin 48 v. ja sitä kertymää tuli 44 vuodelta.

Seppo Ruotsalainen

Tarja Laakso puhui asiaa niin kuin se on, siihen ei ole paljon lisättävää. Toivottavasti myös nuoret opiskelijat lukevat näitä kirjoituksia kaljakupposten lomassa tai jälkeen.

Atso Eerikäinen

Eläkkeiden nettoa eli ostovoimaa lisäisi parhaiten verotuksen alarajan nosto 15.000 euroon vuodessa (kuten Japanissa). Valtion verotulot pienenisivät eläkeläisten osalta jonkin verran. mutta ostovoiman lisääntyessä alv tuo valtiolle eläkeläisiltä tuloja paljon enemmän kuin nykyään.

Eläkeläisistä yhä enenevä osa muuttaa Suomesta johonkin lämpimämpään maahan, jossa eläminen saattaa olla myös halvempaa, ainakin asuminen ja ruoka. Julkisen puolen eläkkeitten verotusta ei pääse pakoon ulkomaille. Mutta ei siinäkään mitään järkeä ole, että nauttii asuinmaansa eduista, mutta joutuu maksamaan veronsa Suomeen (2000 eurosta jopa 21 %. Japanissa sellaisesta tulosta maksetaan veroa noin 4 % ja 2% terveysvakuutusta. Vain reilusti keskitulon yläpuolella olevat maksavat Japanissa veroa 21%) . EU:n alueella sentään saa terveyspalvelut, mutta EU:n ulkopuolella joutuu itse kustantamaan ne.

EU:n ulkopuolella asuvat eläkeläiset joutuvat vielä valuutanvaihdon riepottelemaksi. Pankit vaihtavat valuuttaa huonolla vaihtosuhteella ja perivät lisäksi suuria palvelumaksuja (Japanissa häviää pankeille elääkkeestä yli 100 euroa kuukaudessa). Toisaalta kun yeni tai dollari heikkenevät euroon nähden, eläkkeen ostovoima ko. maassa kasvaa.

Aaro Koskenrouta

Prof. Hiilamon kommentti siitä, että työssäkäyvät maksavat eläkkeet on mielenkiintoinen. Kuinka hän selittää sen, että eläkerahastot ovat kasvaneet vuodesta 1995 145 mrd (on muuten yhtä paljon kuin Venäjän hyvinvointirahastojen arvo) ja kasvavat noin 10 mrd vuodessa. Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä eikä peloteltua "eläkepommia "ole tullut ja elinikäkerroin leikkaa tulevia eläkkeitä lisää. Keskustelussa tuntuu unohtuneen mitä varten eläkerahastot ovat. Ne ovat eläkkeiden maksua varten. Ansiotasoindeksin käyttöön palaaminen ei söisi rahastojen pääomaa vaan siihen riittäisi pieni osa rahastojen tuotosta.

Martti Saukkonen

Tarja Laakso on sanonut asian niinkuin se on. Kiltisti on maksettu verot + minun ammatissani aikoinaan merimieseläke joka alkoi 4% suuruisena 1965 ja päättyi 11% suuruisena vuonna 2005. Päälle vielä muut maksut mitä yhteiskunta viisaasti oli päättänyt. Kouluja varmaan olisi tullut käytyä enemmän jos olisi ollut nykyinen järjestelmä olemassa. Pakko oli lähteä töihin, onneksi työ oli mielekästä. Käsi ei vapise eläkettä kuitatessa. Nuorisostakin tulee vanhoja joskus, ehkäpä he silloin tajuavat mitä on tullut tehtyä.

Jarmo Lius

Ekäkerahastoa ei ole kerätty suurille ikäluokille vaan se on kerätty heidän vuokseen.

Eli tarkoittaa sitä, että eläkerahastoja voidaan purkaa helpottamaan työtätekevien kasvavaa eläketaakkaa ja laskemaan heidän maksuvelvoitetta ja näin turvaamaan lapsiperheiden nettotulot.

Suurille ja ahneille pullamössöikäluokille sanoisin - teidän eläkkeenne on neljänneksen isompi kuin omille veteraanivanhemmillenne suostuitte maksaa. Tyytykää siihen, lopettakaa marina ja eläkää ihmisiksi. Minun mielestäni työeläkkeitä on leikattava 10-50 %.

