- Kuva: EPA / All Over Press
Uutistoimisto Bloomberg nostaa laajalla jutulla esiin Suomen lamakokemukset 1990-luvulla. Jutussa sanotaan, että Suomi on johtava maa finanssikriisin vastustamisessa, koska olemme ottaneet opiksemme 1990-luvusta. Suomen tilannetta verrataan Islantiin, joka on ajautunut konkurssin partaalle. Islantilaiset puolestaan ovat Bloombergin mukaan kateellisia suomalaisille.
- Kun he [suomalaiset] kävivät läpi oman kriisinsä, he ikään kuin ryhdistäytyivät sen jälkeen. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että he ovat pelanneet korttinsa oikein, kommentoi 53-vuotias islantilainen Matthias Kjartansson, joka omistaa pienen matkailuyrityksen.
Bloombergin jutun mukaan Suomea on nykytilanteessa suojannut oppien lisäksi myös EU-jäsenyys ja erityisesti eurovaluutta. Islanti puolestaan on ollut pulassa kruununsa kanssa. Etlan pääekonomisti Pasi Sorjonen kommentoi Bloombergin jutussa, että euro tosiaan on suojannut Suomea.
- Siitä ei ole epäilystäkään, Sorjonen vakuuttaa.
Kommentit
Suomen menestystarina ja kokemukset 1990-luvulla
Suomen menestystarinan seurauksena löytyy vieläkin velkaorjuudessa eläviä menestystarinan uhreja.
Heidän maineensa tulisi rehabilitoida lähes sotaveteraanien tasolle. Heidän pilkkahinnalla myydyistä konkurssipesistään sikisi uusia halvalla perustettuja yrityksiä. Nyt se ei ole enää mahdollista. Nyt tarvitaan Fimveraa, Tekesiä sun muita apuun kun pankki ei enää lainaa.
Kaikki yritysinfra on nykyään niin kallista että on parempi ja riskittömämpi vaihtoehto olla kapitalistilla ainoastaan töissä.
Muuten olen sitä mieltä, että varallisuuden uusjako muutaman pankkikonkurssin jälkeen olisi taas paikallaan.
Suomen menestystarinalle tulisi jako-osa.
Kouluammuntojen ja
Kouluammuntojen ja nykynuorison mielenterveystilan yhteys kyseiseen lamaan on ilmeisesti saatu pimitettyä ulkomaiden medioilta.
Rotia, kiitos!
Onko jokin korkeampi voima määrännyt, että jokaiseen uutiseen täytyy vetää mukaan kouluammuskelut, vaikka sitten väkisin?
Asiasta kukkaruukkuun.. Kuten monet meistä ovat viestimistä lukeneet, kansamme glamourmalli Johanna Tukiainen potee "masennusta", ja täten haluan ilmaista vahvan epäilykseni, että kyseisen masennuksen syynä häilyy surullinen Kauhajoen kouluammuskelu.
Ensimmäisenä
Ensimmäisenä pointtina:
Bloombergin artikkelinhan oli tosiaan kirjoittanut suomalainen kansainvälisten suhteiden jatko-opiskelija Helsingin yliopistolta.
Toisena pointtina:
Jos haluaa tutustua laajempaan analyysiin Suomen lamasta ja siitä selviämisestä, niin voi tutustua vaikkapa tähän tutkimukseen:
http://www.econ.cam.ac.uk/faculty/honkapohja/downloads/FE%20book%5B1%5D....
