- Kuva: Stora Enso
Stora Enson Imatran tehdas.
Suomalaiset metsäteollisuuden työntekijät voivat hengittää hetken taas vapaammin, sillä kotimaiset suuret metsäyhtiöt eivät kertoneet tulostensa yhteydessä tehtaiden lopetuksista, vaikka tällainen uhka leijui ilmassa. Stora Enso ja UPM tosin uhkasivat kuitenkin supistaa tulevaisuudessa tuotantoaan Suomessa.
Huonosta alkuvuoden tuloksesta tiedottanut Stora Enso kertoo viimeistelevänsä jo uusia pysyviä ja tilapäisiä leikkauksia tuotantoon. Toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan yhtiö kertoo niistä syyskuun loppuun mennessä. Syynä on heikko kannattavuus.
Myös M-real aikoo tänä vuonna käynnistää uusia tulosparannusohjelmia, joiden sisältöä ei vielä paljasteta.
UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan sanoo STT:n mukaan, että yhtiö saattaa lopettaa pysyvästi tai määräaikaisesti tuotantoaan. Hänen mukaansa suomalaisten yksiköiden toimintaa voidaan jatkaa vain, jos kotimaista puuta on tarjolla edullisesti.
Eilen tuloksensa kertoi M-real. Toisin kuin UPM ja Stora Enso, se jauhaa miinusmerkkistä tulosta.
Rajuimmat tehtaiden sulkemiset on nähty viime aikoina Kemijärvellä, Haminassa ja Voikkaalla. Stora Enso sulki Kemijärvellä tänä vuonna sellutehtaan ja Haminassa Summassa paperitehtaan. UPM sulki vuonna 2006 Voikkaalla paperitehtaan.
Eri spekulaatiossa on lueteltu useita eri firmojen tehtaita, joissa voidaan laittaa kokonaan lappu luukulle tai panna joitain linjoja kiinni. Vanhasen hallituksen puumyynnin verohelpotus tähtää siihen, että tehtaita ei ainakaan puupulan vuoksi suljeta, vaan ne käyvät kotimaisella puulla vaikka puuvirta Venäjältä loppuisi.
Kauppalehden lista uhanalaisista sellu- ja paperitehtaista (koottu alaa seuraavilta pörssianalyytikoilta):
• 1. Enocell (sellutehdas, Eno - Stora Enso)
• 2. Sunila (sellutehdas, Kotka - Stora Enso & Myllykoski)
• 3. Varkaus (sellu- ja paperitehdas, Varkaus - Stora Enso)
• 4. Kaskinen (sellutehdas, Kaskinen - länsirannikolla, Metsä-Botnia)
• 5. Inkeroinen (Paperi- ja kartonkitehdas, Anjalankoski - Stora Enso)
• 6. Imatran tehtaat (paperi- ja kartonkitehdas, Imatra - Stora Enso)
• 7. Kajaani (paperitehdas - UPM)
• 8. Kangas (paperitehdas, Jyväskylä - M-Real)
Kommentit
Kiitos lakkautuslistasta - sitä pitää pohtia
• 1. Enocell (sellutehdas, Eno - Stora Enso)
- Tästä on vahva konsensus. Pohjois-Karjalan maakuntajohtajakin jo reagoi.
• 2. Sunila (sellutehdas, Kotka - Stora Enso & Myllykoski)
- Mistä Myllykoski sitten hankkisi sellunsa?
• 3. Varkaus (sellu- ja paperitehdas, Varkaus - Stora Enso)
- Varkaudessa on neljä konetta. Tuskin aivan kaikkia suljettaisiin.
