Tuulivoima tulisi karmean kalliiksi?

Kenelläkään ei ole käsitystä siitä, miten tuulivoima toimii arktisissa olosuhteissa saatika merialueilla, joille ne on kaavoitettu. Tai on, mutta huollon hintaa saa vain arvailla. Eipä niitä paljon tuolla tunturialueellakaan pyöri, vaikka sinne niitä on malliksi pystytetty. Että siitä voi repiä kustannuksia. Huoltoauto/alus joka myllyn juurelle?
Eiköhän kuitenkin ydinvoima, uudet tekoaltaat, turve ja jätteenpoltto ole näihin muodikkaisiin bio- ja tuulivoimaan verrattuna kuintekin realistisia vaihtoehtoja.

Saahan noita vappuhyrriä pystytellä, mutta teollisuus tulee pyörimään ydinvoimalla nyt ja jatkossakin. Tosin tuleehan siitä älyttömän hyvä mieli, kun on ainakin poltettu rahaa ja aikaa täysin joutaviin, mutta niin oikeamielisiin hankkeisiin...

Tuulivoimalaskelmia luulisi helpottavan tuulen vakaa maailmanmarkkinahinta, sähkön kysynnän vakaa kasvu ja kohtuullisen kova hinta sekä orastava tuotantokapasiteetin puute.
Jos Suomen tieverkon kehittämistä olisi ajateltu niinkuin tuulivoimainvestointeja niin nämäkin huonot tiet olisivat jääneet tekemättä. Kannattavuus on huono ja samat rahat voitaisiin kerätä helpomminkin ihmisiltä.
Vesivoimalaitokset ovat olleet parhaimpia investointeja mitä on koskaan tehty. Yhdet rakennuskustannukset ja sen jälkeen välillä rasvaa generaattorin laakereihin eli jatkuvaa tuottoa nousevin hinnoin ja pienin huolto- ja käyttökustannuksin. Imatrankosken valjastaminen oli rumannäköistä mutta tarjosi Suomelle mukavan alun teollistumiseen. Jos ydinsähkön tuottaminen on niin halpaa kun väitetään niin meillä olisi varmaan varaa nyt purkaa pato ja vapauttaa koski jälleen pysyvästi.
Suurten investointien takaisinmaksuaika on tosin pidempi kuin jonkun ravintolaremontin kolme vuotta mutta viisas raha osaa laskea kvartaalia kauemmas.
Jos ei tuulivoiman rakentamissuunnitelmia ala kohta tulla on otettava käyttöön järeät aseet - keppi ja porkkana !

Energia vain maksaa tulevaisuudessa enemmän ja sillä siisti. Turve, tekoaltaat (ja kohta ydinvoimakin) ovat menneisyyden havinaa hyvin pian - halusimme tai emme.

On vain niin, että vesivoiman ja turvevoiman rakentaminen on tehty lähes mahdottomaksi organisoimalla kieltävät päätökset Brysselin kautta, kun demokraattiset keinot Suomessa eivät riittäneet. Tämä operaatio on ollut varsinainen diplomityö Satu Hassilta, joka on siinä työssä käyttänyt taidokkaasti hyväksi oppi-isänsä Taisto Sinisalon antamaa koulutusta. Tämä työ jatkuu myös häiritsemällä Olkiluodon rakentamista. Kun Suomessa tutkivaa journalismia ei esiinny, saa Greenpeace toimia rauhassa ilman, että kukaan kaivaa esiin sen taustarahoittajia. Ilmeisesti juuri tästä syystä Olkiluoto on valittu kohteeksi.

Fingridin suurimpia omistajia taas ovat Fortum ja Teollisuuden voima. Taitaa Ruususkalla olla oma lehmä ja syvällä ojassa. Samaan aikaan ukko suitsuttaa että että kuudes atomivoimala sopii verkkoon heittämällä, mutta ei saman verran tai vähemmän tuulivoimaa. Heko Heko..

"Einää pikkarit mahu tän leninnin päälle ! ! ! TYMMÄ ! ! !"

Ydinvoima lobby se vaan jyllää, muuten en voi Jukka Ruususen kommentteja ymmärtää. Tuulivoimaa asennetaan kiihtyvällä tahdilla ympäri maailmaa ja se on eittämättä lupaavin uusi energiamuoto. Tanskassa tuulivoiman osuus sähköenergiasta lienee jo tuolla 20 % tienoilla, Saksassa ja Espanjassa investoinnit tuulivoimaan ovat suuret ja maailman suurin tuulipuisto löytyy - Texasista. Joka paikassa kantaverkkoon joudutaan investoimaan ja ja verkkovaihteluja tasaamaan. En vain ymmärrä, miksi se voisi Suomessa olla niin paljon vaikeampaa kuin muualla? Eikö uutta ydinvoimalaa varten tarvitsisi rakentaa lisää verkkokapasiteettia? Myöskin tuotantotuista puhuminen hämmästyttää, kaikki energiantuotantohan on johonkin mittaan asti tuettua ja säännösteltyä. Energian hinta on kaikissa tapauksissa sopimusasia, niin kutsuttua vapaata hinnanmuodostusta en usko olevan. Lopuksi vielä kysymys: tietääkö kukaan, koska tuo uusi viides ydinvoimala käynnistetään?

