Keskiviikko 25.5.2016

Jäätävä väite Suomen taloudesta: ”Hyvän miehen lisä on katoamassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
13.3.2016 12:22
Päivitetty: 
13.3.2016 12:56
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Arkistokuvassa kansanedustaja Elina Lepomäki.
|

Suomen julkistalouden alijäämää on vuodesta 2009 ”siloteltu” laskemalla työeläkevaroja mukaan julkiseen sektoriin. Näin sanovat kansanedustaja Elina Lepomäki (kok.) ja valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas mielipidekirjoituksessaan Suomen Kuvalehdessä.  Lepomäki nosti vuoden takaisen kirjoituksen esiin sosiaalisessa mediassa viikonloppuna, kun Fitch alensi Suomen luottoluokitusta.

-Myös luottoluokittajat ovat lukeneet työeläkeyhtiöiden ylijäämän valtion luottokelpoisuutta tukevana tekijänä, vaikkei työeläkevaroilla voikaan taata valtion velkaa. Nyt kun sosiaaliturvarahastojen nettotuotto laskee mm. työttömyysvakuutusrahaston kasvavan alijäämän ja työeläkejärjestelmän pienenevien sijoitustuottojen vuoksi, tämä "hyvän miehen lisä" on katoamassa, Lepomäki kirjoitti Facebookissa sunnuntaina.

Kirjoituksessaan Lepomäki ja Sailas toteavat, että sosiaaliturvarahastojen ylijäämä on viime vuosina silottanut julkistalouden alijäämälukemaa reilulla kahdella prosenttiyksiköllä.

-Ilman sitä Suomi olisi ollut jo vuodesta 2009 kasvu- ja vakaussopimuksen ja sittemmin fipo-lain (finanssipoliittisen lain) edellyttämässä liiallisen alijäämän menettelyssä. Viime vuosien kaltainen velkaantuminen ei olisi ollut mahdollista ilman että Suomi olisi rikkonut allekirjoittamiaan sopimuksia.

Suomi otti 2013 käyttöön finanssipoliittisen lain, jonka myötä julkisen talouden ohjeluvuksi on vakiintunut rakenteellinen jäämä. Se lasketaan julkistalouden rahoitusjäämästä poistamalla suhdannevaihteluiden ja kertaluonteisten toimien vaikutukset.

Euroopan komissio varoitti viikolla Suomea julkistalouden tilasta. Varoitus tarkoittaa sitä, että komission on EU:n artiklojen ja sääntöjen mukaan aloitettava Suomen julkistalouden tarkempi tutkinta, jos vuotta 2015 koskevat ikävät ennakkoarviot toteutuvat.

-Tutkinta voi johtaa pitkäaikaisiin kontrolliprosesseihin, joiden päätepisteessä voi pahimillaan olla oman poliittisen päätösvallan rajoittaminen, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoi blogissaan.

Komission talviennusteen mukaan alijäämä- ja velkaviitearvot ovat ylittyneet viime vuonna. Jotta menettelyjen käynnistämiseltä vältyttäisiin, Suomen tulee varmistaa, että rakenteellinen jäämä paranee maakohtaisissa suosituksissa sovitulla tavalla, ja jatkaa rakenteellisia uudistuksia.

Lepomäki ja Sailas näkevät myös muita riskejä kuin komission sanktiomenettelyn.

-Sanktiomenettelyäkin vaarallisempaa kansantaloudelle on viime vuosina hallitsemattomasti kasvanut julkisen sektorin rooli. Se viivästyttää talouden markkinaehtoista tasapainottumista ja vääristää tuotantorakennetta, he kommentoivat.

Valtion velkaantumiseen puuttui perjantaina myös Suomen luottoluokitusta alentanut Fitch. Se perusteli luottoluokituksen pudotusta muun muassa sillä, että Suomen talouskasvu on tällä hetkellä heikointa koko EU:n alueella Kreikkaa lukuunottamatta. Suomen talous kasvoi viime vuonna vain 0,4 prosenttia.

-Talouden heikkous näkyy epäsuotuisana kehityksenä. Fitch odottaa että Suomen valtionvelan suhde bkt:hen nousee 67,5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, luottoluokittaja sanoi.