Lama mallia 1990 ja sen hoito
Suoomen Valtio, senaikainen pää- ja valtiovarainministeri sekä hallitus "sammuttivat" laman kovilla toimilla. Tapa, jolla se tehtiin oli mielestäni väärä. Pankeille myönnetty tuki olisi pitänyt ohjata suoraan yrityksille halpakorkoisina lainoina. Pankeille avattu avoi "piikki" johti mielestäni suoranaisiin vääryyksiin. TIKUT ja TAKUT=hämärämiehet pääsivät avoimesti hääräämään rehellisten ihmisten ja yritysten kustannuksella. On luokuisia esimerkkejä siitä että pankit lunastivat maksuvaiheuksiin joutuneiden ihmisten ja yritysten omasuutta pakkolunastuksella. Seuraavaksi lunastettu omaisuus myytiin hyvällä voitolla tuttaville. Kun olisi annettu valtion taholta edullisia lainoja veloissa oleville ihmisille ja yrityksille olisi maamme selviytynyt lamasta helpommin ja olisi säästytty näiltä rajuilta ihmiskohtaloilta.
Valtio myös omalta osaltaan vaikeutti yritysten toimintaa devalvoimalla silloisen markan. Eo:sta johtuen valuuttalainat monien kohdalla moninkertaistuivat, valitettavasti.
Muistammeko, että Saksa pelasti Suomen?
1990-luvun alussa Nokia ei saanut palkkoihin lainaa Suomesta - pelastus tuli Englannista. Nyt Nokia ei tarvitse suomalaisia pankkeja, eikä ruotsalaisiakaan. Kuka neuvotteli asiat englantilaisten kanssa?
Suomen valtiolta oli myös rahat lopussa - konkurssi häämötti - Saksa tuli apuun, Suomelle avattiin tili, jotta velvoitteet voitiin huolehtia. Kuka neuvotteli asiat saksalaisten kanssa?
Ilkka Luoma
Euro suojannut?
Minua sitten huvittaa nämä höpinät, joiden mukaan euro on suojannut Suomen valuuttamarkkinoita. Mikähän Ruotsin valuuttamarkkinoita on suojannut samaan aikaan? Kun muistelemme sitä aikaa, kun 90-luvun lamasta noustiin kuivalle maalle, niin kyllä me nousimme sieltä ihan omin voimin. Toki kansainvälisen noususuhdanteen avittamana, mutta kuitenkin. Suomella ei ollut mitään tarvetta liittyä sen paremmin EUvostoliittoon kuin rahaliittoonkaan.
Ei Suomessa ole kuin yksi
Ei Suomessa ole kuin yksi menestystarina: Nokia. Ilman Nokiaa Suomi rypisi kriisissä muiden lailla.
olen iloinen että
Markka on siellä missä on, Ruotsin kruunuun vertaaminen ei ole sama asia jos olisi markka ja Suomi kysymyksessä. olisimme enemmän islannin kruunun kanssa samassa veneessä. Oi niitä kultaisia markka vuosia ja kusisia tilanteita markan kanssa, vaikka kivaraha olikin. Kyllä norjakin pärjää kruununsa kanssa, mitä nyt lasku on 890 Miljaardia Norjan kruunua tällä kertaa. Mutta Norjalla onkin tähän varaa ja vielä muutamaan samanlaiseen satsiin helposti. Olisikohan Suomella.?
Markka ja kruunu
Suomen vertaaminen Islantiin osoittaa vain kirjoittajan lapsellisuuden ja argumenttien puutteen. Ennen romahdustaan islantilaisten pankkien velkarahalla pöhötetty tase yhteen laskettuna oli 12 kertaa suurempi kuin maan BKT. Niin että olisikohan sittenkin Ruotsi parempi vertailukohde?
On se kumma juttu ettei sillä raha- ynnä finanssipolitiikalla, jolla noustiin 90-luvun alun suosta 90-luvun jälkipuoliskon huikeaan kasvuun ja vakauteen, pärjättäisi normaalioloissa. Aivan sama jos väitettäisiin, että kamiina, jolla saatiin kylmä sissiteltta lämpimäksi, ei saataisi ylläpidettyä lämpöä siinä samaisessa teltassa.
