Maanantai 27.6.2016

Suomalainen lääkärifirma uhoaa: ”Tämän vuoden jälkeen olemme kolmen suurimman joukossa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.3.2016 16:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Pihlajalinnan Mikko Wirén sanoo olevansa varma, että järkevät ulkoistukset voivat jatkua terveydenhuollossa myös mahdollisesta tilapäislaista huolimatta.
Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavan Pihlajalinnan liikevaihto oli viisi vuotta sitten 42 miljoonaa euroa.  Tänä vuonna se yhtiön tavoitteen mukaan kymmenkertaistuu yli 400 miljoonaan. Näillä luvuilla Pihlajalinna on kasvuyhtiö, ja noussut isojen terveyspalveluyhtiöiden joukkoon. 
 
– Tämän vuoden jälkeen olemme kolmen suurimman joukossa. Jää nähtäväksi, mikä on suurin, toimitusjohtaja, lääkäri Mikko Wirén heittää.
 
Pihlajalinna on liikkunut ahkerasti ostajan markkinoilla, laajentanut lääkärikeskusverkostoaan ja hankkinut sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksia kunnilta. Ulkoistuksissa bisnesmallina on usein yhteisyritys kunnan kanssa.
 
Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lakia, joka estäisi toimintojen laajat ulkoistukset kunnes koko sote-uudistus on selkiytynyt. Kymmenet kunnat harkitsevat silti yhä kokonaisulkoistuksia. Yksikään kunta ei ole vielä ilmoittanut, että se linjauksen vuoksi vetäytyisi suunnitelmistaan. Lisäksi monet kunnat kilpailuttavat osia palveluistaan. Liikkeellä ovat myös Jyväskylän ja Turun kaltaiset suuret kaupungit.
 
Wirén sanoo olevansa varma, että järkevät ulkoistukset voivat jatkua mahdollisesta tilapäislaista huolimatta. 
 
– Pihlajalinnan tekemät ulkoistukset toteuttavat samoja taloudellisia ja laadullisia tavoitteita kuin sote-uudistus. Sosiaali- ja terveysmenot ovat kasvaneet noin viisi prosenttia vuodessa, mutta verotulot lukuisissa kunnissa nolla prosenttia. Tätä ei talous kestä. 
 
Peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) on esittänyt, että sotella pitäisi hillitä nykyistä kustannusten kasvutahtia noin 14 prosenttia 2029 mennessä. Eli kulut nousisivat vuosina 2019–2029 kahdeksan miljardin euron sijasta vain viisi miljardia euroa. 
 
Pihlajalinnan hoitamalla Mänttä-Vilppula-alueella saatiin aikaan 13,3 prosentin säästö Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tutkimuksen mukaan yhdessä vuodessa.
 
Kirjoitus on julkaistu Osakesäästäjien Keskusliiton Viisas Raha -lehdessä 2/2016. Kymmenen kertaa vuodessa ilmestyvän sijoitusalan aikakauslehden saat liittymällä Osakesäästäjien jäseneksi tämän linkin kautta.
 

Henkilöt: 
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Teppo Vanamo

Paljonko niistä 400 miljoonasta jää liikevoittoa, ja paljonko siitä liikevoitosta maksetaan veroja - Suomeen? Paljonko terveydenhoidon yksityistämisestä on koitunut turhia käyntikertoja, paljonko kustannuksia on tullut matkojen pitenemisestä ja lisääntymisestä. Yhteiskunnan kannalta asiassa on aika monta muutakin asiaa, kuin jonkin firman liikevaihto!

Aleksi Kotro

Ymmärtääkseni Pihlajalinna maksaa veronsa täysmittaisesti kotimaahansa Suomeen. Tietääkseni sillä ei ole muissa maissa toimintaa tai velka "taakkaa". Monesti Pihlajalinna ja kunta luovat yhteisen yrityksen, jonka kautta uskoisin kunnan saavan myös tuloja. Ja kyllä matkat pitenevät kun keskitetään. Se ei ole yksin yksityisten firmojen myötä, vaan niin sanotusti tätä päivää. Näin siirretään kustannuksia entistä enemmän palvelua tarvitseville. Toisaalta se taas tehostaa yksiköitä, joka omalta osin vähentää veromenoja.