• 4. Kaskinen (sellutehdas, Kaskinen - länsirannikolla, Metsä-Botnia)
- Kuuluu Metsä-Botniaan, jolla on eukalyptus-hankkeita Uruguayssa. Se tuskin pääasiallisena selluloosantuottajayhtiönä m-Realille ja UPM-Kymmenelle lopettaa
• 5. Inkeroinen (Paperi- ja kartonkitehdas, Anjalankoski - Stora Enso)
- Tätä pitäisi tarkentaa
• 6. Imatran tehtaat (paperi- ja kartonkitehdas, Imatra - Stora Enso)
- Kaukopäätä pitäisi tarkentaa.
• 7. Kajaani (paperitehdas - UPM)
- Tuskin koko tehdas, mutta paperikone 4:n lakkauttamista on povailtu jo vuosia.
• 8. Kangas (paperitehdas, Jyväskylä - M-Real)
- mahdollinen
Spekulaatioita pitäisi tarkentaa lajeittain koskemaan aikakauslehtipaperia, LWC:ä.
Erinomainen analyysi
Mikä on veikkauksesi Takon tehtaasta Tampereen keskustassa?
metsätellisuus
Niin sanottu suomalainen metsäteollisuus aloittaa nyt kiristyksen puunhinnalla. Kerta kirpasu olisi parempi, kun jakuva vinkuminen. Reilusti ajasivat myllynsä alas, pistäsivät rekkoihin ja veisivät pois. Jokuhan tänne muu tulee tekemään. Sinne vennäin mualle vaan myllyjä rakentamaan, jos Amerikka ei opettanut niin toivottavasti siperia. Ei tunnu enää riittävän viivan alle vaadittua 18%:tin vähimmäismäärää. Eukonlepytys metsiä johtajat gps:llä etsimään, minne myllyt kärrätään.
Kunnallisvaalit
Ongelmana on se, että kunnallisaaleissa suuret puolueet kärsisivät mittavia vaalitappiota, mikäli turhat lakkautettaisiin heti.
Oikeastaan monen tehtaan lakkauttaminen synnyttää Venäjälle markkinat käytetyistä tehtaanosista.
Suomen tehtaat voi siirtää Venäjän puolelle pienestä kirjanpitojäännösarvostaan.
Suomalaisella
Suomalaisella metsäteollisuudella on taatusti intressejä investoida Venäjälle heti, kun investointien turvallisuudesta päästään varmuuteen. Venäjällä olisi valmiina halpaa työvoimaa ja raaka-ainetta, mikä voisi taata suuret voitot yhtiöille.
Tähän mennessä venäläiset ovat itse, hmm.. - ryssineet - koko homman vaikeuttamalla ulkomaisten sijoittajien investointeja ja aiheuttamalla epävarmuutta.
Pelastuskehoitus - Metsäliitto kehoitti sulkemaan paperitehtaita
Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos ja ekonomi Kari Jordan ehdotti jo muutama kuukausi sitten tehtaiden seisotusta - näinkö pitkitetään M-Realin alasajoa ja myyntiä uusiin käsiin - muuten, ... mistä ansioista Jordan sai vuorineuvoksen tittelin? StoraEnson entinen pääjohtajakin sai vuorineuvoksen tittelin, vaikka tuhlasi Pohjois-Amerikkaan enemmän kuin Sonera Saksan ilmatilaan - tälläkö reseptilläkö metsäteollisuus leipoo vuorineuvoksia?---
...
[orig 14.3.2008]
Pelastuskehoitus - Metsäliitto kehoitti sulkemaan paperitehtaita, ... niukkuuden luomiseksi
(YLE/TV1 ~ AamuTV 14.3. uutisoi Metsäliitto ry/ M-Real Oyj:n pääjohtaja Kari Jordanin kehoittaneen muitakin paperitehtaita sulkemaan aika-ajoin tuotantolinjojaan saavuttaakseen niukkuuden nykyisen runsauden tilalle)
[ ... menestystuote tai -palvelu imuroi uusia yrittäjiä samalle tuotantoalalle - syntyy nopeasti ylitarjonta, joka taas alentaa yksikköhintoja. Kulutus kasvaa ja ravitsee tuhlaamaan entisestään halvan tuotteen tai puoliraaka-aineen käyttöä. Paperin kulutus on lisääntynyt vuodesta toiseen mm. kehittyvästä näyttöelektroniikasta huolimatta ... ]
Suomi on paperin tuotannon jättimaa. Tuotamme enemmän kuin kulutamme. Suurella paperin vientitoiminnalla lisäämme ekologisen jalanjälkemme yhdeksi maailman suurimmista. Metsästä kasvavan puun jalostus nopeasti pois heitettäväksi paperiksi on tänä päivänä miltei ympäristörikos. Suomalaiselle puulle löytyy muutakin käyttöä.