Ehkä taustalla on se, että Fingrid pelkää tulevansa tarpeettomaksi. Mikäli energian tuotanto hajautuu nykyisestä merkittävästi (so. kymmeniä tuhansia aurinko- ja tuulipienvoimaloita) ollaan yllättäen siinä tilanteessa, ettei sähköä siirretäkään enää kantaverkossa vaan paikallisissa verkoissa.

Fingridille ei ole ongelma jos kantaverkkoon satsataan ja investoidaan. Sehän on heidän liiketoimintaansa. Fingridille on ongelma, jos kantaverkon merkitys romahtaa juuri tuolla mainitulla hajautetulla energiantuotannolla. Entä jos kantaverkko käykin jossain päin pelkäksi synkronointiverkoksi, eli se antaa tiedon 50 HZ:n oikeasta sykkeestä, mutta ei siinä tarvitse sen enempää energiaa siirtää?

Tosin, Suomessa jossa vain suuri on kaunista, valtiokin taitaa tukea vain suuria voimaloita. Pienten voimaloiden liittämisestä verkkoon sakotetaan, kun esim. Saksassa palkitaan.

Tuulivoimarakentaminen on maisemansuojelullisesti täysin kestämätöntä. Lisäksi tuulivoimaloiden pyörivistä siivistä syntyvät matalat/infraäänet ovat tutkitusti terveyshaitta.

Luonnonsuojelunäkökohtien huomioon ottaminen on nykypäätöksenteossa koettu tärkeäksi; uusimpien tutkimustulosten mukaan lintujen lisäksi kevät- ja syksymuutolla lepakot suunnistavat herkästi tuulivoimaloiden pyöriviä siipiä kohti ja siinä yhteydessä tulee merkittäviä yksilötappioita.

Miten on mahdollista, että tällainen harhakuva (= visio), jonka mukaan tuulivoimalla ratkaistaan lähes kaikki Suomen energiaongelmat, edelleen on suosittu?

Kyseessä on kallis, huoltoepävarma, epäluotettava ( talvipakkasilla on useimmiten tyyni ilma), maiseman- ja luonnonsuojelullisesti kestämätön sekä ihmisen terveydelle haitallinen ratkaisu.

Valistuneen arvauksen mukaan muutaman vuoden kuluessa aurinkoenergian talteenotto, esim. aurinkopaneelit, on syrjäyttänyt tuulivoimalat.

Kansalainen Jake

(ei sidonnaisuuksia energiateollisuuteen)

<ul> <li>Miettikääs...</li> </ul>

Tuulivoimala, joka on rakennettu lautan päälle. Tuulipuisto voidaan "perustaa" vaikka 30 km:n päähän rannikolta. Turbiiniyksiköt 0,5-2km:n päässä toisistaan?

Turbiini ei kääntyile tolpan nokassa, vaan lautta on ankkuroitu etupuolelta ja se kääntyy tuulen mukana "oikeaan suuntaan". masto on sijoitettu lautalle toispuolesiesti siten, että turbiinin "takana" on eniten pintaa (sivuilla ja edessä vähemmän).

Koska turbiinin aiheuttamat (mekaaniset) jännitykset mastoon voidaan aika hyvin laskea kun momenttia aiheuttava tuuli on aina samasta suunnasta, masto voisi olla paljon kevytrakenteisempi, mahdollisesti jopa ristikkorakenne??
Masto tuetaan usealla vaijerilla lauttaan.

<ul> <li>Kokoluokka:</li> </ul>
maston korkeus 20-30m

<ul> <li>Vaihteisto:</li> </ul>
Koska turbiini on kiinteästi mastossa, vääntövoima kannattaa ohjata ulosottoakselilla mahdollisimman matalalle(lautan kannen alle). Generaattori on "multigeneraattori" eli samantyyppinen kuin polkupyörän etuakselissa sisäänrakennettu dynamo (tuottaa monta vaihetta yhdellä kierroksella). Ei vaihteistoa vaan erillisiä lisägeneraattorikäämejä, jotka otetaan releellä käyttöön (poistetaan oikosulusta) tuulikuorman kasvaessa.
Täten mylly on mahdollisimman huoltovapaa kun periaatteessa on vain yksi akseli joka pyörii. Kaiken lisäksi tekniikka on merenpinnan tasossa eikä maston kärjessä eli helppo huollettava.

<ul> <li>"Sähköistys":</li> </ul>
Tuuliturbiinin tuottama sähkö muunnetaan heti lauttayksikössä tasajännitteiseksi tasavirraksi (tasasuuntaajan ja kondensaattorien avulla). Negatiivinen napa johdetaan luonnollisesti lautan metallirungon välityksellä mereen, positiivinen DC "yhdekaapelia" pitkin merenpohjassa (tai pinnan tuntumassa?) kulkevaan "runkokaapeliin". Runkokaapelin vieressä kulkee mahdollisesti varakaapeli. Jokaisen myllyn kohdalla yhdekaapeli syöttää myllyn tuottaman tasavirran molempiin runkokaapeleihin. Yhdekaapeli on varustettu "sulakkeilla" jottei yhdekaapelin (tai kahta runkokaapelia yhdistävän kaapelin) katkeaminen kupeeraa runkokaapelia vaan johdon katkeaminen (oikosulku) polttaa sulakkeen.

