- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.)
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) luottaa edelleen veronkevennysten vaikutukseen talouden elvyttämisessä, kertoo Ylen Uutiset. Hän kuitenkin myöntää, että parin vuoden kuluttua voidaan jo tarvita välillisiä veroja, kuten energiaveroa tasapainottamaan veronkevennyksiä.
- Voi olla, että jos kahden-kolmen vuoden päästä haluamme edelleenkin tehdä ostovoimaa kasvattavia veronkevennyksiä, niin tasapainottamiseksi joudumme ehkä nostamaan välillisiä veroja, Katainen toteaa.
Kataisen mukaan kansalaiset tarvitsevat nyt ostovoimaa. Veronkevennysten lisäksi ostovoimaa kasvattavat hintojen ja korkojen lasku. Myös työnantajia halutaan tukea.
Lauauntain Helsingin Sanomien haastattelussa Katainen ehdottaa KELA-maksun poistamista työnantajilta. Tämä houkuttelisi yrityksiä pitämään kiinni omasta työvoimastaan. KELA-maksun osuus palkoista on 0,8-3,9 prosenttia.
Leikkauksiin hallitus ei ryhdy. Väitteet leikkauslistoista valtiovarainministeri tyrmää oppositiopuolueiden perättömiksi puheiksi.
Katainen kuitenkin myöntää, että nyt pohditaan rakenteellisia uudistuksia, kuten työttömyysturvan porrastamista ja ansiosidonnaispäivien lyhentämistä. Ne jäävät odottamaan "normaalia taloustilannetta".
- Käymme nyt läpi parhaita käytäntöjä, joilla voisimme normaalissa taloustilanteessa - ei siis tänä vuonna, eikä ensi vuonna - lyhentämään työttömyysjaksoa ja kannustamaan ihmisiä ottamaan töitä. Näitä keinoja on useita ja ne ovat vielä valmistelussa, Katainen sanoo Ylen Uutisten haastattelussa.
Elvytyspaketti esillä tammikuun lopulla
Valmistelussa on niinikään hallituksen elvytyspaketti, eli lisäbudjetti. Eri ministeriöt jättivät siihen omat toiveensa eilen. Katainen vannoi joulukuun alussa, ettei elvytyspaketin hintalappu nouse 100 miljoonaa euroa suuremmaksi. Nyt puheita joudutaan pyörtämään.
- Elvytyspaketin suuruutta ei ole etukäteen päätetty missään. Olennaista on se, että meillä on käytettävissä kovaa tietoa taloustilanteen vakavuudesta. Ja meillä on myös tietoa siitä, mihin nyt täytyy investoida. Tämän mukaan elvytyspaketti laaditaan, Katainen kertoo.
Hallituksen on määrä käsitellä lisäbudjettia tammikuun lopulla, kun valtiovarainministeriö saa esityksen valmiiksi.
Kommentit
Näytön paikka
Autoveron poisto, polttoaineveron laskeminen ja omistamisen verotuksen kääntäminen toisin päin suosimaan uusia autoja olisi todellinen piristysruiske taloudelle. Ei taida Jyrkin rahkeet riittää?
"Ja koko kansa oli kulutusverolle pantava"
[orig. sunnuntai, tammikuu 21, 2007]
[vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen. Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33 -- 1) .
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa. Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa. Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut. Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut.
Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma "ympäristömerkki" säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa. Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin ko. tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - tämän ylläpidosta vastaisi YK.
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa: Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran, mitä se haittana ympäristölleen tuottaa ja kertaa 1,33 -- 1) .
Kulutusverot ovat suunnattuja. Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote "kuittaa" omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta. Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat "täsmäkorjautuvat" sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.
Yhteiskunta ei tarvitse mitään muuta verotusta kuin kulutusveron. Jokainen voi vapaalla valinnan tahdollaan suunnata mielihalujaan, tarvesuuntauksiaan, määriä ja ympäristöhaitallisuusasteita omalla verottomilla tuloillaan ottaen aina osaa kulutusverollaan ko. tuotteen/ palvelun aikaansaamiin ympäristöhaittoihin.
Mitä enemmän kulutat, sitä enemmän maksat. Luonnonvalinta ihmistoteutuksina tapahtuu mahdollisuuksina ja mahdottomuuksina itse luontoa ajatellen. Tässäkin kysynnän ja tarjonnan lait ratkaisevat, sitä ostetaan, mihin on mahdollisuus ja mihin ansaitut varat riittävät.
Kulutusverolla säädetään ympäristöhaitat minimiin. Kulutusveron tueksi itse luonto on jo järjestänyt oman "ajattelemisen aiheensa". Valveutuneisuuden kasvun myötä valinnat ympäristöystävällistyvät.
Huomisen verotuksessa "maailman tietoverkon" ollessa yhteydessä joka kuluttajaan, savuun ja notkelmaan, ovat kulutusverokertymät reaaliaikaisia ja ne rekisteröityvät jo ostohetkellä - näin ko. tavaran kulutusvero suuntaa kulkunsa heti ostajan pankkitililtä valtion ao. kulutusveroluokan, - kohteen ja tuotteen "tilille" ostajamerkinnöin; näin meille jokaiselle muodostuu oma yksilöllinen ympäristöstatus.
Edullisesta ympäristöstatuksesta saa ostohelpotuksia vähän haitallisuutta sisältäviin tuotteisiin ja palveluihin - näitä ansaittuja bonuspisteitä voi sitten suunnata esim. ympäristöteknologian sijoituskohteisiin.
