- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Pankkikriisin hoitaminen on pistänyt tänään Pohjoismaiden hallituksiin vipinää. Ruotsi ja Tanska liittyivät niiden maiden listalle, jotka rauhoittelevat finanssimyräkkää vahvistamalla talletusten suojaa. Islannissa vakautuspaketista vielä keskustellaan.
Kaupankäynti islantilaisten pankkien ja rahoitusyhtiöiden osakkeilla keskeytettiin maanantaina pian pörssin aukeamisen jälkeen. Ne oli pörssin avautuessa jo asetettu tarkkailulistalle. Islannin hallitus pelasti aiemmin maksuvalmiuskriisin ajautuneen Glitnir-pankin.
Suomessa sekä Suomen Pankki että Rahoitustarkastus vakuuttivat maanantaina, että Suomen pankkijärjestelmän vakavaraisuus ja kannattavuus ovat edelleen hyvällä tasolla. Suomalaiseen pankkiin tehdyt talletukset ovat suomalaisen talletussuojan piirissä 25 000 euroon asti tallettajaa ja pankkia kohden.
Pääministeri Matti Vanhasen mukaan hallitus seuraa Suomen pankkijärjestelmää tunti tunnilta. Vanhasen mukaan ei ole merkkejä siitä, että tallettajien varoja olisi siirtymässä Suomesta ulkomaille.
Pohjoismainen pankkikonserni Nordea ja Sampo Pankin omistava Danske Bank ovat joutuneet mukaan hoitamaan Tanskan pankkikriisistä aiheutuvia kuluja. Valtio ja pankit perustavat takuita varten rahaston, jonka kooksi tulee noin 4,8 miljardia euroa.
Kaksivuotiseksi kaavaillun kriisiratkaisun osana Tanska aikoo poistaa talletussuojan ylärajan, joka nyt on noin 40 000 euroa.
Ruotsissa hallitus aikoo nostaa talletussuojan noin 50 000 euroon, kun se aiemmin on ollut 25 000 euroa. Takuun on määrä kattaa kaikki pankkitalletukset.
Danske Bankin osuus hätärahastosta on noin kolmannes, minkä vuoksi pankki varoitti tuloksensa hieman heikkenevän.
Nordea puolestaan arvioi maksavansa takausjärjestelmään noin 200 miljoonaa vuodessa eli yhteensä 400 miljoonaa euroa. Nordean osuus takaussitoumuksesta on viidennes. Nordea kuitenkin huomautti tiedotteessaan, että "nettovaikutusta Nordean tuloslaskelmaan keskipitkällä aikavälillä on vaikeampi arvioida".
Nordean kurssi on pudonnut Helsingin pörssissä 7,4 prosenttia. Tukholman pörssissä SEB-pankin osakkeet ovat tulleet alas yli 8 prosenttia ja Swedbankin yli 11 prosenttia.
Kommentit
Suomen Pankki ennusti asiat jo jouluna 2007 - kuunneltiinko?
Suomen hallitus sai jo viime joulukuussa käsiinsä Suomen Pankin ennusteet, joiden jälkianalyysi on toki jälkiviisautta, mutta kohdalleen näyttävät menevän---
...
[orig. maanantai, joulukuu 24, 2007]
Taloudessa tapahtuu - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme
(Eduskunnassa valtiovarainministeri antoi puutarhurin ohjeita kuinka vaalitaan kasvua, kysynnän kukintaa ja markkinoiden lannoitusta - Katainen asialla)
[ ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ... Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]
Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!
Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.
Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.
Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.
Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?
Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.
Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.
EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin
Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.
Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.
Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa...
Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
---------------------------------------------------------------
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---
Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---
Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---
Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---
Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---
Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---
Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.
Ja Karl marx ennusti asiat
jo vuonna 1885 - kuunneltiinko?! No eipä tietenkään;) (Lähde:
Marx, Karl (1974) Pääoma. Kansantaloustieteen arvostelua. Osa 2: Pääoman kiertokulkuprosessi. 1885.)
Marx oli myöhässä
Bastiat ehti kirjoittaa asiasta jo 1849 (What is Money?).