Lue lisää: Nyt jysähti: Suomelle kaksi todella huonoa uutista - ”Valitettavasti tämäkään tuskin toimii herätyksenä”

 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Hannu Saloranta

Kyllä nämä eläkerahastot voidaan osittain laskea julkisiin varoihin. Siis niin hassua ja hölmöä kuin se onkin, niin eläkerahastojen kautta kierrätetään myös eläkkeistä perittävät verorahat. Koska maksettavista eläkkeissä peritään veroa, keskiarvoisesti noin 25-30% niin sen verran niissä on valtiolle kuuluvaa varallisuutta. Se kuinka järkevää on kierrättää eläkerahastojen kautta myös maksettavia veroja, on toinen kysymys.

Olavi Nieminen

Koska aletaan rehellisiksi, tunnustetaan faktat ja saneerataan?
Tämä tarkoittaa lakien noudattamista ja vääryyksien oikaisua.
Korruptio, kartellit, mafia ja väärä politiikka on poistettava.
Maakriisi on myös poistettava ja uskottava puolustus toteutettava.
Maa on saatava suvereeniksi, itsenäiseksi ja kilpailukykyiseksi.

Seppo Saari

"Koska aletaan rehellisiksi, tunnustetaan faktat ja saneerataan?
Tämä tarkoittaa lakien noudattamista ja vääryyksien oikaisua."

Tämä Suomessa hyvin yleinen tarve; Asunto-osakeyhtiömme on 6 vuoden aikana "turvautunut" vajaaseen 10 juristiin, jotta saataisiin laillisia päätöksiä, mutta päinvastoin on käynyt. Yksikään juristeista ei ole toiminut rahellisesti, vaan ovat vaikuttaneet siihen, että päätökset ovat kääntyneet laittomiksi. Mutta mitä tekee Asianajajaliiton valvontalautakunta tai sen valvojat?

Jorma Peltonen

Samoin tuolla Hannun logiikalla voisi laskea 25-30 vapaaehtoistenkin eläkevakuutusten varoista julkiseen talouteen. Tosin on huomattava että eläkkeiden verokertymä on jo valtion tulopuolella. Toki kiihtyvän eläköitymisen myötä eläkevarojen ulosmaksu hieman kasvaaja sen myötä verokertymäkin. Mutta pointti on siinä että jos laskettaisiin kuten Hannu, niin sitten alijäämää pitäisi korjata eläkkeiden verokertymän verran suuremmaksi. Eli ei kai niitä verotuloja nyt sentään kahteen kertaa voi laskea.

Arto Vainio

Julkistaloudesta onkin tullut Suomen kilpailukyvyn pahin rapauttaja, paljon pahempi sellainen kuin paljon puhuttu palkkataso. Veroaste meillä on luokkaa 45%, EU-15 maissa alle 40%, OECD-maissa alle 35%. Suomen verrokki- ja naapurimaat alkavat näyttää veroparatiiseilta.

Hallitukset ja eduskunnat ovat hyydyttäneet verolakien ja -kiilojen avulla työn tekemisen ja teettämisen. Nykyinenkään hallitus ei näytä pystyvän tekemään mitään korjaavaa tähän. Ilmeiseti fokus onkin ollut asian peittelyssä, kuten artikkeli kuvaa.

Veroasteen vaikutuksesta saa konkretiaa kun laskee seuraavan: montako päivää joudut tekemään työtä, jotta nettopalkallasi voisit palkata itsesi itsellesi yhdeksi päiväksi töihin? Siis siten että kaikki verot ja julkiset velvoitteet hoidetaan ja että palveluiden ALV on myös mukana. Valtio ja julkinen talous vetää välistä massiivisesti.

Sirpa Abdallah

Meidän korkea veroaste onkin perua korkeasta tukipolitiikasta, joita ei muissa maissa liene samassa laajuudessa. Meillä erilaisia tukia on myös korotettu vuosien varrella, vaikkei siihen olisi ollut varaakaan. Velkarahalla on maksettu noita tukia. Siis syömävelalla.

Karri Majava

EU:n ja Suomenkin ongelmien todellinen syy on päätöksenteon heikko taso, eikä niistä päästä eroon silmänkääntötempuilla tai kosmeettisilla muutoksilla. Aikoinaan Rooman valtakunnassa asia hoidettiin muuttamalla päätöksenteon rakenteita ja sama pätee yhä tänä päivänä.

Mutta kuinka moni nykyisistä päättäjistä on valmis luopumaan omista eduistaan? On niin kovin helppoa osoittaa syyttävällä sormella muualle ja edellyttää muilta uudistumiskykyä.

Markku Lehto

Kerokaa nyt viisaammat mistä "valion velassa" milloinkin puhutaan. Valtion konttorin julkaisemassa 7.1.2016 julkaisemassa kuvassa Valtion velka on hiukan alle 100 miljardia euroa ja 48 % bkt:sta. '
http://www.treasuryfinland.fi/fi-FI/Tilastot/Valtionvelka/Valtionvelka_j...

