- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Tilastokeskuksen tuoreen selvityksen mukaan kuluttajien usko talouden kehitykseen on laskenut. Erityisesti luottamuksen lasku tuntuu lainoissa, kun vain 26 prosenttia kuluttajista uskoo lainanottamisen olevan kannattavaa. Luku on alhaisin sitten lamavuoden 1993.
Luottamuksen lasku on jatkunut jo muutaman vuoden ajan. Tilastokeskuksen yliaktuaari Pertti Kangassalon mukaan vuonna 2005 lainanottamista piti kannattavana peräti 76 prosenttia. Vuonna 2006 lainanottamisen arvioi kannattavaksi 60 - 70 prosenttia ja vielä viime vuonna 53 prosenttia.
- Romahdus on merkittävä, eli peräti 50 prosenttiyksikköä, Kangassalo kertoo.
Hän arvioi, että taustalla vaikuttaa erityisesti korkojen nousu.
- Vaikka eivät ne vielä yllä 90-luvun tasolle, eli sinne 15 prosenttiin. Tietysti asuntojen kalleus vaikuttaa tähän myös ja epävarmat ajat, Kangassalo toteaa.
Nordean yksityistalouden ekonomisti Tarja Svartströmin mukaan lainaa ei kannata jättää ottamatta korkojen vuoksi.
- Ehdimme jo tottua matalaan korkotasoon, eli kyllä kuluttajat ovat rationaalisesti ajatelleet. Mutta tämä on kuitenkin vielä normaali korkotaso. Faktahan on, että raha maksaa, Svartström sanoo.
Svartström kannustaa kuitenkin malttiin lainan haussa. Hänen mukaansa kannattaa varmistua omasta maksukyvystä, etenkin nyt, kun hintataso nousee inflaation myötä.
- Kannattaa huolehtia, ettei lainanhoito veisi liian suurta osuutta omista tuloista.
Kommentit
Velka syö huomista ~ epäröinti on alkanut ylihuomisesta
Velka syö huomista ~ luoden kiihkeyttä ja painetta liialliseen kulutukseen
(Innokkaan näyttö- ja mukavuudenhaluiset amerikkalaiset söivät velaksi surutta huomisen - ostaessaan mm. liian arvokkaita asuntoja tuloihinsa nähden - nyt säädellään korkoja hallitsematta enää kierrettä)
[ ... velaksi otto syö aina huomisen tekemättömyyttä luoden painetta ennustettavuudelle. Velan vakuus on riippuvainen markkinataloudesta. Kysynnän hiipuessa vakuus alenee ja kierre epävarmuudesta alkaa - nyt elämme juuri siinä hetkessä. Velka ja korko vaatisivat täyttä ennustettavuutta, jos haluttaisiin suurta varmuutta huomisen syömisestä - ja tämähän on mahdotonta ... ]
Vanha sanonta kertoo velan veli ominaisuudesta sitä otettaessa, mutta velipuoleksi sitä maksettaessa. Luonnossa huomista syö ainoastaan ihminen - me keksimme velan kiihdyttämään kulutusta ja nopeuttamaan vuosien työt kulutettavaksi yhdessä hetkessä. Kiristykseksi syntyi samalla korko, joka eräissä uskonnoissa onkin kielletty kohtuuttomuutena.
Korko on taloustekijä, joka ei vaadi tekijältään konkreettista työtä elämisensä eteen. Korolla ei ole funktiota itse Maslowin tarvehierarkian alimmilla tasoilla. Korko on ilmiö istuskelemalla tehdystä työstä (olemmehan palveluyhteiskunta), jolla säädetään "etukäteen syömistä". Korko elää kysynnän mukaan. Korko on "laiskan ihmisen" työväline, jolla ei ole mitään tekemistä ympäristöönsä harmonisoituneen luonnon kanssa.
Säästäminen on tunnetusti velan vastakohta - sillekkin maksetaan korkoa, jotta "joutava raha" saadaan takaisin kulutukseen. Kansantalous perustuu kulutukseen ja tehdyn työn verotuksen jakamiseen sosiaalisesti siten, että kuluttamisen autuuteen pääsevät kaikki mukaan - hekin, jotka eivät varsinaista työtä tee.