Savonlinnasta kotoisin oleva Kari Jordan avasi pelin monessa suhteessa historiallisesti. Hänen kehoitus sulkea tehtaita joukolla luo nopeasti niukkuuden eli yksikköhintojen nousun. On tunnettua, että on ympäristöystävällisempää tuottaa 100 tonnia yksikköhinnalla 100, kuin tuottaa 1000 tonnia yksikköhinnalla 10. Jordanin kehoitus oli luonto- ja ympäristöteko.
Paperin niukkuus ja yksikköhinnan selvä kohoaminen lisää tuotekehitystä korvaamaan puuperäinen paperi muilla ratkaisuilla ~ kuten rullautuvilla näyttökalvoilla. On miltei sairasta katsoa, kun kerrostaloasukkaat ahtavat mm. pari kertaa vuodessa taloroskalaatikot täyteen muovikelmuista avaamattomia paperillisia puhelinluettelonippuja.
Nykyinen energiaa ja materiaa tuhlaava paperillinen markkinointi- ja mainonta joutuisivat paperin niukkuuden vuoksi pohtimaan uusia keinoja saavuttaa suunnattu viesti kuluttajille lisäämään kulutusta. Paperi mainosten kantoratana postiluukuista miltei suoraan paperinkeräyslaatikoihin on suurta ympäristön rasittamista ja suoranaista tuhlaamista.
Metsäliitto, viimeisenä suomalaisena sinivalkoisena metsälinnakkeena avasi pelin historiallisesti. Niukkuuden luonti on helppoa lyhyellä aikajaksolla. Suomalaisten tuotantokapasiteetti on siksi suuri, että tehtaiden joukkoseisotus nostaa nopeasti yksikköhintoja. Uudet "bambupaperin" tuottajat saattaisivat hieroa käsiään tilaisuutensa tulleen. Hiljalleen kuluttajien reaktio voi olla yllättävä, kun ympäristötietous ja huolet hirmumyrskyistä lisääntyvät. Saattaisi olla, että kuluttajat siirtyisivät mm. paperillisen median käytöstä nopeammin sähköiseen tapaan - mikähän on tämän ympäristöjälki kokonaisuudessaan?
Sopiva niukkuus on kapitalismin ihannetila, varsinkin monopolissa. Meillä suomalaisilla ei kuitenkaan ole monopolia. Voimmekin pitää Kari Jordanin ehdotusta ympäristötekona, koska se voi parhaimmillaan kiihdyttää irtautumista paperinkäytöstä, jolloin puuvarat suuntautuvat enemmän mm. kestävien rakennusten ja rakenteiden raaka-aineiksi - puhumattakaan muista puun ominaisuuksista, joita emme edes vielä tiedä.
Jos Suomesta suljemme paperinvalmistuskapasiteetista esim. 20% vuosittain - vähentää se roimasti energiakulutusta, työvoiman tarvetta, kuten myös raaka-aineiden käyttöä. Tuntuisi, että tulokseksi syntyy vain positiivisia asioita - vapautuva työvoimakin voitaisiin suunnata soveltuvasti työvoimapula-alueille. Samalla niukkuus nostaisi tuotekehitystä paperin korvaamiseksi, koska haluamme edelleen innokkaina juorujen, uutisten, dokumenttien ja muiden informaatioiden kuluttajina tietomme jostain lukea.
