Kohonneet puutullit piristysruiske Venäjän metsäteollisuudelle

Venäjän tsaari Vladimir Putin kertoi jo julkisesti useampi vuosi sitten, että pyöreän puun vienti saa loppua. Samaan kertomukseen kuului sisältyneen huomautus jalostamisesta ja tuotekehityksestä kuin myös investoinneista lisäarvon tuottamisen puolelle. Suomi saa vielä halpaa puuraaka-ainetta tehtailleen Venäjältä. Suomi jalostaa paperia, kartonkia ja vaneria yms. mekaanista jatkojalostetta entistä automatoisoiduimmilla tehtaillaan.

Länsimaalainen markkinatalous, laatu ja Neuvostoliiton vaihdantakauppa kilpailuttivat tuotteemme sellaisiksi, että saimme viimeisten 50 vuoden aikana siitä osin sen hyvinvoinnin, mikä meillä juuri nyt on. Suomi eli metsästä. Raaka-aine on tuotteiden lähtökohta. Metsänomistaja on saanut takavuosina mukavat korvaukset luonnonkasvusta ja hoitotyöstä, mitä hän panosti metsiinsä.

Elintason nousun myötä palkat, maataloustuotteet ja muukin hintataso nousi ja metsäyhtiöt suuntasivat raaka-ainekatseensa halvan hinnan Venäjälle. Suomi sai näin yksipuolista hintaetuutta velivenäläisiltä - me yksinkertaisesti hyödynsimme uuden Venäjän epäselvät metsien omistus- ja hallintaoikeudet. Venäjä on raaka-aineviejä. Venäjä saa varallisuutensa öljystä, kaasusta ja kivihiilestä, siis raaka-aineista.

Markkinatalous suosii jatkojalostamista. Raaka-aineviejä ei kehitä omaa osaamistaan, innovaatiot ja tuotekehitys jää ohuelle pohjalle. Putin halusi muutoksen asiaan ja junailee verot ja tullit mm. pyöreälle puulle, jotta jatkojalostus olisi houkuttelevaa itse Venäjällä. Putin haluaa investointeja, osaamista ja innovaatiota omaan maahansa tuottamaan laajempaa hyvinvointia koko maalle, eikä pelkille metsäosuuksien "omistajille", jotka edustavat vain kapeaa sektoria koko Venäjän elinkeinoelämässä.

Suomi hyötyy kallistuvasta Venäjän puuraaka-aineesta. Nyt tulee taloudellisemmaksi hankkia raaka-aine kotimaasta. Palaamme pelimme lähtöruutuun. Pyöreä puu omista metsistä, jalostus omissa, joskin runsaasti ulkomaalaisten omistamissa tehtaissa, mutta erityisesti kotimaisella työvoimalla. Mikäli meillä ei ole markkinataloudellisesti hyödyllistä valmistaa paperia, kartonkia ja vaneria, syy ei ole puun kantohinnoissa, vaan hinnoittelussa ja elintasomme korkeudessa. Mikäli palkkamme ja muut kustannukset ovat liian korkeita, niin meidän on pakko karsia kustannuksia tai lisätä jalostusastetta.

Kaikkien kulukomponenttien tulee olla kilpailukykyisiä, niin raaka-aineiden, palkkojen kuin mm. palkkasivukulujen. Työllisyys onkin sitten yhteiskuntapolitiikkaa ja valtiollamme ovat instrumentit säätämään kotimaisen työn kilpailukykyä. On ymmärrettävää, että Venäjä nostaa tulleja (kukapa vain raaka-ainetta myisi, emme ainakaan me). Venäläiset haluavat nostaa jalostusastetta, kuten meidänkin on pakko tehdä pärjätäksemme maapallollisessa globaalikilpailussa.

Venäjän ei tarvitse subventoida halvalla puuraaka-aineella yhteiskuntaamme ja metsäteollisuuttamme. Kilpailukykymme tehdään Suomessa, ei venäläisen yhteiskunnan alle markkinahinnoiteltujen metsävarojen tuontitoiminnalla. Kansantaloudellisesti paras ratkaisu on koko tuotantoketjun pysyttäytyminen omassa maassamme ja mitä pidemmälle jalostetun tuotteen viemme maailmalle, sen paremmin maksamme mm. energialaskuamme, koska olemme tuontiriippuvainen markkinatalousmaa.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

............................
KUVAKERTOMUS
kuvia saa käyttää vapaasti aiheesta kirjoitetun tekstin yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma - 2007.

Kuva 1 --- http://www.panoramio.com/photo/2974048 --- DSC_7771.JPG -- 1634 kB.

Teksti
Motti per pino(kuutiometri), halkopinot odottavat polttajiansa. Vuosituhannet metsä on antanut lämmikkeen ihmisille, vuosituhannet metsä on tasapainoittanut ilmastoa ja "niellyt" hiilidioksidia. Kuinka käytämme metsät, ratkaisee elintasoamme, mutta erityisesti elinmahdollisuuksiamme. Kuvan klapipinot menevät grillaukseen Pohjois-Karjalaisessa lomakylässä.

Kuva 2 --- http://www.panoramio.com/photo/2974020 --- DSC_7769.JPG -- 1465 kB.

Teksti
Orava vahtii ihmiskulkijaa, koettaa peloitella tai kiinnittää huomion itseensä pelastaakseen pesänsä. Ihminen on vuosisatoja tuhonnut metsiä, metsien eläimiä ja vuosimiljoonaista harmoniaa itsekkäästi, vain oman etunsa nimissä. Suomi seisoi 50%:sti puujaloilla taloudeltaan vuosikymmenet, nyt puuta on saanut pilkkahintaan Venäjältä, jossa orava samalla lailla vahtii ja suojelee pesäänsä.

Kuva 3 --- http://www.panoramio.com/photo/2973981 --- IMG_1342.JPG -- 3448 kB.

Teksti
Suomi on saanut edullisesti raakapuuta Venäjältä, nyt tsaari Putin on säätämässä tulleja kannustaakseen omaehtoista lisäarvoa ja jatkojalostusta omaan maahansa. Kuvassa todennäköisesti suomalaista raakapuuta nousseella hinnalla metsänomistajien iloksi menossa meidän omaan jalostukseen Puhoksessa, Pohjois-Karjalassa.