Työ luo suoritteen ja suorite kulutustapahtuman. Velalla kulutamme huomisen työtä - entä jos työnteko estyy? Mikäli ostamme työhömme nähden liian kalliin asunnon 30 vuoden velalla ja siihen liittyvällä korolla - synnyttää se onnistumisen ja yrittämisen paineen. On suuri riski, että monet joutuvat myöhemmin turvautumaan mm. vanhempiensa perintöihin voidakseen ylihintaisen asuntonsa maksaa, jonka arvokin laskusuhdanteessa laskee. Mitä jää käteen? Valitettavan useasti kourassa on pelkkä velka ja siihen liittyvä korko. Viiveelle joudutaan vielä maksamaan rangaistusmaksu - joka johtui suurpiirteisyydestä tai toisessa laidassaan silkasta välinpitämättömyydestä.
Velka luotiin nopeuttamaan rahan eli ostovoiman kiertoa, sekä luomaan nopeamman työn ja kulutuksen intohimon. Ihminen oppi syömään "elämätöntä huomista" luottoarvona vakaa kyky tehdä työtä ja vakaa usko, että järjestelmää ei mikään horjuta. Turvamekanismeiksi luotiin vakuutuksia, joille laskettiin huomisen turvaa työesteiden ja palkansaannon estymisen varalta. Muualla luomakunnassa ei ole turvana muuta kuin jatkuva valppaus tehdä työtä ja syödä vain sen mukaan, mitä juuri sille hetkelle sattuu eteen tulemaan. Luonnossa ei syödä velaksi, ja siellä ei makseta "tekemättömästä työstä palkkaa korkona". Toisaalta sanotaan, että velka pitää virkeänä .-)
Luonnossa, niin ihmisillä kuin muillakin lajeilla, on on osin yksi yhteinen piirre - se on joukkoon kuuluvuuden turvaverkko, jossa ryhmään syntynyt/ valittu saa lauman suojan. Tosin tässäkin ihminen on urbanisaation kiihkeydessään luonut yksinäisyyden kerrostalokolot kennoiksi tuntematta "lähimmäistään" seinän takaa.
Velka ja siihen liittyvät parametrit loivat huomisen kiihtyvän syömisen, ja niin energian kuin materiaalisen käytön jatkuva kasvu loivat myös ympäristöllemme ne ongelmat, joissa nyt kahlaamme. Velka kiihdytti ostamisen, ja koko ajan kasvun uralle hoettu kulutus ja tuotanto söivät luonnon reaalielämän varat niukkuuteen - jota nyt voidaan kutsua mm. ilmastonmuutoksena ja ympäristön saastumisena.
Velka oli ahneen ihmisen väline saavuttaa sellaista, joka on muilta eliökunnan jäseniltä pois. Ilman velkajärjestelmää yhteiskuntamme kulutuskiihdytys ei olisi koskaan toteutunut - rytmi olisi ollut hitaampi - siis suhteellisena aikailmaisuna. Hitaampi rytmi olisi ylläpitänyt aktiivisempaa ja osallistuvampaa elämää yllä, tosin ehkä lyhyemmän ajan. Luonnossa eläimet ovat tarkoitetut aktiivisiksi koko elämänsä ajaksi.
Yhdellekkään muulle eläinlajille ei tuoda ruokaa valmiiksi pöytään. Vain kasvatusvaiheessa elämän energia kannetaan suun eteen. Ilmaisen ruoan aikajakso on kutistettu minimiin ja "karkoitus" tapahtuu heti, kun kyky selviytymiseen ja suvunjatkantaan on olemassa. Eläinkunta ei tunne velkaa - eikä korkoa. Me söimme velalla ongelmat itsellemme - muuttaen ympäristön, niin meille kuin muillekkiin - liian nopeasti. Suurin velkamme on maksamaton velka ympäröivälle luonnolle - tähän velkaan on syntymässä vastuunkantoa suorassa kansalaistoiminnassa - arvomaailmakin voisi muuttua...