Frédéric Bastiat (1801 – 1850), puolusti kansalaisten omaa, mistä tahansa arvometallista lyötyä, hyödykerahaa. Bastiat väitti, että fiat-rahakanta ja sen paisuttaminen (inflaatio) ei lisää hyvinvointia. Bastiat kritisoi uutta fiat-rahaan perustuvaa rahateoriaa ja monetarismia. Bastiat näki, että se johtaa globaaliin taloudelliseen kaaokseen. Bastiatin ratkaisu oli fiat-rahan hylkääminen, keskuspankkien lopettaminen ja paluu yksityisten kansalaisten hyödykerahaan, kuten kultaan ja hopeaan.
http://www.mises.org/journals/qjae/pdf/qjae5_3_6.pdf
http://www.mises.org/journals/qjae/pdf/qjae5_3_7.pdf
Kiitos tästä!
Näin siinä sitten kävi kun on myyty pankit ulkomaille. Suomalaiset asiakkaat pääsevat maksamaan muiden maiden sekoiluja.
Eli Suomi ei ole pankkikriisissä missään sivustakatsojan roolissa. Ennen joulua taidetaan olla jo myrskyn silmässä ja viimeistään kunnalliesvaalien jälkeen totuus paljastuu, ja leikkauslistat otetaan pöytään, että saadaan pidetetyä Ranskan, Saksan ja Tanskan pankit pystyssä.
Ja kaiken hyvän lisäksi maata johtaa "joojoo" miehet. Luoja armahda Suomen kansaa!
Toivottavasti mä nyt vain ylireagoin ja herään kohta! :D
Voi sitä vaihtaa jos haluaa
Niinpä
Pääoman osittaiselta karkaamiselta kotimaasta pääsee eroon jos vaihtaa aidosti suomalaiseen vaihtoehtoon, joita niitäkin vielä on tarjolla.
Pidän itse aika ihmeellisenä sitä laajalti suomalaisilla olevaa käsitystä, että pääoman alkuperällä/omistuksella ei ole merkitystä. Totta maar on - ja erityisesti silloin kun asiat alkavat mennä huonosti. Eli osin on tämäkin omaa syytämme.
Kenen jouluissa seisot ?
Onneksi asiakas voi valita oman rahalaitoksensa.
Löytyy esim. asiakasomisteisia Suomalaisia pankkeja, joiden käyttäjäksi voi siirtyä. Niistä useilla on lisäksi osuustoiminnallinen ideologiansa toiminnan taustalla.
Itse "OP laisena" rohkenen ainakin tätä pankkiryhmää suositella.
Jopa umpi kaupunkilaisena täytyy myöntää, että "heinähatuilla" se on kyllä hyvä pankki.
"Bisnespankit eivät kadunmiestä kaipaa" tai jotain sen suuntaistahan se Nallekin taisi tuossa takavuosina Sammostaan lohkaista ja nyt nämä fuusiosoftaongelmat vasta varsinaisen muuttoaallon saivatkin "Sampolaisissa" käynnistymään.
Meillä on valmiina
roskapankki Arsenal. Ei ole syytä huoleen.
Enemmän minä pelkään Armageddonin taistelua, joka vinouttaa väestöä. Sodan jälkeen 6 naista kilpailee yhdestä miehestä. Miten meille henkiin jääville käy? Olemmeko sexiriistaa? Entäs jos ei ota enään eteen? Mitenkäs se suu sitten pannaan?
joo
@ eaglesflysingly
Pääministeri ja valtionvarainministeri ovat puhuneet koko ajan rehellisesti, edelleenkään ei ole mitään todisteita että Suomalaisille pankeille olisi tulossa esim. luottotappioita ulkomailta, tilanne voi toki muuttua mikäli euroopassa alkavat rahalaitokset ryskyä. Mutta tällähetkellä suomalaiset pankit ovat vakaalla pohjalla samoin kuin suuryriytysten taseen ovat vahvoja.
Eli viesti pmltä oli ettei kannata turhaan hötkyä, ottakee rauhallisesti..!
No taisin liioitella
Joillekin tiedoksi, tyylilajini oli ironia.
Mutta pikkuisen asiaakin:
Eikös Nordean osalta olla jo liemessä mukana, eli ei ihan huoletta kannata olla. Ei sitä tiedä mitä sieltä Tanskan tunkiosta saadaan silmille. Tuskin Nordea sentään konkaan menee vaikka tulisikin lommoja...niin kyllä takavuosina sanottiin Säästöpankistakin...silloin kivikaudella ;)
Eli ostetaan joukolla Nordeaa, niin tekee Nallekin :)
Ps. Ei mullakaan OP:sta pahaa sanottavaa ;)
Suomen pankki
http://www.bof.fi/fi/suomen_pankki/ajankohtaista/tiedotteet/2003/030619m...