<ul> <li>Kaapelin koko:</li> </ul>
Koska merenalaisissa kaapeleissa kulkee tasavirta, kaapelien kuljetuskapasiteetti on jonkin verran vaihtovirtaa parempi (edullisempi kaapeli). Runkokaapelin pituus esim 10-50 km. Yhteen runkokaapeliin on yhdistetty esim 10-20 myllyä. (mahdollisesti myös muuntyyppisiä sähköntuotantoyksiköitä??). Yhdekaapeli (jossa lisävaijeri samassa nipussa) toimisi myös lautan ankkurointivaijerina (meren pohjaan)

<ul> <li>Muuntoyksikkö:</li> </ul>
Tasavirran muuntaminen verkkoon sopivaksi vaihtovirraksi tapahtuu (keskitetysti) rannikolle rakennetussa muuntoyksikössä. Keskitettyjen muuntoyksiköiden perustaminen voisi tulla yleisemminkin kysymykseen myös sisämaassa jos aletaan hajauttaa Suomen sähköntuotantoa.

<ul> <li>Materiaalit:</li> </ul>
Lautta:
Edullisin lienee teräsrunkoinen peltilautta.
Masto:
koska momentti tulee vakiosuunnasta, kuormitukset voidaan melko tarkasti määrittää. Pyritään pitämään lautan painopiste mahdollisimman alhalla. Masto voidaan tukea periaatteessa niin monella vaijerilla kuin huvittaa, jolloin maston tehtäväksi jää vastaanottaa ainoastaan kokoon puristavaa voimaa. Luultavasti masto on järkevintä valmistaa puusta tai liimapuusta; joko yksi puinen (ontto) pilari tai sitten ristikkorakenne.
Lavat:
Kevlarpäällysteinen liimapuu. Edullinen ja kestävä. Helppo työstää oikean muotoiseksi.

<ul> <li>Ympäristökysymykset:</li> </ul>
Koska kovin isojen tuotantoyksiköiden rakentaminen on teknisesti ottaen hölmöä, pienemmillä yksiköillä, joita on kohtuullisempaa rakentaa, myös melutasot jäävät pienemmiksi. Koska ei tiedetä miten tuulimyllyjen mereen aiheuttama (huom. lautan kaikukoppaominaisuuden takia melko voimakas) melu vaikuttaa eliöstöön, kiinnitetään koneistot lautan runkoon äänen johtumista vähentävällä menetelmällä. Äänenvaimenninmateriaalia lautan sisäpintaan.
Tuulivoimalalautat misemoidaan maalaamalla ne ympäristön (meren ja taivaan) värisävyillä estettisen haitan vähentämiseksi - periaatteen vuoksi ja muutenkin että on edustavamman näköistä rannikolla: Eli riippumatta siitä kuinka kauas rannikolta tuulivoimapuisto ensi kädessä on määrä perustaa - mahdollisesti siirto myöhemmin. Jos runko tehdään puusta, myös muotojen kanssa voidaan jonkin verran kikkailla ja suhteellisen edullisesti kaiken lisäksi... Periaatteessa tuulimylly on niin kaukana asutuksesta, ettei se siellä häiritse ketään - ellei sitten huolimattomasti toteutettuna pienennä kalansaaliita. Myöskään lintuparat eivät viihdy kovin kaukana rannikolta.

<ul> <li>Arvio suhteellisesta hinnasta per nimellisteho-MW:</li> </ul>
Koska teräksen hinta ja yleisesti ottaen rakentamisen kustannukset ovat nousukannalla, säästetään melkoisesti siinä, että ei tarvitse valaa betoniperustuksia. Toisekseen säästetään siinä, että tuulimylly-yksikköä ei tarvitse koota paikan päällä kuten nykyään, vaan se voidaan koota sisätiloissa ja periaatteessa vaikka alihankintahommana eri osat omissa halleissaan. Ja mikä parasta: kaikki työvaiheet voidaan periaatteessa sarjatuotteistaa. Metallia tuulivoimala ei tarvitse nimeksikään jos maston ja lapojen perusraaka-aineena käytetään liimapalkkia. Myös keskitetyssä sähkönmuunnossa säästyy pitkä penni. Puumateriaalin käsitteleminen on kohtuullisen edullista. Miestyötunteja nimellistehowattia kohti kuluu luultavasti murto-osa tavanomaisesta.

Näppituntumalta arvioisin, että perustamiskustannus on 40-70% tavanomaisesta per nimellisteho-MW.

<ul> <li>Lisäominaisuus:</li> </ul>
leditoiminen-majakka esimerkiksi öljytankkereita varten, "tuulipuisto" voidaan varta vasten perustaa rahtilaivojen rannikkoväylien varrelle??