Tradingeconomicsin taulukossa Suomen valtion velan vuodelta 2015 ennustetaan olevan 62,7 %.
http://www.tradingeconomics.com/finland/government-debt-to-gdp

Voisiko joku kertoa mistä tuo ero johtuu ?

Lauri Kiiski

Kyse ei ole pelkästään vain valtion velan määrästä, vaan myös kuntien velkavastuista ( julkinen velka ), joita on tällä hetkellä yhteensä n. 130 miljardia euroa.

Taisto Laine

Kreikkalaistyylistä kirjanpitoa ja kaunistelua: ilman eläkerahastoja valtion velka kai alkaa lähennellä 65%...
Kai ne siellä Brysselissä taas pian kirjailemassa kirjettä.

Tapio Angervuori

Mahtaneeko johtua EKP:n elvytyspolitiikasta. EKP tai Suomen pankki on ostamassa valtion velkakirjoja niin, että se omistaa 20% velasta/BKT vuoden loppuun mennessä.

Tapio Angervuori

Suomalaisilla eläkevakuutusyhtiöiillä on yli 120 miljardia euroa ulkomaisia sijoituksia salkuissaan. Tuo yli 120 miljardin sijoituspotti käytännössä on panttina valtion veloille, koska me kaikki suomalaiset vastaamme näistä veloista. Osittain eläkesijoitukset on tehty velkaannuttamalla valtiota, koska valtio on joutunut ottamaan velkaa sen vaihtotaseen vajeen kompensoimiseksi, jonka eläkeyhtiöt ulkomaille suuntautuneen sijoitustoiminnan takia ovat aikaansaaneet! Jos eläkeyhtiöt fuusioitaisiin esimerkisi Kelaan, voisi valtio maksaa kaiken velan pois, ja vielä jäisi muutama kymmentä miljardia pahanpäivän varallekin. Yhä edelleen ei olisi ongelmia maksaa eläkkeitä, koska nykyisten työikäluokkien eläkemaksut kierrätetään suoraan eläkeläisille. Siis mihin tuota massiivista eläkepottia yleensä tarvitaan? -Pantiksiko?

Pasi Pulkkinen

Koko artikkeli on täysin tyhjää päivittelyä. Lepomäki ja Sailas eivät ole mitään kansantalouden asiantuntijoita. Lepomäestä voidaan kuitenkin sanoa se että hän on uusliberaalin talousideologian lobbari. Häntäkin äänestäneistä suurin osa on äänestänyt ymmärtämättömyyttään omaa etuaan vastaan.

Timo Virtanen

Sailas tuntee valtiontalouden paremmin kuin omat taskunsa. Vaan miten tuntevat siskot ja veljet vasemmalla yleensä mitään makrotaloudesta. Ja vihreät kiihkoilijat. Lillukanvarsiin yleensä takertuvat. Jutta Urpilaistakin piti Erkki Liikasen ohjailla kulisseissa oikealle polulle. Ja Antti Rinne ei tuntunut muuta hallitsevan, kuin riidan haastamisen ay-miehen tapaan. Toivotaan, että nykyinen hallitus estää lisävelkaantumisen. Ettei yritysten tarvitse lisää väkeä irtisanoa. Julkiselta puolelta kyllä pitäisi nopeasti vähentää väkeä tai karsia virkamiesten etuisuuksia verotuksen kohtuullistamiseksi.

Matias Ahtopelto

Voi voi sentään. Onneksi löytyi asiantuntijaksi Pasi Pulkkinen. Asiantunteminen on sarjakuva Virtasen Pasi kissan tasoa. Et ole seiurannut Sailaksen toimintaa ja lausuntoja. Edellisen laman aikana Sailas oli varmaan selvitysmies Sorsaa auttamassa/antamassa ohjeita miten talous saadaan kuntoon. AYkorporatio tyrmäsi Sorsan ehdotukset. Sailaksen leikkauslistoihin jouduttiinn sopeutumaan vaikka SAK vastusti niitä apinan raivolla.

Pauli Sumanen

Onko Sailakseltakin unohtunut (Lepomäki ei tainnut olla syntynyt vielä silloin), että 1994, jolloin Suomi neuvotteli EU-sopimustaan, Suomi sai EU:lta oikeuden lukea eläkerahastot (ja silloin niiden tuoton) julkiseen sektoriin. Oikein tai väärin, sellainen EU-sopimus meillä on, nimet alla vakuutena. Tuotot ovat useita miljardeja vuodessa eli ilman niitä olisimme olleet pississä jo kymmenisen vuotta sitten. Jyrki ja Jutta hyötyivät tästä eniten. Nyt sekään silmänkääntötemppu ei enää auta.