Uudessa verotusmenettelyssä verottajalle jää siten edelleen "keppi ja porkkana" periaate käytettäväkseen ja lisäksi jokainen kuluttaja näkee omasta tilastostaan ympäristöarvonsa.
Ympäristömuutokset - jotka "säätelevät" voimakkaasti ihmiseloa kaikkialla maapallolla - vaativat tehokkaita, riuskoja ja konkreettisia toimia ihmisiltä, siis kuluttajilta, jotta elinympäristömme voisi jatkua siedettävänä luontoystävällisemmille elintavoillemme, huomioiden myös meitä ympäröivän luontokokonaisuuden.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
1)
Kerroin 1,33 on kulutusveron päälle pantava ns. tulontasausosa, koska kuitenkin aina ja kaikkialla eivät yksilölliset edellytykset ole samalla tasolla kaikilla, muodostettaessa kohtuullista elämisentasoa. Ihmiskunta on inhimillinen ja toisistaan "huolehtiva" - kuitenkin, ja tämä kerroin 1,33 tarkoittaa 33% lisää koko kulutusverokertymästä. 33% pitää riittää tulontasaukseen ja liki yhteisten edellytysten ylläpitoon.
Jyrkin linjalla menemme
Tuloverottomuuteen?
Otetaan kaikki vero välillisenä verotuksena,jolloin kukin voi päättää veronsa määrän!Valitsemalla tuotteita,joissa on pienempi vero.Eli joka päästää,säästää,likaa,syö,juo,kuluttaa ja elää,tai kuolee maksaa laskun!
Visiona kannusteellisin työ on veroton ansainta
[orig. torstai, maaliskuu 16, 2006]
Kehittymättömien seuranta- ja tietojärjestelmien takia ihmiset ovat hoitaneet yhteiskunnallisen tulontasauksen verottamalla työtä. Kaikki eivät tee tai halua tehdä työtä, näin ei kerry täysin oikeudenmukaisesti tuloveroakaan. Kaikki ihmiset kuluttavat ja tästä on maksettava.
Langaton maailmanlaajuinen tietoverkko ja mahdollisuus reaaliaikaiseen yhteyteen mahdollistaa visiona kulutusveron säätämisen henkilökohtaiseksi. Palkka- ja kaikki muukin työ vapautetaan kokonaan verosta. Ihmiset saavat tehdä kukin kykynsä ja taitonsa mukaan työtä maksamatta siitä mitään tulontasaukseen.
Kansalaispalkka on syntymähetkellä annettava kaikille samansuuruinen elämisen perustase, joka täydentyy myöhemmin työllä ja vähentyy kulutuksella.
Maapallo on rajallinen luonnonvara ja elomme keskipiste. Tunnetusti on vaikeaa harjoittaa lisääntymistä ja valtapyyteitä ilman vettä, hengitettävää ilmaa ja energiaa kehollemme. Ihmiselo tarvitsee myös kukin kohtuullisen henkilökohtaisen ja dynaamisen reviirin. Evoluutio itsessään pyrkii kasvattamaan eliönsä yli reviirirajojensa. Mikäli kasvulle ei ole mitään luontaista vihollista, seurauksena on kaaos ja harmonian tuhoutuminen. Ihmisen on syytä oppia kannustamaan maapalloistunutta yhteisyyttä, jossa ylettömälle kulutukselle on laitettava suitset suuhun.
Yhteiskunta siirtyy kokonaisuudessaan varojen keräyksessä pelkkään kulutuksen verottamiseen reaaliajassa. On ajan kysymys, jolloin kaikilla ihmisillä on jatkuvasti maailmanverkkoon oleva tietoyhteys. Kaikki kulutustapahtumat kirjautuvat reaaliaikaisesti verottajan keskusjärjestelmiin kuitaten jokaisen henkilökohtaisesta kertymätaseesta kulutuksensa verran yleiseen tulonjakoon ja yhteiskunnan menojen ja inhimillisen sosiaalitoimen kattamiseen.
Kaikilla ihmisillä on syntyhetkelle määritetty kohtuullinen ympäristön huomioiva kertymätase, jonka määrä on laskettu hyvän elämisentason kulutuskäyttäytymisestä. Tämä tase elää kulutuksemme mukaan. Saamme kaiken ansaitsemamme ostovoiman käyttöömme lyhentämättömänä. Jokainen voi näin toteuttaa säästämisen tai kuluttamisen politiikkaa halunsa mukaan. Kulutus on sen sijaan tarkasti sen ympäristörasittavuuden mukaan jaettu haittaluokkiin. Haittaluokituksen määrää kansallisesti edustuksellinen 75% enemmistö ja kansainväliset normit määrää YK.
Veroa eli jokaisen henkilökohtaista kertymätasetta vähennetään jokaisessa kulutustapahtumassa. Kaikki muodostunut tulo kirjautuu samaiselle tilille, missä kertymätase on. Eurot ja markat ovat numeroita tietojärjestelmissä henkilökohtaisella ja verottomalla ansaintatilillä ja tuo rahamäärä pienenee aina kulutustapahtumassa. Yhteiskunnan rasitteellistajat ja luonnon materian ja energian käyttäjät maksavat juuri sen verran kuin kuluttavat. Ken haluaa ostaa ja käyttää, maksaa myös siitä. Kaikilla on vapaus omiin päätöksiin, ainoastaan yhteiskunta määrää sen, mikä on luonnolle ja yhteisölle rasitteellisinta, joka määrää kulutustapahtumille rasitepisteytyksen, jolla on hintansa.