Pankkimies niukan rahan tuntijana tuoden pankkimaailman ilmiöitä metsäteollisuuden pariin onnistui avaamaan ympäristöpelin. Voimme vain toivoa, että Jordanin ehdotus ja kehoitus ottavat tuulta alleen ja paperinvalmistukseen syntyy hallittuja katkoksia jo vaikkapa ympäristömme eduksi ja hyödyksi. Paperinkulutuksen totaalinen vähennys koituu seurannaisilmiöineen suureksi avuksi myös päästökaupoissa maallemme - eikä meidän tarvitse pohtia intohimoon ja haasteeseen saakka venäläisen puun korkeaa tullimaksua.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
[ kuvia saa käyttää vapaasti ylläolvan kirjoituksen yhteydessä - Copyright by Ilkka Luoma 2006 ]
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/8515777 ---
Teksti
Puukenttä Metsäliiton M-Real Oyj:n Kirkniemen tehtailla. Kirkniemi oli takavuosina ylpeä siitä, että he tekivät vähimmällä kierrosta ulkopuolisella raakavedellä paperitonnin. Tuo puu voitaisiin antaa kasvaa - sitoen hiilidiksidia, suuremmaksi ja sen jälkeen tukeiksi hirsitaloihin... jos sille on pakko jotain keksiä.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/8515787 ---
Teksti
Ensin sellunkeitto, sitten paperinvalmistus - energiaa ja kasvavaa puuraaka-ainetta turhuuteen, ainakin nykyisillä määrillä. Lohjalla M-Real Oyj:n tehtaat - viimeinen suomalainen metsäteollisuuden sinivalkoinen linnake.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/8515818 ---
Teksti
Huipputuotantolaitokset, hyvä insinööritaito - erinomaiset paperikoneet, jotka suomalainen insinööri on kehittänyt. Kasvavan puun käyttö poisheitettäväksi paperiksi on miltei ympäristörikos. Kirkniemi, Lohja.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/8515824 ---
Teksti
Metsäteollisuus on massiivinen energiankäyttäjä, ja sen jätelämmöstä suuri energiantuottaja kuluttajille mm. asuintalojemme lämmikkeeksi. Jos suljemme tehtaita hallitusti työvoimaa ajatellen, säästää se runsaasti päästöeuroja.
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/8515832 ---
Teksti
Suomalaisen metsäntutkimuksen lahja paperia kuluttavalle maailmalle. Nopeammin ja enemmän kulutettavaksi - nyt Metsäliitto ry:n pääjohtaja Kari Jordan ehdottaa paperitehtaiden hallittua seisottamista, lisätäkseen niukkuutta yksikköhinnan kohottamiseksi.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/8515840 ---
Teksti
Kaunis harmoninen suomalainen maalaismaisema Lohjalta Metsäliiton mailta. Suomi on elänyt metsästä - se teki meille elintasomme merkittävältä osin. Maailma muuttuu ja puu on suunnattava iäkkäämmäksi ja kestävämpien menetelmien raaka-aineeksi, mm. puutaloiksi. Metsäliiton pääkonttori Espoon Tapiolassa on muuten puurakenteinen.
Kuva 7
--- http://www.panoramio.com/photo/8515854 ---
Teksti
Historiaa - Metsäliiton hellässä ylläpidossa mm. Suomen marsalkka Mannerheiminkin asuntona ollut Kirkniemen kartano. Metsäliitto ry on Suomen viimeinen sinivalkoinen metsälinnake - Mannerheimin hengessä Metsäliitto voisi olla tulevaisuuden suunnannäyttäjä mitä huomenna metsistä ja puustostamme tehdään - paperin aikakausi poisheitettävänä materiaalina on eilistä päivää.
Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n vastuut kansantaloudelle
[orig. 3.7.2005]
Suomessa perinteellinen paperiteollisuus bulkkilaaduilla lähenee loppuaan. Pärjäämme vain erikoislaaduilla, joiden teossa tarvitaan sitä kuuluisaa suomalaista osaamista. Paperikoneita tullaan siirtämään kaukoitään halvemman työvoiman piiriin, samalla päästään markkinoiden keskelle, vaikkakin peruspaperin käyttö informaatioalustana tuntuisi vanhanaikaiselta.
Metsäteollisuutemme joutuu etsimään uusia osaamisalueita. Mekaaninen metsäteollisuus ja puurakenteet ja liitokset muihin materiaaleihin nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuvassa Mäntyharjulla puurakenteinen silta, joka edustaa uutta osaamista. Aika näyttää kuinka hyvin tämä ennakkoluuloton kokeilu kestää.
Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon. Kansantaloudelliseen tappioon ja markkinaimagoon aihetetun tahran syyllistä on turha hakea. Maailma on muuttunut; nyt on menossa kansainvälinen työnjaon uudelleen järjestäyminen. Eilisen ja tämän päivän kehitysmaat ottavat osansa työnjakautumisesta hinta- ja laatukykynsä mukaisesti.
Paperilakko oli ratkaiseva taisto, jossa ei saavutettu suomalaiselle työlle mitään. Nyt jo muilla aloilla oleva mahdollisuus ulkoistaa on myös mahdollista paperitehtaalle. Lakon aikana uutisoitiin StoraEnson tutkivan kokonaisten paperikoneiden siirrosta Kiinaan. Kiinalaiset ovat jo aiemmin siirtäneet täysiä tehtaita ja voimalaitoksia omaan maahansa länsimaista. Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä.
Suomalainen perinteellinen paperinvalmistus loppuu reilussa vuosikymmenessä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: epäkurantit siirtokelvottomat koneet ja eläköitynyt paperiväki jää Suomeen ja itse tuotannon omistus jää osin suomalaisille kansainvälisille yhtiöille. Toisessa vaihtoehdossa paperintekoammattitaito voi siirtyä nousevaan mekaanisen puunjalostuksen alueelle; kaiken kokoisten talojen suunnitteluun ja niiden komponenttivalmistukseen vietäväksi ympäri maapallon. Puurakentaminen on kokemassa uutta nousuaan. Puu ja puuyhdisteet ovat ehdottoman käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja.
Suomi tulee olemaan jatkossakin maailman paras paperikoneiden valmistaja; tähän liittyvä insinööritaito on tunnustettua esim. Kiinassa. Mm. Metso sai juuri suuren konetilauksen Kiinan Shandongin maakunnasta. Kiinassa on runsaasti suomalaisten suunnittelemia paperi- ja sellulinjoja.
Paperilakko ei vaikuttanut millään lailla meneillään olevaan kansainväliseen työnjakoon, paitsi siltä osin, että ulkomaalaiset suurpaperinostajat vaativat suomalaisia hajauttamaan paperinvalmistustaan Suomessa olevan tuotantoriskin vuoksi. Paperilakko toi ainoastaan koko kansan tietoisuuteen Paperiväen jo ennestään suuret palkat ja hyvät edut. Tärkein saavutus oli se, että ulkoistaminen ulottuu myös pyhimpään edunvalvonnan linnoitukseen, toistaiseksi vahvaan Paperiliittoon. Globalisaation myötä myös paperiväki yhtenäistyy seuraavan vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.
Koko paperiala sai ansaitsemansa huomion, nyt me tiedämme työnjaon uusreformin alkaneen ja sen koskevan koko maapalloa. Paperiliitto oli tässä viestinnän airueena ja tunnetuksi tuojana Suomessa. Nyt voimmekin keskittyä tiiminä suunnittelemaan kuinka operoimme itsellemme ne työtehtävät, jotka maailmanlaajuisessa logistiikassa sopivat meille osaamisemme ja kilpailukykymme puitteissa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net