1990 -luvun alun laman kaikkia tekijöitä ei ole vielä selvitetty
[orig. lauantai, lokakuu 21, 2006]
Keski-ikäisten miesten kiirastuli jaksamisessa ja luopumisessa
Tilastokeskus kertoo joka kolmannen kuoleman kohtaavan alkoholisyistä 45-49 vuotiaissa miehissä. Vuonna 2004 alkoholikuolema kutsui 1.860 suomalaista, joista työikäisiä (15-64-vuotiaita) oli 1.545. Sukupuolen mukaan jakauma työikäisissä kaikissa kuolemansyissä on miesten tappioksi 7.541 / 3.282. Luvut ovat tylyjä miehille.
Keitä he ovat? Nämä ennen aikojaan parhaassa työiässä menehtyneet miehet syntyivät 1955 - 1959. He kävivät kansakoulun ja jatkoivat, kuka jatkoi - kuka ei, keskikouluun, osa vieläkin ylemmäksi, kokien hiukan liian myöhään tietokoneet, jotka ovat nyt hallitsevassa asemassa koko yhteiskunnassa. He eivät kuulu suuriin ikäluokkiin. Heille sälyttyi nykyajan pahin lama juuri parhaassa työiässä 1990-luvun alussa, he olivat tuolloin noin 33-37 vuotiaita. Puhutaan liian monista itsemurhista pankin viedessä kaiken, mm. vakuuksia myyden pilkkahintaan lähipiireille.
Tämän päivän viisikymppiset ovat vaaravyöhykkeessä ja monissa 'pysähtyneissä' kaupungeissa ja kunnissa kuolema niittää satoaan suhteellisesti vieläkin tiuhemmin, mitä nämä koko maan keskiarvoluvut puhuvat. Kyseessä on suuri ongelma. Kuntakohtaiset tilastot saa vain rahaa vastaan Tilastokeskuksesta.
Vuodessa syntyy näinä vuosina korvaukseksi huomiselle keskimäärin 28.000 poikalasta, kuolleiden työiässä olevien miesten liian aikainen lähtö on tuosta syntyvien poikien määrästä 27%! Tilastoissa ei tapahdu vuosittain kovinkaan suuria muutoksia, eli jatkumo on ikävänlainen.
1990-luvun alun lama jätti pitkät jäljet. Tänään liian moni on siipirikkona työttömänä, työkyvyttömänä ja lopullisesti masentuneena yrittämisen tuhansina rintamamiehinä - voimat loppuneena ja useasti kaikkensa antaneena.
Tuon paljon puhutun laman syyt tunnetaan hyvin; ahneus, kähmintä, lasikiiltoinen voitonkatse silmissä ja usko loputtomaan kasvuun johti syihin, joissa mm. asuntojen hinnat ja vakuusarvot romahtivat. Työttömyys räjähti pilviin, tuoden valtion velkaan jättiläismäisen nousun, jota nyt kiivaasti maksetaan häpeänä monista virhepäätöksistä.
Suomen valtio on velkaa 38% BKT:sta. Velkaa suomalaisilla kotitalouksilla on 80% vuosituloistaan, kun esim. tanskalaisilla sama prosentti on 260. Pitikö valtion maksaa omaa velkaansa näin kiihkeästi? Suomi mm. maltillisten tuloratkaisujen ansiosta on rypenyt vientiylijäämässä yli 10 vuotta. Suuret yritykset ovat käärineet suuret voitot, työllisyyden silti kasvaessa hyvin hitaasti viimeisten reilu 10 vuoden aikana. Nämä voitot ovat valuneet ulkomaalaisille omistajille ja investointeina mm. kaukoitään. Valtio osin antoi tämän mahdollisuuden. Jäikö rahaa ja huolehdintaa liian vähän puurtaneille raaja-rikoille, jotka hävisivät 'elämänsä' 90-luvun laman puristuksissa? Toisaalta arkipäiväevoluutio ei tue häviäjiä, vaan vahvempi, ovelampi, sitkeämpi ja itsekkäämpi voittaa. Äiti Teresoita tämä kulutusjuhlatalous ei helli.