Tietotekniikan kutistuessa taskuihimme, ja laitteiden sisältäessä paikannuksen, on jokaisella oma yksilöllinen laitteensa nimikoidusti kuten nytkin. Kaikista taskukännyköistä on yhteys keskusjärjestelmiin, jotka kirjaavat tekniikan tarkasti kaikki kulutustapahtumat ja verottavat sitä. Työtä ei voi tehdä ilman jokapäivästä kuittautumista ilman omaa taskukännykkää. Kännykkä kerää työsuoritteet ja välittää tiedot kulutusjuhlistamme tai jakaen säästämisestä lisäkertymää henkilökohtaiseen kertymätaseeseemme. Kulutuksen haittataulukot luovat pisteytyksen, jossa plusbonuksia saa erityisestä työllistämisestä sekä energiaa säästävästä kierrätyksestä ja tasemenetyksiä miinusbonuksina taas saa erityisen haittavaikutuksensa vuoksi.
Hengittämämme ilma on kulutusseurannasta vapaa, mutta ilmakehän rasittaminen mm. auton käytöllä on verotettavaa. Kävelemisestä ei veroteta, vaan henkilökohtaisen taskukännykkämme laskiessä riittävän määrän kävelyä, antaa keskusjärjestelmä kävelijälleen plusbonuksia. Kaikki kulutus- ja ansaintatapahtumat kirjautuvat henkilökohtaiseen kulutushistoriaamme ja näin meille muodostuu elämisen kulutustase. Jokainen tietää, mikä on ollut oma osuus yhteiskuntamme tulonjaossa ja luonnonrasitteessa.
Jokainen on yksinkertaisesti oikeudenmukaisessa asemassa ansaitsemassa kukin työhalujensa ja -kykyjensä mukaisesti ja jokainen saa aina tietää oman osuutensa olemuksestansa luonnon rasitteena. Langaton tietoinfrastruktuuri, suuret suojatut massamuistit, oppivat ohjelmistot ja henkilökohtaiset sensorit mahdollistavat reaaliaikaisen työ- ja kulutushistorian muodostumisen käyttöoikeuksien puitteissa kertyvälle henkilökohtaiselle blogille. Blogissa sijaitsevat myös kaikki muukin tallentamamme tietomateriaali niin tekstinä, kuvina, videoina kuin asiakirjamerkintöinä kaikesta siitä, mitä nyt teemme mm. virastoissa paperin ja lomakkeiden avulla. Maapalloistuva yhteiskunta kehittyy ja tasa-arvoisempi maapallomme kuluttaminen tulee vääjäämättä osaksemme. Enää ei voida hyväksyä toisen eloa toisen kustannuksella.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Energiaratkaisuksi
Energiaratkaisuksi ehdottaisin joko vastikkeellista tai vastikkeetonta korvausta - se on parempi kuin ei korvausta lainkaan. Milloin saan työ/ttömyyskorvauksen?
Sain edellisen suuruudeltaan 266,56 euroa 1.2.2010 Se on ainoa tuloni ja olen ollut koko ajan työtön (vuosia).
Hakemukseni ajalle 21.1. - 28.2 2010
on kirjattu vastaanotetuksi Kelassa 2.3.2010 Onko hitaassa käsittelyssä kyse ylityökiellosta, jolloin virka-aikana tehdään vain kiireellisiä ja tärkeitä työtehtäviä? Energiaa valuu hukkaan. Luovunko kissastani vai myynkö sen mellevään hintaan? Joko nopeat syövät hitaat, kissani syö minut, syön kaikki rauhoitetut osmankäämit Ruutinkoskelta, jotta saan kakkua - vai lähdenkö niin kauas etelään että köyhälläkin miehellä on palvelija ja pääsen lihapatojen ääreen?
Ystävän tervehdys, Simo
Nyt meidän Kataisella työn opetteleminen töksähtelee vähän, mutta yritetään auttaa häntä.
Sinähän tiedät, millaista lautojen maalaaminen on.
Kun maalaa lautaa, löytää hiljalleen kokemuksen kautta maalaamisessa pieniä yksityiskohtia. Niin huomataan, että laudan maalaaminenkin on hyvä ja arvokas työ.
Sellaista työn arvostusta yritän ajaa.
Laskunmaksun aika - verotuksen oppivuodet
[ORIG JULKAISTU 2. elokuuta 2007]
( Valtiovarainministeri Jyrki Katainen säätää ensimmäistä budjettiaan; Kataisen oppivuodet ovat alkaneet kulutuksen hillintään ja verojen kohdistamiseen ympäristöarvojen mukaisesti )
[ ... markkinatalouden hokema on kulutus ja siitä johtuva toimeliaisuudesta työllistyminen - ympäristövastuullisten vastaväite on kulutuksen hillitseminen ja vähentäminen, omaehtoisen itsetuotetun energian laajempi hyväksikäyttö liikkumiseen sekä verotuksen säätö kulutukseen - toimeliaisuutta ei silti kahlita vaan suunnataan ... ]
Vero on aika päiviä sitten keksitty vallan väline, jolla porkkanoidaan ja kepitetään. Samalla sen tarkoitus on huomioida inhimillisyyttä jakaen hyväosaisilta vähempiosaisille. Ympäristöä huomioivassa maassa verotusta suunnataan systemaattisesti kulutukseen ja vieläpä siten, että rasittavasti kuluttava maksaa enemmän. Olemme siirtymässä omien etujen nimissä ihmiskeskeisyydestä ympäristökeskeisyyteen.