Pikkupiikki:
Miksi muuten Kemijärvi-liike StoraEnsossa ei tarkastele omia aiheuttamiaan työkustannuksia, kun yhdistystoverit Saksassa [Nokia-Bochum] vapaaehtoisesti tekevät kustannusehdotuksiaan työnantajalle - meillä vain puuhaillaan boikottia Nokiaa kohtaan...?
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Kuvakertomus mielipidekirjoitukseen-[kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma 2007 - kuvauksiin saatu lupa Suomen Pankista - tutustumiskäynnin yhteydessä]
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/7291309 ---
Teksti
Näkeekö tavallinen kansalainen huomisen synkkänä? - Ainakin suurvelalliset ilman odotettavaa suurperintöä saattavat olla vaikeuksissa, kun vakuusarvot laskevat ja yllättävä ongelma kohtaa työelämässä. Suomen Pankin sisäänkäynti.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/7291335 ---
Teksti
Asuntojen ja taulujenkaan arvot eivät loputtomiin kasva - jossain vaiheessa tulee putous, onko se nyt alkamassa? Lietsominen on turhaa, turhaa ei ole sen sijaan se, että katsoo likviditeettinsä olevan huomennakin turvattu, ... työllä. Kiinteä maalaus Suomen Pankin seinällä - ei ole myytävänä. Olisiko Suomen Pankki kansalaisen pankki antamassa ymmärrystä sille, kuinka velkaa otetaan ja kuinka sitä hoidetaan.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/7291356 ---
Teksti
Alussa tehtiin työtä reaaliajassa, ja saatiin "palkkakin" reaaliajassa. Suomen Pankin sisäänkäynnin perillä tukkijätkä tekee työtä uitolla (taideteos peräseinällä) - Velka ja korko tulivat paljon myöhemmin - tästä alkoivat kiihdytys kulutukseen, niin henkiseen, materiaaliseen kuin ympäristölliseen kulutukseen. Velka on huomisen syömistä ilman vastinetta.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/7291419 ---
Teksti
Suomen Pankki: Ikkuna täynnä työtä - ennen tehtiin työ, saatiin palkka, pantiin "sivuun" - rakennettiin torppa. Elettiin reaalielämää, niin ajassa kuin kulutuksessa. Nyt söimme huomisen ympäristön itsellemme vahingoksi. Miksi kiihdytimme tälläiseen vauhtiin? - huomenna maksamme velkaa.
Lainan määrää kannattaa myös harkita
Korkonousun saa helposti kuitattua, kun esimerkiksi tinkii asunnon hinnasta. Tosin korot tulevat nousemaan entisestään.
Lyhennysvapaiden pyynnöt kasvavat kasvamistaan
Asioita joista pankit eivät puhu - kuinka kohtaamme huomisen arjen?
Nythän maan hallitus puhuu niin hyvästä menestyksestä, että jotain on jäänyt huomaamatta (minist. Heinäluoma). Pankit julkistelevat tutkimuksia kotitalouksien peloista. Ehkä pankit ovat huomanneet kautta linjan lisääntyneet lainojen lyhennysvapaapyynnöt. Pankit elävät koroilla ja 'ikuinen" laina on varma asiakassuhde. Kuinka käy, kun 'ikuisen asiakkaan' maksukyky romahtaa?
Työnantajat epäilevät osaksi, että heidän työvoima ei ole riittävän pätevää. Paineet lattioilla kasvavat. YT on arkipäivää ja ulkoistus kurkistaa yhä useampien osastojen ovilla. Omistajat vaativat lisää voittoja, työntekijät tekevät vapaaehtoista pakkoylityötä entistä enemmän ja johtajistot halajavat bonuksia, palkkioita ja optioita.
Kulutus kasvaa, halutaan littu-TV, halutaan neliveto, halutaan isompi ja varustellumpi koti. Pitää olla sähköt mökillä, ja pitää olla kyky matkustaa kaukomaille. Lapsille pitää järjestää enemmän harrasteita, etteivät maleksi kaduilla, kun isillä ja äidillä on jatkuvasti menoja, siis poissaoloa kotoa.