On ikävä kyllä mennyt tekemään tuollaisen sopimuksen.
Aamulla pankkiin?
Joskus pahinkin voi toteutua. Nyt käteisvaroja kotiin, jotta on millä leipää ostaa ensi kuussa. Pankit kiinni, pörssit kiinni - kaikki talous loppu ja ohi. Onhan tämä tapahtunut ennenkin, tosin enemmän paikallisesti. Nyt koko maailma menee samalla kertaa nurin.
Ei tietenkään ole varmaa että näin käy, mutta kyllä se on täysin mahdollista. Vai mitä? Jos muuta uskot, niin nyt kannattaa laittaa kaikki omat ja lainatut rahat "halpoihin" osakkeisiin.
Kyllä se koskettaa meitäkin
Paitsi pankkien välityksellä, kunnat ja kaupungit puhumattakaan vakuutusyhtiöistä ovat kilvan sijoittaneet ulkomaille. Pankit ovat vain yllyttäneet. Tamperekin menetti vanhan miljoonan Lehmanin konkurssissa. Serkkuni on laittanut vihanneksia pakasteeseen Michiganissa talven varalle ja mies ampuu ensi kuussa peuroja lihaksi pakastimeen talven varalle. Heitä jää kismittämään vain 60 mailia suureen kaupunkiin ja bensan nouseva hinta.
Ennustus
Ennustanpa, että kriisin suuruudesta riippumatta laskun maksavat ne, joilla on vähiten siihen varaa.
Nallea tuskin tullaan näkemään Stockan edessä kuppi edessään...
Työllisyydenhoito on kansallinen velvollisuus
Pankkikriisi ei ole Suomessa - se tulee Suomeen "suomalaisista" pankeista huolimatta kiertotietä. Suomi elää viennistä, jos tavaravientimme alkaa takkuilemaan - vähenevät työpaikat ja tuolloin iskee lainojen jo liiaksi paisunut lyhennysvapaakysely ja kaataa rahoituslaitoksia - työllisyys on kuitenkin se viimeinen asia minkä pitäisi pysyä aisoissa, ... kertomusta huomisesta "eilen"---
...
[orig. keskiviikko, helmikuu 23, 2005]
Työllisyydenhoito on kansallinen velvollisuus
Työllisyyden hoito on asetettava ehdottomaksi ykköseksi; tarvittaessa pudotamme palkkojamme saadaksemme työntekokilpailukykyä maallemme. Tätä vaihtoehtoa käytettiin monissa yrityksissä 90-luvun alussa. Nyt se voisi koskea lähes kaikkia meitä.
Suomalainen yhteiskunta on harjoittanut aktiivista kehitysaputoimintaa jo pitkään; siirrämme ostovoimaamme reippaasti enemmän kehitysmaihin kuin tavoiteltu prosenttiosuus bkt:sta. Työtämme tehdään joka hetki enemmän muualla, koska palkkamme ovat liian korkeat. Kuluttajina me valitsemme edullisempia ulkomaalaisia tuotteita ja öljyä, uraania ja muita raaka-aineita on pakko tuoda ulkoa. Emme valitse riittävästi kotimaista valmistusta, josta panokset jäisivät meidän taloutta vahvistamaan.
Meillä on eräs radikaali tapa vastata kilpailuun; alennamme palkkojamme ja ei vain jostain ryhmistä, vaan kaikista. Ulkopuolelle jäävät vain opettajat sekä terveydenhoitoala. Valtiovarainministeriön olisi perustettava työryhmä, joka tutkii kaikilta puolilta kuinka rima alitetaan reippaimmin.
Palkkojen oikeudenmukaiseen alennukseen liittyy varmasti paljon ongelmia, tasapuolisuuden vaikeaa valvontaa, sen toteuttamisen hankalaa seurantaa ja tuloksien näkyvyyttä täytyy odottaa pitkään. VM:ssä on kuitenkin reipasta kilpailuhenkeä, että arvovaltainen ja luottamusta herättävä ryhmä saadaan koostetuksi tutkimaan tätä visaista tehtävää. Samassa on syytä tutkia osingonjakoihin määräaikainen kattoprosentti.
