- Kuva: EPA / All Over Press
Yhdysvaltain valtiovarainministeri Henry Paulson. - Kuva: Markku Huusko / Uusi Suomi
Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen Helsingin Aleksanterinkadulla A.-P. Pietilän kirjanjulkistustilaisuuden jälkeen.
”Aikakauden loppu”, otsikoi finanssialan maailmankuulu verkkojulkaisu Marketwatch kerrottuaan asuntoluottomarkkinoiden kulmakivien Freddie Macin ja Fannie Maen joutumisesta Yhdysvaltain valtion haltuun. Laitosten luultiin pitkään olevan lähes riskittömiä toimijoita.
Maailman osakemarkkinoilla ollaan jännittyneitä sunnuntain uutisten tultua julki. Kun huhut valtion operaatiosta kahdessa jättiluotottajassa putkahtivat julkisuuteen myöhään perjantaina, Fannie Maen osake putosi jälkimarkkinoilla 25 prosenttia ja Freddie Macin noin 20 prosenttia. Jo ennen tätä osakkeet olivat romahtaneet tänä vuonna noin viidesosaan.
Nyt pohditaan, selkiintyykö tilanne valtion täyden kontrollin myötä, vai joudutaanko ojasta allikkoon.
Tilanne on joka tapauksessa yli vuoden kestäneen finanssikriisin aikana aivan uusi ja outo. Jos johonkin oli ennen tätä kriisiä luotettuun, niin näihin kahteen puolivaltiolliseen firmaan. Fannie Mae perustettiin suuren laman jälkimainingeissa vuonna 1938 asuntolainamarkkinoita avittamaan. Freddie Mac pantiin pystyyn vuonna 1970 sille kilpailijaksi samaa tarkoitusta varten.
Firmojen tehtävänä on ollut toimia perimmäisinä takuumiehinä amerikkalaiselle pankkijärjestelmälle. Ne ovat tavalla tai toisella osallisia lähes joka toisessa jenkkimarkkinoilla myönnetyssä asuntolainassa.
Yhdysvaltain entuudestaan velkaantunut liittovaltio on valmis tukemaan luottolaitoksia 100 miljardilla dollarilla. Valtion elin Federal Housing Finance Agency (FHFA) ostaa kriisiyhtiöiden osakkeita ja lainapapereita. Se vaihtaa myös yhtiöiden johdon ja estää niitä maksamasta osinkoa.
Käytännössä valtion operaatio muistuttaa amerikkalaista Chapter 11 –konkurssimenettelyä, jonka aikana yhtiöt voivat tarkan valvonnan alaisina organisoitua uudelleen. Valtiovarainministeri Henry Paulson ei ryhtynyt arvioimaan, kuinka paljon jenkkiveronmaksajat lopulta joutuvat maksamaan tästä poikkeusoperaatiosta, sillä se riippuu täysin onnistumisesta.
Paulsonin rooli on tilanteessa yhtä surkea kuin 1990-luvun alun Suomen valtiovarainministerin Iiro Viinasella, joka joutui selittelemään suomalaisille veronmaksajille parhain päin valtion tukioperaatioita pankkijärjestelmän horjahdettua lamassa pahanpäiväisesti.
Paulson on ollut virassa runsaat kaksi vuotta, eli asuntokupla oli pääasiassa syntynyt jo ennen hänen virkakauttaan. Vastaava tilanne oli Viinasella, joka sai niskoilleen Suomen laman, vaikka tuli valtiovarainministeriksi vuonna 1991 laman ensimerkkien oltua jo näkyvissä.
Amerikkalaisten luottojättien romahduksen takana on Yhdysvaltain vuosikausia rallatelleiden asuntomarkkinoiden äkkisyöksy, joka on pannut miljoonat asiakkaat ahtaalle. Suomeen amerikkalaiskriisin vaikutukset heijastuvat lähinnä välillisesti, jos talous alkaa sakata pahasti. Täkäläisillä pankeilla ei uskota olevan tilanteessa pahempia ongelmia.