Teemu Terava

Niin mahdotonta kuin se onkin, julkisen sektorin osuus kansantaloudesta pitäisi sitoa avoimen sektorin kokoon. Hyvä lähtökohta olisi, että julkinen sektori ei saa olla suurempi kuin avoin sektori.
Nyt on käynyt niin, että avoimen sektorin supistuessa julkinen sektori on jatkanut kasvuaan. Tämä kasvu rahoitetaan velalla ja toivotaan että velat voidaan maksaa joskus tulevaisuudessa avoimen sektorin kasvavilla tuotoilla.
Yhteiskuntasopimus ei tilannetta korjaa. Se on aivan liian vähän.
Samaan aikaan kansa vastustaa leikkauksia ja näyttäisi vaativan yhä enemmän julkisia palveluja ja ottavan yhä vähemmän vastuuta omasta toimeentulostaan.
Tämä epäyhtälö on mahdoton. Emme voi muuttua Neuvostoliitoksi. Se meni konkurssiin.

Tapio Angervuori

Euroalueen julkinen sektori toimii yksityisen lailla ja on rinnastettavissa yksityiseen sektoriin. Eli julkinen sektori elää velanotolla siinä missä yksityinenkin. Oleellista olisi pitää otettu velkaraha maan rajojen sisäpuolella, jolloin talous kasvaa velanoton myötä: velan suhde BKT:hen pysyy vakiona. Vaihtotase on avainluku, joka kertoo virtaako maasta rahaa ulos vai sisään, eli voidaanko ottaa lisää velkaa, vai pitääkö verotusta nostamalla tehdä fiskaalinen devalvaatio.

Jaakko Savolainen

Nyt menee mahdottomaksi. Miten älykkäiksi tunnetut talousmiehet voivat erehtyä noin ratkaisevasti.

Jo puolenkymmentä vuotta me täällä Suomessa olemme ihmetelleet ns kreikkalaista totuutta. Sen jälkeen, kun Kreikka joutui myöntämään talouslukujensa vääristelyn, olemme tuominneet moisen menettelyn jyrkästi. Jotkut ovat jopa esittäneet Kreikan tunnettujen talousongelmien syyksi väärennetyt talouden mittaustulokset.

Ja nyt. Arvostetut järkevät ihmiset vihjaavat Suomen laskeneen vastaavasti väärin Suomen talouslukuja ilmoituksissaan. Ei voi olla totta. Tunnetusti Suomi on yksi maailman vähiten korruptoituneita valtioita. Suomalaiset ovat läpeensä rehellisiä, usein EU-tukiasioissa jopa piinallisen rehellisiä. Ja nyt jotkut ilkeävät väittää liki päinvastaista. Hyi. Menkää kotiinne häpeämään, elkääkä enää koskaa esittäkö moista roskaa!

Marko Rantaiso

Julkiseen sektoriin lasketaan myös eläkerahastoista maksettavat eläkkeet, vaikka niitä ei maksetakaan valtion budjetista. Se saa aikaan harhan julkisen sektorin ylisuuresta koosta. Yhtälailla käsitteet ovat olleet usein sekaisin, kun on kerrottu julkiselle sektorille suhdeluvun 60 koko. Se ei ole prosenttiluku. Suomen julkisen sektorin prosentuaalinen koko on 20% luokkaa.

Tapio Mäkeläinen

Koeajan pidennys ja ketjutetut määräaikaisuudet ratkaisevat tämän ongelman. Valtikka on oikealla mutta mieleen näistä jutuista tulee Hannu Taanila ja Agit Prop. Eikös Lepomäen esikuva ollut niissä kuvioissa mukana jo silloin70-luvulla.

Kalevi Tihveräinen

Olisikohan aika saada Kanta Suomalaiset töihin , jotka ovat työttömänä ? Taidetaan olla kyllästyneitä maksamaan Työttömyysvakuutusmaksuja ! Mekö maksetaan laiton Ulkomainen työvoima ?

Jan Stenvall

Yritystoiminnan helpottamiseksi ei ole tehty mitään. Julkisen sektorin saneeraus on aloittamatta. Eli syvemmälle mennään vielä pitkään. Seuraava demarivetoinen hallitus ei sekään tule tekemään muutoksia. Eli SUOMEN JUNA MENI OHI!