Vastapainoksi kun palkkoja alennetaan, valtio ja kunnat pudottavat joidenkin palveluiden hintoja, senkin uhalla, että verotulot pienenee. Kustannustason laskiessa, se vääjäämättä siirtyy myös hintoihin, jolloin pitkässä juoksussa ostovoimamme palaa ennalleen.
Suurimpana voittona on se, että siirtymäkauden jälkeen saamme paljon uusia työpaikkoja, joka on Eduskunnan ja koko yhteiskuntamme suurin ja tärkein asia. Työpaikkojen lisääntyessä merkittävästi palaa valtion verotulot ennalleen ja ylittyvät nykyisestä ja parantunut kilpailukykymme tuottaa täysin uusia työpaikkoja. Saamme uudelleen positiivisen Suuren Suomalaisen yrittämishengen päälle.
Tässä samassa projektissa Suomen hallitus voi panna tuon paljon puhutun väestökasautumisen tietyille paikkakunnille kuntoon ja uuteen järjestykseen; ihmisten henkilökohtaista verotusta porrastaan niin, että itä- ja pohjois- suomalaisia verotetaan lievemmin, jotta muuttohalukkuutta väljemmille ja luonnonläheisimmille alueille aletaan suosia.
Jo presidentti Urho Kekkonen aikoinaan kantoi suurinta huolta työllisyydestä; hallitukset vaihdettiin ja jos sekään ei riittänyt niin pantiin Eduskunta uuteen kuosiin ja päälle vielä hätätilajulistus.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Aidossa markkinataloudessa
Aidossa markkinataloudessa sen pitää toimia yhtä puolueettomasti sekä työn että pääoman suhteen.
Yrityksen mennessä konkurssiin sen omistajat menettävät rahansa ja työntekijät työpaikkansa.
Pankin mennessä konkurssiin käy vastaavalla tavalla mutta lisäksi syyttämät tallettajat menettävät rahansa.
Pankkien konkurssit ja pörssikurssien sekä asuntojen hintojen lasku tasoittavat tulo- ja varallisuuseroja joka sopii tietyille poliittisille intressipiireille mitä mainioimmin.
Kuka EU..sa oikeasti päättää
Mielenkiintoista ja kuvaavaa on, että kun EU:ta uhkaa todellinen kriisi, EU:n puheenjohtaja valtio kutsuu koolle hätäkokouksen. Hätäkokoukseen kutsutaan asioista oikeasti päättävät eli: Ranska, Saksa, Italia ja Iso-Britannia. Ja näinhän se on, isot ne EU:ssakin päättävät ja suomalaiset poliitikot voivat rauhassa keskustella siitä, voivatko Halonen ja Vanhanen syödä samassa pöydässä vai eivät. Muista asioista päättävätkin muut.
http://lindblomkimi.blogit.kauppalehti.fi/
Vanhasen viesti selkokielellä
Vanhasen rauhoittelut oli tietysti tarkoitettu pankeille, ei suinkaan meille maksumiehille. Sama kaava toistuu kuten 90-luvun alussa. Nyt on parempi tilanne koska valtio on jemmannut meidän kansalaisten palveluista säästämänsä rahat, jotka voidaan käyttää pankkien pelastamiseen.
Miten kukaan voi olla varma?
Kun puhutaan "suomalaisista pankeista" mitä sillä tarkalleen tarkoitetaan? Niitä jotka on SUOMALAISTEN omistuksessa, vai onko käsitteessä myös mukana pankit joilla on Suomessa sivukonttori?. Jälkimmäisten tilanteesta ei oikeasti voi Vanhanenkaan tietää kaikkea mihin ne ovat kätensä iskeneet. Kuvio on siis paljon monimutkaisempi kuin viime pankkikriisin aikaan. Eli on syytä nukkua vaan ihan kevyttä koiranunta!
Nordea
On aika skarppi pankki.
Siellä on vastuualueet jaettu todella hyvin, eikä mitään pahempia riskejä ole näkyvissä.
Tallettajana ei kannata ainaan tästä rahalaitoksesta olla huolissaan.
No tottakai riippuen hieman omasta "sijoitusinstrumentistaan."
Nordea selvisi hyvin yli edellisenkin laman, enkä näe mitään syytä, etteikö niin kävisi myös tässä hässäkässä.
Omaan kunnon pankkiini luottaen;
EdisPearl
pankit nurin
laittakaapa todellinen tieto danske bankista. meneekö nurin,mikä olisi oikea ennuste