Keski-ikäiset miehet kantavat nyt suuren vastuun ja hinnan tapahtuneista. Nyt asunnot ovat samassa tapissa kuin juuri ennen 90-luvun laman alkua. Lainojen lyhennysvapaiden pyynnöt pankeista kasvavat, korko on alhaalla, mutta nousee hitaasti, mutta vakaasti. Kurkistaako seuraava hyökyaalto nurkan takana?
Ovatko seuraavassa alamäessä vaaravyöhykkeessä jälleen 35-39 vuotiaat miehet? Mainittakoon, että juuri tänään eniten velkaantuneet ovat ryhmässä 35-44 vuotiaat, jotka elävät velkoihinsa nähden yli varojen (106% kokonaisvelkaa vuotuisista tuloista, koko otoksen ollessa 67%. Velkaa koko Suomessa on 53%:lla kotitalouksista).
Viimeisen 10 vuoden aikana sosiaalipalveluiden työllisyys on noussut 1995:n 130.000:sta vuoden 2005 195.000 henkilöön. Työpaikkoja on syntynyt, mutta mistä syystä me tarvitsemme yhä enemmän sosiaalisia palveluita? Hoidon tarve lisääntyy, hoitokustannukset kasvavat, eliniänodote nousee. Rahaa tarvitaan yhä enemmän ja myös odotusten alla olevat perinnöt suurenevat, mutta tarvitsevatko vanhuksemme nämä perintöön tarkoitetut varat omaan huolehdintaan kustannusten noustessa. Valtio ei kykene kattamaan kaikkia tarvittavia palveluita verovaroista.
Alkoholi tekee työtään, moni vielä vaaravyöhykkeessä oleva poistuu ennen eläkeikää ja niinpä näitä vanhuuskustannuksia tältä osin ei tule jakoon. Tässäkin suhteessa, niin kornilta kuin se tuntuukaan, nämä keski-ikäiset miehet kantavat 'vastuuta' eliminoitumalla kustannuksettomien tilikirjoihin.
Kun menetämme eräästä ikäluokasta enemmän kuin keskimääräisyys edellyttäisi, niin oppina siitä pitäisi olla vähintään kyky huolehtia nyt, niin perheissä, suvuissa kuin yhteiskunnassakin nämä parhaassa työiässä olevat. Suomessa ei tarvitse enää tehdä niitä virheitä, mihin 1950-luvun puolivälin jälkeen syntyneet miehet joutuivat. Suomi ei kestä yhtään 'ylimääräistä ja ennenaikaista' veronmaksukykyisen poistumaa muonavahvuudesta.
Tilastot: Suomen Pankki / http://www.bof.fi , Euro & Talous 3-2006 ja http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2004/ksyyt_2004_2005-10-31_tie_001.html + http://tilastokeskus.fi/til/synt/2005/synt_2005_2006-05-05_kuv_001.html
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Euro ja lama
Euroalueeseen kuuluminen merkitsee kahta asiaa:
1 valuutan arvo liikkuu yhdessä muiden euroalueen maiden kanssa (so meidän valuutallamme on kiinteä kurssi suhteessa lähinnä Saksaan
2.Emme voi vaikuttaa keskuspankin korkotasoon
Kumpikin asia on hyvä, jos kaikki menee suht koht hyvin, eikä synny mitään epäsymmetrisiä kriisejä. Mutta jos sattuisi käymään niin, että Suomi vajoaa taas kerran erityisen syvään lamaan samalla kuin muualla pitää jo jarrutella, ja vieläpä niin, että euron arvo suhteessa dollariin on Suomen kannalta katsottuna aivan liian korkea, niin lirissä ollaan.
Silloin voisi hyvin ajatella, että Suomen kannattaa irrottautua eurosta ENNEN kuin tilanne muuttuu kestämättömäksi. Suomen edellisen romahduksen jyrkkyyttä vauhditti suuresti se, että markan kurssi oli tuolloin sidottu aivan liian korkealle ja aivan liian pitkään.