Verotuksen oppivuodet ovat alkaneet. Velkaa on maksettava velipuolen asemasta, vaikka osa siitä on edellisen suuren kulutusroihun jälkisammutuksen ajoilta, mm. valtavan työttömyyden kustannuspeittoa ja edelleen osin epäselvien pankkisotkujen jälkimaininkia (pitäisikö nyt hyvin tuottavien pankkien maksaa jotain takaisin?).
Jakoon ovat myös tulossa historiamme suurimmat perinnöt - perintöveroa muuttamalla valtio siirtää varallisuuseriä helpottamaan omia myöhempiä velvollisuuksiaan maksaa yhä suuremmille joukoille mm. eläkkeitä ja kohoavia sairauskuluja. Kansalaiset saavat hyvät pesämunat jo nyt haltuunsa - ennen kuin meneillään olevan kulutushulabaloon lasku lankeaa valtiollemme maksettavaksi.
Sähköä, polttoainetta, alkoholia, tupakkaa ja kaikkinaista ei-välttämättömyys- tai kulutusharkinnanvaraista tulee verottaa. Luontoa ympärillämme tulee säästää, siis kulutustamme on hillittävä, vähennettävä ja mm. omaehtoista liikuntaa tuettava (tilastojen mukaan suomalaiset ovat nousseet maapallon toiseksi lihavimmaksi kansaksi heti USA jälkeen).
Kulutus ja kasvu ovat tunnetusti markkinatalouden mittareita. Olemme onnistuneet mm. polttaamaan 100 vuodessa kaiken sen polttoaineen, johon on sitoutunut n. 10 miljoonan vuoden hiilidioksidivarastoitumiset - olemme siis tältä osin päästäneet ilmakehään 10 miljoonan vuoden luontovarannot 100 vuodessa.
Olemme onnistuneet kuluttamaan niin suuresti, että nyt kuumenevat ilmakehä, aavikoituvat valtiot ja helteisiin läkähtyvät ihmiset. Nykyinen EU pitää jo sisällään suuria uhkakuvia eteläisten osiensa aroutumisesta ja jopa aavikoitumisesta seuraavan 100 vuoden aikana. Ihmisen kiihtynyt kulutus on muuttanut koko ihmiselon aikana enemmän luontoa ja ympäristöä 100 vuodessa kuin koskaan aikaisemmin millään aikajaksolla.
Vero on porkkana, palkkio sekä keppi ja rangaistus. Ei-välttämättömyys- ja näyttökuluttaminen vain pönkittääksemme markkinakuvaamme on rikos ympäristöä kohtaan. Verotuksen oppivuosiin kuuluvat vääjäämättömästi verotuksen painopisteen siirto kulutukseen - kunhan tämän muistaisivat myös mm. amerikkalaiset ja kiinalaiset.
Työtuloja, perintöjä ja muita itse tekemiseen liittyviä toimia ei tarvitse verottaa lainkaan. Politisointi, tutkimustoiminta ja analyysit tuleekin siirtää itse kuluttamisen arviointiin, mittajärjestelmien suunnitteluun ja valttämättömyyden erottamiseen turhasta ja pelkästä näyttämiskulutuksesta. Kulutusverot ovat huomisen täsmäveroja, jotka lankeavat heti ostohetkellä henkilötasolle.
Perusidea on se, että kuka kuluttaa eniten, maksaa myös eniten. Tämä ei tarkoita sitä, että esim. suurlapsiperhe maksaa ruisleivästä enemmän, vaan sitä, että mm. eniten kuluttavan auton omistaja maksaa eniten. Huomisen verot ovat palkitsevia ja rankaisevia. Vastuunkanto tuo mukanaan verotuskäännöksen luontoarvojen huomioimiseen.
Terveellinen ruoka ( mitä se itseasiassa on ) verottuu vähemmän, epäterveellinen, siis se, joka teki meistä maapallon toiseksi lihavimman kansan, taas saakoon ankaramman verokohtelun. Ylensyöntivero ja liikkumisen kannuste on kampanjoita joilla nostetaan laajasti ja merkittävästi kansakunnan vireellisyys- ja elämäntasoa.
Virkeä ihminen on osallistuvampi ja nykykulutusjuhlamme ongelmat vaativat yhteistä osallistumista ratkaisujen löytymiseksi. Merkittävät muutokset lähtevät itse kuluttavan kansa tottumuksien muutoksista, ja nämä muutokset toteutuvat helpommin jos olemme aktiivisesti motivoituneita niiden tekoon. Aktiivisuuden ja osallistumisen suhde terveyteen ja elintapoihin on suoraan verrannollista.
Elämme juuri nyt markkinataloudellisesti kulutusaallon harjalla. Katainen on oikeassa verrannossaan "tuulen tuomista rahoista" - nyt on maksettava "ylimääräisesti" velkaa, huomenna se ei saata olla enää mahdollista. Nyt kannattaa maksaa, sillä korot nousevat. Kataisen oppivuodet alkoivat näin oikean suuntaisesti. Elämme lisäksi kulutusjuhlan huippua. Hokemaksi ei enää kelpaa, että kaikki mitä kulutetaan tuo toimeliaisuuden myötä etuja kansantaloudelle.