Kommentit
Jenkit sosialisoivat, markkinatalous kuoli :)
Ihanaa jenkeistä on tullut nyt suuri sosialistinen valtio, tervetuloa kerhoon jossa jo Kiina on :)
Eikös pyhän markkinatalouden pitänyt ratkaista kaikki ongelmat?
Korjaus
Kiina on jo parin vuosikymmenen ajan ollut yltiökapitalistinen valtio talousjärjestelmältään. Muutoin ei huima kehitys olisi ollut mahdollistakaan. Nyt tosin tämän vuoden alusta voimaan tullut uusi työlaki panee suitsia räikeimmälle "riistolle", kun siihen on otettu elementtejä eurooppalaisesta työsuhdeturvasta ja työaikalainsäädännöstä. Ei pidä sekoittaa yksipuoluejärjestelmää talousrakenteseen. Saksassakin olivat kansallissosialistit vallassa 30-luvulla, mutta silti maassa vallitsi kapitalistinen talousjärjestelmä.
Vaikutus Suomeen on
Vaikutus Suomeen on välitön. Ja viive sekunti. Talousjärjestelmä ei tunne rajoja. Eri asia mitkä vaikutukset sitten ovat. Niitä kuitenkin on kun 70 vuoden supersykli näyttää lahoavan perustuksiltaan. Mutta elettiin sitä ennenkin.
Iiro voisi mennä konsultoimaan
eläkepappana kuin Paavo konsanaan.
Tuo oli Markulta erittäin hyvä kirjoitus
Edes minä en löydä siitä muuta kuin kehuttavaa.
Tuollaista hyvä lehtimiestapa on parhaimmillaan käytännössä: kaivetaan tosiasiat, katsotaan reaktiot ja esitetään selkeä analyysi tilanteesta. 10+. (plus tuli kielellisesti selvästä sanojen käytöstä)
Itse aiheesta luulen, ettei noiden puolivaltiollisten laitosten siirtyminen kokonaan valtion vastuulle muuta juuri mitään käytännössä. Niiden aikaisemmat takuuthan on jo tunnettu, joten tosiasiallisesti niiden tilanne ei muutu millään tavalla.
Ainoa käytännön merkitys on negatiivinen signaali markkinoille. Vai mitä mieltä olette?
Juuri niin
Piika peesaa.
Markkuko.
Samaa mieltä alkuun, Liike.
Signaali on todennäköisesti: tilanne otetaan haltuun, you can count on that on signaali Henry Paulsonilta.
Ja 'markkinoilla' tod.näk cooling in a few.
Suomen virheet tuskin toistuu USA:ssa ?
Viinanen hoiti sinällään hyvin tilanteen Suomessa, mutta:
- velkaloukkuun joutuneiden auttaminen oli surkeaa, eikä
tilanne ole vieläkään korjaantunut. Moni täysin rehellinen ja vilpitön menetti rahansa ja maineensa syyttömänä pankkien "holtittomuuteen".
- veronmaksajien rahoilla tuettiin kaatuvat pankit jaloilleen. RAHAT OLISI PITÄNYT VAIN LAINATA, jolloin tuet olisi maksettu valtiolle takaisin kun talous jälleen elpyi. Se olisi ollut vastuullista.
Sen sijaan pankkitukea saaneet pankit kiireesti fuusioituivat eivätkä ole tänä päivänä enää Suomalaisessa omistuksessa. Ne on myyty Tanskaan, Ruotsiin ja Norjaan. Ei ole tuettuja SYP:iä, KOP:tä, STS:ää jne jne.
Ainoat Suomalaiset ovatkin enää osuuspankit eli nykyiset OP, OKO ja S-Pankki.
Onpa suosittu Markku?
Onpa suosittu Markku-varmaan nämä jäsentenväliset kisat
Markku voittaa?