Uhkia kasaantuu päällemme. On menossa maailmanlaajuinen työn uudelleenjako. Asuntojen hinnat ovat tapissa, ja kuitenkin välittäjät ennustelevat kasvavien palkkioiden toivossa vain maltillista arvonnousua asuntoihin. Muotia on asua väljemmin kuin ennen, pitää olla sauna, terassi, parveke ja patio maastomersun kokoiselle pihagrillille. Tämähän vaatii rahaa, ja pankit markkinoivat tyrkyttäen sitä kaikkeen kulutukseen, myyvätpä lyhennysvapaita vuosiakin.
Pankkien katteet ovat tiukoilla ja kilpailu kovaa, näin sanovat. Pankit siitä huolimatta takovat ennätysvoittoja, ikäänkuin varautuen suureen luottolamaan ja -tappioihin. Pankeissa on aivan viime aikoina herännyt myös vastuuajattelu.
Velka veli otettaessa. Pankit saavat jatkuvasti lisää lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, pankki suostuu, koska korko on katteen merkittävä muodostaja, millä eletään, tai pitäisi. Pankissa kaikki maksaa. Tilille pano on ilmaista, mutta fyysisistä konttoreista halutaan eroon. Käteisrahan ystävälle jää kohta pankiksi vain sukanvarsi. Missä odotuttavat itseään puhtaat nettipankit, joilla on asiakaslähtöinen lähestymistapa. Heidän käteiskassa voisi olla kauppojen kassakoneet. Verkot olisivat jo teknisesti valmiina.
Kuinka paljon todellisuudessa on lainojen lyhennysvapaapyyntöjä, sitä eivät pankit kerro. Varma korko on pankin tulos, ainoastaan taseet täytyy pitää vastaavuuskunnossa, mutta miten silloin, kun vakuudet alentuvat? 1990-luvun alussa oli asuntokriisi, korot 15% ja asuntojen hinnat lähteneet siitä tapista, missä nyt ollaan, jyrkästi alenemaan.
Nyt korot hitaasti, mutta varmasti nousevat ja marginaalit kotikukkaroissa ovat tiukoilla - on pakko pyytää lyhennysvapaata. Asuntojen hinnat tulevat laskemaan ja pakkorealisointeja tapahtuu, osan velasta jäädessä edelleen maksettavaksi - muistoksi patioista, terasseista ja pakettiauton kokoisista pihagrilleistä.
Käteisen näkeminen on kohta ylellisyyttä, ja korteilla ei ole tuntua oikeasta 100 euron setelistä, kun lappuun piirtyy vain summa 99,95e. Veli velkaa otettaessa, velipuoli maksettaessa, voi olla kivuliasta arkiviisua monessa yritteliäässä kodissa, jossa kuitenkin haluttiin vain parempaa elintasoa.
Valtiolle vastuupolitiikkana ei ole viisasta nyt alentaa kokonaisverokertymää, ainoastaan painotus eri verojen kesken voi olla kannustavaa, mm. työntekoon. Valtion on syytä rakentaa turvapuskureita kansalaisille, kun elämän nurjempi hetki koittaa. Valtio on tasaava ja vastuullinen puskuri ylläpidettäessä sitä turvaa, sosiaalista toimivuutta, opetusjärjestelmiä ja yhteiskuntatoimivuutta, jonka suuret ikäluokat ovat rakentaneet sekä heidän vanhemmat perustaneet. Vastuullisuutta on nähdä myös uhat kasvun tavoittelun käyrien takaa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
syyllinen löytyi jo etukäteen
Näin saadaan tulevan laman syy työnnettyä taas kätevästi kansalaisten niskaan: mitäs lopetitte lainanoton. Viime kerrallahan syy oli siinä, että kansalaiset ottivat liikaa lainaa ja kuluttivat. Pankeissa ja ökypomoissa ei tietenkään itsessään ole koskaan mitään vikaa. Jenkeissä valtio jakaa tällä hetkellä rahaa kansalaisille, jotta kulutus ei romahtaisi. Että semmonen näkymätön käsi tällä kertaa.
Aiheeton
http://www.youtube.com/watch?v=own4aN_grI0
Pahoittelen, tämä liitty aiheeseen hieman abstarktilla tasolla, mutta on katsottava loppuun saakka. Päivystävä dosentti pistää parastaan. Itseänikin hävettää.