Meillä on juuri nyt keskipisteenä uusi "kansantalous" -- se on luonnon tasapainotalous, tosin pessimistit väittävät jo, että on myöhäistä aloittaa muutokset - oli tai ei, nyt on mobilisoiduttava ymmärtämään, mitä tekomme jäljet merkitsevät lapsillemme ja heidän lapsilleen - perinnötkään eivät riitä, jos ei ole mistä elää.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
............................................
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus
( Copyright by Ilkka Luoma 2007 ), kuvia saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/3670940 --- IMG_1712.JPG 4481 kB ID: 3670940
Teksti
Varttunut kulutukseen tottunut yksilöihminen individualismissaan saapui katsomaan ja kuuntelemaan The Rolling Stones yhtyettä Helsinkiin mm. yksityisautoilla 1.8.2007. Huomisen juhlaa on kulutuksen verottaminen ja uusi hallitus onkin linjaamassa uusia polttoaineveroja hillitsemään ympäristötuhoja - liian myöhäänkö? Milloin aloitetaan oppivuodet ymmärryksen kohentamiseksi huomaamalla, ettei kulutusiloittelu ole ihmiskunnan etujen mukaista harmonisoitumiseen pyrkivässä ympäristössämme.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/3670936 --- IMG_1227.JPG 2783 kB ID: 3670936
Teksti
Suuren suosion saanut nuorisosarja niin kirjoina kuin elokuvina on kapinaa vanhaa maailmaa vastaan. Olisiko Kataisesta Harry Potteriksi viitoittamaan uuden budjetin myötä verotusta ympäristöarvojen suuntaan - havaitsemalla, että kulutusjuhlailoittelu ei ole ihmisen itsekkyyden kannalta se oikea tie harmoniseen menestykseen.
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/3670931 --- IMG_1098.JPG 3749 kB ID: 3670931
Teksti
Uusi Eduskunta valtiovarainministeri Kataisen johdolla vääntää ensimmäistä budjettiaan. Onko havaittavissa käännettä vihreämpään suuntaan, vai jatkuuko markkinatalouden kulutusiloittelu luontomme ja ympäristömme kustannuksella? Kerran, vai hetken verran edustajiemme tie päätöksiin oli konkreettisesti viherretty - myöhemmin kukat jaettiin halukkaille kansalaisille ilmaiseksi Eduskunnan rappusilta.
Ainoa tapa...
suosia kansantaloutta on suosia palveluita. autot ja polttoaine on tuontitavaraa...
Käänteinen arvonlisävero syömään harmaa talous. K haluaa tukea vain hyvin ansaitsevien ostovoimaa. VÄlillisten verojen korotus on pois siitä.
Ravintolapalvelut, myös alkoholi siellä, alhaisen veron piiriin - eihän ne maksa kaikki alvia muutenkaan.
Katainen keksii aivan uusia talousteorioita
Enpä olisi ennen hänen haastatteluaan arvannut, että väestön ostovoimaa voi parantaa alentamalla veroa x ja korottamalla samaan aikaan veroa y niin, ettei veron x alentamisesta ole haittaa julkiselle taloudelle. Toisin sanoen ostovoimaa käyttävältä suomalaiselta peritään vaikkapa kymmenen euroa aikaisempaa vähemmän tuloveroa, mutta kymmenen euroa aikaisempaa enemmän sähkö- tai muuta veroa.
Ennen Kataisen haastattelua olisin tyhmyyksissäni inttänyt, ettei ostovoima parane tuollaisella hokkuspokkus-tempulla ollenkaan. Nyt kuitenkin opin, että sillä keinolla voidaan jopa torjua talouslama.
Kataisen ei olisi kannattanut maalata itseään niin pahoin nurkkaan tuloverojen alentamisen nimiin vannomalla, ettei kehtaa enää perua sitä suunnitelmaa. Suuri osa suomalaisista on vähentänyt kulutustaan useamman kyselyn mukaan pelkästä taantuman pelosta, joten tuloverojen alennus ei lisää kulutusta vähääkään. Se vain alentaa valtion ja kuntien verotuloja ja heikentää siten julkista taloutta.
Kataisen logiikka
Tämä on täysin johdonmukainen ajatus Kataiselta.
Progressiivista tuloveroa alennetaan ja lisätään vastaavasti välillisiä veroja, jotka kohtelevat kaikkia "tasapuolisesti". Eli köyhä ja rikas maksavat tuloistaan saman prosentin mukaan veroja.
Elvyttävästä vaikutuksesta tuskin tässä voi puhua, koska enemmistön kohdalla tämä malli pienentää kulutukseen käytettävissä olevia tuloja.
Mutta Kataisen tavoitteena oleva tasavero on taas askeleen lähempänä.
Onko Katainen sanonut tavoittelevansa tasaveroa?
Ei ole.
Kirjoitit siis hömppää.
Valehtelemista pitää välttää aina.
En kirjoittanut
Kokoomuksen tavoitteena on aina ollut veroprogression lopettaminen. Jos progressiosta luovutaan, se tarkoittaa tasaveroa. Ei Kataisen tarvitse sanoa: "kannatan tasaveroa". Riittää, että vastustaa progressiivista tuloverotusta.
Välilliset vero rokottavat eläkeläisiä
Varsinkin Kataisen ihailemat energiaveron korotukset, eläkkeitä ei nääs ole kunnolla korotettu aikoihin.
Samoin muut tulonsiirtoja saavat köyhtyvät, pääomia pitäisi veroittaa myös ankarammin jos mennään verojen korotuslinjalle.
