- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Suomalaisista henkilöistä 41 prosentilla oli velkaa vuonna 2007, ilmenee Tilastokeskuksen ennakkotiedoista. Asuntovelallisia oli 23 prosenttia kaikista henkilöistä.
Suhteellisesti eniten velkaantuneita oli 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa yli kolmella neljäsosalla oli velkaa. Velkaantuneiden osuus väestöstä oli huomattavasti pienempi ikääntyneillä.
Sekä velallisten että asuntovelallisten henkilöiden osuus on kasvanut vuodesta 2002. Velallisten osuus on kasvanut eniten 30–34-vuotiaiden ikäryhmissä.
Myös asuntovelallisia oli suhteellisesti eniten 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, noin 57 prosenttia. Lisäksi yli puolella 40–44-vuotiaista oli asuntovelkaa. Asuntovelallisten osuus on vuodesta 2002 kasvanut eniten 30–39-vuotiaiden ryhmässä.
Velan määrä velallista henkilöä kohden oli vuonna 2007 noin 39 000 euroa. Keskimääräinen velan määrä oli suurin samoissa ikäryhmissä, joissa myös velallisten osuus oli suurin.
Ikäryhmissä 30–44-vuotiaat keskimääräinen velka oli yli 50 000 euroa. Nuorimmilla ikäryhmillä oli keskimääräistä suuremmat asuntovelat. Kun kaikkien asuntovelkojen keskiarvo oli noin 49 000 euroa, oli 20–39-vuotiailla asuntovelan suuruus keskimäärin yli 60 000 euroa.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten velkaantuminen on lisääntynyt varsin nopeasti. Velkojen kokonaismäärä on kasvanut vuodesta 2002 86 prosentilla ja asuntovelkojen määrä on yli kaksinkertaistunut.
Tilaston perusaineisto on poimittu verohallinnon tietokannasta, joka on koko väestön kattava rekisteriaineisto.
Kommentit
Kahden 20-39v. taloudessa yli 120000€ asuntovelat.
Kahden 20-39 vuotiaan taloudessa yli 120000 € asuntovelat.
Nyt viimeistään kannattaa velallisten tarkastaa lainanlyhennyksen loppusumman vaikuttajat.
Velkaantuminen ei sinänsä pahasta
Sanoihan jo Rytikin aikoinaan 30-luvulla, että omavaraisuus on köyhyyden oppi.
Nykyään eivät pankit enää 80-luvun lopun tapaan myönnä 100% asuntolainoja, vaan vakuusarvoksi kelpaa tyypillisesti vain 70% asunnon myyntihinnasta. Loppu vakuus pitää tulla muualta tai omista säästöistä. Ei siis ole todennäköistä, että Suomessa asuntojen hintataso romahtaisi niin paljon, etteivätkö jäljelle jääneet vakuusarvot riittäisi jäljellä olevien lainapääomien takuiksi. Tällöin on pelkkä kuriositeetti kuinka paljon velkaa numeerisesti kelläkin on, niin kauan kuin hän pystyy velkansa hoitamaan. Ja jos ei pysty, ei lopputulos ole sen pahempi kuin sekään tilanne, jossa velkaa ei olisi otettu, sillä eihän tuota asuntoa silloinkaan olisi ollut, vaan vaihtoehtona olisi ollut vuokra-asuminen, sukulaiset, yömajat, j.n.e.
Kulutusluotot ja velkarahalla tehdyt osakesijoitukset ovat niitä ilmiöitä, jotka vievät kansalaisia konkursseihin taantuman tullessa. Toisen konkurssiryhmän muodostavat yrittäjät, joilta katoavat markkinat samalla, kun korot nousevat ja omaisuus on kiinnitetty viimeistä naulaa myöten.
Hintataso ylihuomenna
"Nykyään eivät pankit enää 80-luvun lopun tapaan myönnä 100% asuntolainoja, vaan vakuusarvoksi kelpaa tyypillisesti vain 70% asunnon myyntihinnasta."
No jos ajatellaan, että 100% asuntolaina ennen 1991 kattoi 50% asunnon hinnasta 1991 jälkeen, oli asunto 200% lainoitettu.
Jos inflatorisesta politiikasta luovuttaisiin nyt niin osoittautuisi, että 70% asuntolaina olisi tai voisi olla 110% asuntolaina.