Anja Jantti

Kenen intressissä on asettaa nuoriso ja eläkeläiset vastakkain? Kuten edellä todettiin eläkerahastot ovat eläkkeiden maksua varten, ei paratiisisaarille sijoittamista varten tai eläkeyhtiöiden johdon bonuksia varten. Olisin oman tulevan eläkepottini sijoittanut paremmin, jos olisin sen aikoinaan saanut eikä tarvitsisi puolustella oikeuttani säästämääni eläkkeeseen. Luokaa katseenne kaikkiin näihin lobbareihin, jotka asiantuntijoina esiintyvät. Hiilamoa olen aikaisemmin kunnioittanut mielipiteistään. Opiskelijat voisivat keskittyä esimerkiksi valtion ym. yhtiöiden kultaisiin kädenpuristuksiin ja bonuksiin, vaikka yritys ei tulosta tuota. Siellä on löysää! Edelliset sukupolvet ovat sitkeydellään tuottaneet tätä hyvinvointia, jota nyt pidetään itsestään selvänä. Huonot valtion johtajat sen ovat hassanneet, eivät eläkeläiset. Eri alojen lobbareista on taas ilmestynyt hyvä kirja: Jaana Kivi 'Brysseli menetetty...'. Näitä eri intressien lobbareita löytyy Suomestakin pilvin pimein. On asiantuntijoita (mieluiten yliopistojen proffia tai dosentteja), jotka 'asiantuntijoina' sivistävät rahvasta.

Jarmo Lius

Anja Jantti, ennen keskusteluun ryhtymistä kannnattaa tutustua asiaa ettei puhu pouuta heinää. Eli aluksi tutustu jakojärjestelmä vs. rahastoiva eläkemalli.

Suomalainen malli on näiden kahden mallin sekoitus. Neljä viidennesosaa eläkkeistä maksetaan jakojärjestelmästä, eli nykyisten työtätekevältä luokalta leikataan iso osa rahoista pois ja siirretään eläkeläisten luokalle.

Vain viidennes eläkeläisten tulosta saadaan rahastoista. Näitä rahastoja on kerätty monen eri ikäluokan maksamilla maksuilla, joten ne eivät ole jonkun tietyn ikäluokan omaisuutta.

Koska vain viidennes nykyeläkeläisten saamista eläkkeistä perustuu omiin säästöihin, voidaan eläkkeet pudottaa yhteen viidenosaan mikäli eläkeläiset haluavat sen, minkä kokevat säästäneensä. Loput eläkemaksuista ei ole mennyt säästöön vaan sen aikaisten eläkeläisten eläkkeisiin.

Jaakko Aalto

"Koska vain viidennes nykyeläkeläisten saamista eläkkeistä perustuu omiin säästöihin, voidaan eläkkeet pudottaa yhteen viidenosaan mikäli eläkeläiset haluavat sen, minkä kokevat säästäneensä. Loput eläkemaksuista ei ole mennyt säästöön vaan sen aikaisten eläkeläisten eläkkeisiin".
Täsyden työuran tehneen eläkeläisen suorittamat eläkemaksut riittävät hänen eläkkeensä maksamiseen suunnilleen 85 vuoden ikään, kun maksuille lasketaan kohtuullinen 3 % reaalikorko, joka on eläkerahastojen todellista tuottoa matalampi. Mutta Liuksen ajatustavan mukaan sitä rahaa, jonka eläkeläiset käyttivät edeltäjiensä eläkkeiden maksamiseen, ei tule lainkaan huomioida. Tämä, jos mikään kertoo selvästi Liuksen itsekkään ja kaunaisen ajatustavan.

Teuvo Valkonen

Heikki Hiilamon mielestä en olisi ansainnut saada nykyisenlaista työeläkettäni 48 v. kestäneestä työrupeamasta 16:ssa yrityksessä, ja parissa kymmenessä eri ammatissa. Nyt 76-vuotiaana nautin ansaitsemastani eläkkeestäni täysin siemauksin, tuntematta minkäänlaisia omantunnon tuskia. Jokainen sukupolvi muovatkoon omanlaisensa tavan elää. Minun ja edeltäväni sukupolvi sai toiminnallaan aikaan eläkejärjestelmän, josta olen kiitollinen. Ja toivoisin, että nykysukupolvi antaisi arvoa edeltäjiensä aikaan saannoksille. Ei se ihan yksinkertaisen helppoa ole ollut.

Juhani Lempiäinen

Oman sukupolveni aikana olemme saaneet kasaan tuon 180 MrdEUR rahaston. Kun sitä erityisesti suurten ikäluokkien eläköitymistä varten kasvatettiin voimakkailla maksukorotuksilla niin peruste oli erityisesti niiden ikäluokkien eläkkeisiin varautuminen. Hehän ovat jo 2008 lähtien olleet eläkkellä eikä se näy rahastojen kertymässä mitenkäään. Koen ne maksukorotukset siis huijaukseksi, koska ei niitä rahoja ole tarkoituskaan käyttää siihen tarkoitukseen mitä aikanaan perusteena käytettiin. Rahamassin päällä istuminen on näköjään niin mukavaa ja samalla mietitään mihin veroparatiisiin rahaa seuraavaksi lähetettäisiin. Rahastot ovat jo niin suuria että järkeviä kohteita supistuvasta taloudestamme on vaikea löytää.

Kaarle Akkanen

Tilapäinen leikkuri voitaisiin hyvin poistaa. Eläkerahastojen ylisuuri varallisuus ei tästä järkkyisi. Kyse on ahneudesta ja politiikasta, ei taloudesta!