Pääomaverosta köyhän ex-pörssipelurin silmin
Monet vaalipaneelit on tullut syrjäsilmällä katsottua jo muinaisesta mustavalkotv-ajoista lähtien. Yksi "SUURI" kapitalismi-sosialismi välinen taistohan on niissä aina käyty veroista, varsinkin pääomaveroista.
Näin kun ajattelee, niin oikeastaan moinen juttu ihmetyttää, kummastutta pientä kulkijaa. Rehellisesti sanoen, kun ainankin minulle on yksi ja hailee, onko pääomavero 1 tai 2 prosenttia enemmän tai vähemmän. Eikö nämä epelit yleensä puhu jopa jostain puolikas/neljäsosaprosenteista. Eikö se ole huvittavaa?
Ahaa, ei ole.
Jotta minua, köyhää (ex-)pörssipeluria tippaakaan kiinnostaisi/olisi kiinnostanut kokonaisuuden kannalta pääomaveroprosentti, tulisi puhua jo jostain 5 prosentista. Olennaistahan on, miten ja mihin yhtiöön sattuu rahansa iskemään. Tuottohan voi vaihdella hyvinäkin vuosina 15-80 prosentin välillä. Mitä siinä oikein enää on merkitystä puoli prossaa sinne tai tänne.
Yksityishenkilön kannalta asia on mielestäni näin.
Polttoaineveron korotus oli kuljetusyrittäjille paha asia. Polttoaineveron korotuksilla ilmeisesti pyrittiin vaikuttamaan, tai ottamaan osaa, niihin ilmastonlämpenemistalkoisiin. Olen sitä mieltä, että kaikkeen ei kannata ottaa niin voimakasta kantaa, että seuraukset olisivat muussa mielssä joillekin ryhmille kohtalokkaita. Verotuksella voi olla huonoja tai hyviä ketjureaktiovaikutuksia. Ne huonotkin olisi hyvä ottaa huomioon.
Katainen ajaa oikeistolaista politiikkaa
Veronkevennykset on suunnattu suurituloisille ja välillisten verojen korotus rokottaa jokaista. Siis köyhääkin. Taas tehdään antirobinhoodit. Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille. Katsokaakin päätöksiänne tässä valossa.
www.seniorinetti.fi
www.senioripuolue.fi
Tasaveroa
"Veronkevennykset on suunnattu suurituloisille ja välillisten verojen korotus rokottaa jokaista. Siis köyhääkin. Taas tehdään antirobinhoodit. Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille."
Kyllä, pitää paikkaansa, tässä Katainen vain ajaa uusliberaalien ideaa tasaverosta edelleen eteenpäin, ei siinä ole mitään uutta.
Kokoomuksen tavoite on kansalaisvero
Koko ostovoima laskee, ei nouse Kataisen ja vihreiden veropolitiikalla.
Tuloveronalennuksista n.25% ehkä menee kulutukseen, suurituloiset hyödynsaajat panevat loput säästöön.
Välilliset energiaverot koskevat jokaista yhtälailla, vähentävät 100%:sti ostovoimaa ja luovat kiertotietä tuloista ja tulottomuudesta riippumattoman tasaverotuksen .
Progressiota
Tuloverotuksen progressiota on lievennettävä, jotta lisää tienatusta tulosta jää enemmän käteen. Se kannustaa tekemään työtä ja vain paljon työtä tekemällä vaurastuvat niin työn tekijä kuin Suomikin.
Yritysverotukseen Viron käytäntö, että vasta yrityksestä ulos otettua rahaa (esimerkiksi osinkoa) verotetaan. Niin kauan kun yrityksen voittoa käytetään yrityksen kehittämiseen (vaikka investointeihin), niin voittoa ei veroteta - ei myöskään pahojen päivien varalle yritykseen jätettyä voittoa.
Kirjoitit ihanteellisen periaatteen yritysverotuksesta
Olen myös esittänyt joillekin Kokoomuksen poliitikoille tuon ajatuksesi:
"Yritysverotukseen Viron käytäntö, että vasta yrityksestä ulos otettua rahaa (esimerkiksi osinkoa) verotetaan. Niin kauan kun yrityksen voittoa käytetään yrityksen kehittämiseen (vaikka investointeihin), niin voittoa ei veroteta - ei myöskään pahojen päivien varalle yritykseen jätettyä voittoa."
Tuota periaatetta käyttäen myöskään palkansaajat eivät kokisi tulevansa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Yrittäjähän ei ota tuossa mallissa mitään itselleen sen paremmilla eduilla kuin firmassa palkkaa saaden työtä tekevät.
Kataisen opeilla lamaan
Kansainvälisen laman lisäksi olemme joutumassa,kansalliseen lamaan.Kulutus hintojen ja kulutusverojen tie vie kulutus lamaan.Ihmiset laittavat säästöön rahansa ja valitsevat halvempia tuotteita ja ostopaikkoja.Keskusta on pelkkä säestäjä,koska näin saa lisää maataloustukia.Kokoomus on hylännyt 1 ja 2 lapsen kokonaan.Eläkeläisten asema huononee,maksujen kohotessa.
Onko Katainen tilanteen tasalla? -Mitä Jyrki sanoi vuosi sitten?
Jyrki maalasi kansalaisille autuuden, vain vuosi sitten, jolloin hän vakuutteli poliitikkomaisesti, ettei USA:n subprimekriisi tule Suomeen vahvan pankkilaitoksen ja tasapainoisen valtion talouden takia. Kansa tiesi jo puolivuotta sitten, että kriisi rantautui Suomeen - ja nyt alkaa "laskun maksu" siitä, että mitenkään siihen ei varauduttu, vaikka Suomen Pankki varoitti perustellen samaan aikaan kun Jykä maalasi "uutissammakkoaan" - vai onko Jyrkillä jotain salattua tietoa, joka ei ole meille veronmaksajille avautunut?
...
Taloudessa kihisee - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme
Cc: jyrki.katainen@vm.fi ; erkki.liikanen@bof.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; lauri.ihalainen@sak.fi ; jutta.urpilainen@eduskunta.fi ; timo.soini@eduskunta.fi
Sent: Monday, September 15, 2008 7:19 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Viisastelua kulutuksesta, säästämisestä ja tuhlaamisesta
[C]
Taloudessa kihisee - kulutamme, säästämme ja jälleen tuhlaamme
(Eduskunnassa valtiovarainministeri antoi puutarhurin ohjeita kuinka vaalitaan kasvua, kysynnän kukintaa ja markkinoiden lannoitusta. Miltei samassa yhteydessä hän edelleen vannotti ja vakuutti, että Suomen talous kestää USA:n sub-prime asuntokriisit vahvan taloutensa ja ylijäämäisen vientinsä ansiosta ~ Katainen asialla)
Lyhyt historiikki:
[orig. Joulukuu 2007 ~IL]
[ ... Suomen Pankki julkaisee juuri ennen Joulua erikoisnumeron talouden indikaattoreista - mukana on stressimittaria, kotitalouksien ylivelkaantumista ja kansantalouden pyörintää - mennäänkö yli- vai alikierroksilla ...
Euro&Talous - rahoitusjärjestelmän vakaus, erikoisnumero 2007 ... ]
Suomen Pankki julkaisi poikkeuksellisesti varoituksen sanat kotoa ja maailmalta. USA:n asuntoroskalainat, ylivelkaantuneet suomalaiskodit, pienenevä vientiylijäämä ja työllisyyden hiljalleen romahdus bulkkituotannon siirtyessä kehittyviin uusiin halpatyövoiman maihin keskelle jättiläismarkkinoita - vaikka Suomessa nyt puhutaan jo työvoimapulasta!
Yllättäen suomalaisista kotitalouksista on täysin ilman velkaa 43%. Hälyttävää on se, että viidennes kotitalouksista kantaa 80% koko velkataakasta. Tutkimusten mukaan tuossa viidenneksessä on paljon paremmin toimeentulevia, siis hyväpalkkaisia kansalaisia. Meitä suorastaan opetetaan ottamaan lainaa.
Suomi on nostanut palkkamaltilla historiansa suurimmat vaihtotaseylijäämät [2003: 10% BKT:sta]. Suomalainen insinöörityö on mennyt hyvin kaupaksi. Osaamista on riittänyt ja kysyntääkin toistaiseksi. Käyrä on kuitenkin selvä - ylijäämä laskee koko ajan [2006: 5% BKT:sta]. Tänä syksynä nostimme palkkamme uudelle tasolle. Seuraavaksi nousevat hinnat, ja sitten laskevat velkamme vakuudet - siis asuntojen arvot. Katto tuli vastaan.
Kuluttaa voi määränsä - nyt valtaa hengenahdistus. Kotiin ei mahdu enää tavaraa, esineitä, krääsää, laitteita ja sähköä kuluttavia helpokehyödykkeitä vailla todellista hyötykäyttöä. Ihminen on kuluttamassa maapallonsa loppuun. Jännityksellä odotetaan onko Lapissakin ennätysjoulu - Joulu lämpöaalloilla - onpahan porojenkin helpompi kaivella jäkälänsä, ... ellei jääpeite yllätä.
Suomen Pankki yllätti julkaisemalla markkinatalouspankkien stressimittarit. Käyrät ovat mielenkiintoisia - 1992 pankit olivat lähimpänä konkurssiaan [lukuarvo 0,7], nyt ennustekäyrä lähenee noita "stressantuneita" lukuja [4] - vielä vuonna 2005 se oli 6. Korot nousevat, haetaan lyhennysvapaita ja neuvotellaan nousevissa koroissa. Mikäli asuntojen tasearvo laskee voimakkaasti, veloilta katoaa vakuusarvoa ja vaje on täytettävä jostain. Pitääkö peliin ottaa jo etukäteen muhivat ennätysperinnöt?
Suomalaiset ovat saaneet jo näitä ennätysperintöjä. Valtio poistaa edukseen perintöverot, koska noilla perinnöillä osa kansalaisista selviää velkakuopastaan, kun vakuusvajetta ei voida muualta täyttää ja näyttötalouskulutustakin pitäisi jatkaa. Seuraava sukupolvi saakin sitten vielä suuremmat perinnöt. Hyvä näin, sillä valtio ei jaksa huolehtia huomisen hyvinvointilaskusta - joudumme siihen kuuluisaan "omaan otsaan tuulee" -puhuriin.
Kilpailukyky on vientiriippuvaiselle Suomelle hyvinvoinnin lähtökohta. Palkkamaltti takasi kilpailukyvyn - nyt ulosmittasimme tuon tupo-konsensuksen. Ruotsissa EY-tuomioistuin hylkäsi Ruotsin LU:n [SAK:n vastine] valituksen latvialaisten hyväksymättömästä työehtosopimuskäytännöstä - se merkitsee, että nyt EU-alueella saa tehdä työtä toisen maan jollekkin edullisemmalla työehtosopimuksilla.
EY:n innoittamana palkat tulevat laskemaan, koska verestä työvoimaa saapuu mm. Puolasta, Latviasta ja Liettuasta. Saattaa kuulostaa kornilta, mutta tuo EY-tuomioistuinpäätös voi pelastaa ylivauraat ja ylipalkkaiset Pohjoismaat kiihtyvästä kustannuskilpailupaineesta. Palkkamme lähtevät laskuun - entä kuinka käy ylihintaisten asuntojemme velat; lyhennykset ja korot. ei hätää - perinnöt tulevat apuun ja hätiin
Olisi muistettava, että asunnoissa muhiin ylihintakriisi - perinnöt ovat suurelta osin asuntoja, mökkejä , tontteja ja halpenevia autoja. Saattaa olla, että perintöjen reaaliarvo ei olekkaan viiden vuoden päästä tämänpäiväinen. Perinnöillä ei järjestelläkkään ylisuurien lainojemme vakuuksia, vaan jää vaje. Asuntokierre onkin näin valmis heidän kohdalta joilla on liian suuret asunnot, velat ja niiden hoitokulut.
Markkinatalouslaki on mielenkiintoinen asia - se vaatii aina ostajan - entä kun kansakunta huomaa, että ylikulutus tuhoaa vauhdilla ympäristöä ja vetää "liinat kiinni" - ei olekkaan riittävää kysyntää, jälleen talouskierre alas on valmis.
Suomen Pankki otti talousinformaatiovastuun käsiinsä ja kirjoitti julkisen salaisuuden esille suurella ammattitaidolla, luvut, ennusteet ja perustelut ovat huolella laaditut - Suomi on aloittamassa laskukierteen. Varoitus on annettu. Aikoinaan edellisen laman valtiovarainministeri loikkasi sopivasti Brysseliin ja palasi viisaampana ja kokeneempana varoittamaan nyt siitä, mikä jäi 1980-90 lukujen taitteessa tekemättä. Katainen on yrittänyt varoittaa? - mutta totesi, etteivät USA:n pankkikriisit meille ulotu...
Kts. lainaukset: --- Euro&Talous 3-2007 ja erikoisnumero 2007. http://www.suomenpankki.fi Korkeatasoiset lehdet voi tilata Suomen Pankista: publications@bof.fi
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
---------------------------------------------------------------
Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakertomus-
(kuvia saa käyttää vapaasti kirjoituksen yhteydessä - copyright by Ilkka Luoma, 02.lokakuuta 2007)
Kuva 1
--- http://www.panoramio.com/photo/6554533 ---
Teksti
Kansalaiset ovat heränneet huomaamaan ympäristön tilan vaikutukset myös omaan hyvinvointiin. Luontorenesanssi saattaa intohimoistaa "kuluttamattomuuden" aikakauden - hylkäämme näyttötalouden ja valitsemme ympäristöllisen huomioimistalouden.
Kuva 2
--- http://www.panoramio.com/photo/6554560 ---
Teksti
Erkki Liikanen, ent. Brysselin komissaari palasi Suomeen Suomen Pankkiin varoittamaan ja neuvomaan mihin liiallinen kulutus johtaa. Kuinka oli silloin kun herra Liikanen oli meillä valtiovarainministerinä?
Kuva 3
--- http://www.panoramio.com/photo/6554580 ---
Teksti
Tavallinen veronmaksaja katselee upeasti entisöityä Suomen Pankkia - mitä tämä laitos tekee huomenna? Suomen Pankki voisi olla kansalaisten oma pankki hillitsemässä yritystoimintaa harjoittavien pankkien "villiä" menoa. Uudessa talousajattelussa korko saattaa kokea yllättävän loppukeskustelun.
Kuva 4
--- http://www.panoramio.com/photo/6554602 ---
Teksti
Suomen Pankissa oli 2. lokakuuta 2007 avoimien ovien päivä tavallisille kansalaisille. Rakennus oli komea, mutta mitä muuta se tekee huomenna kun ottaa vastaan vanhoja markkoja ...? No, neuvojapa tietenkin - kansalaisten omasta kansantaloutta vaalivasta pankista..
Kuva 5
--- http://www.panoramio.com/photo/6554636 ---
Teksti
Tukinuittoa, rehellistä käsityötä, kulutus oli kohdallaan, tukkijätkät olivat harvemmin ylen syöneitä - he kuluttivat aidosti, siis kaloreita. Henkisyys lähtee fyysisyydestä. Suomi rikastui metsästä, terva, sahat, vaneri ja paperi, ... entä huomenna kun suuria paperikoneita siirretään Kiinaan? Kuinka käy huomisen suomalaisen rock´roll? Lasimaalaus Suomen Pankissa.
Kuva 6
--- http://www.panoramio.com/photo/6554652 ---
Teksti
Suomen Pankin pääaula - upeaa entisöintiä. Nyt Suomella menee lujaa, ainakin näyttötaloudessa, jossa oravana juoksemme pyörässä, jonka laakerit ovat jo öljystä kuivat. Valoa on, mutta silti täytyy kysyä, onko kulutusjuhlatunnelin päässä valoa? Valaistu ymmärryksen tie johtaa ympäristöön, joka ruokkii kaikki tavallansa ja tasapuolisesti eläinkunnan kilpailulakien mukaisesti.
Se oli silloin
Kansalaisten huoli on luottamuksessa
Kysymys on siinä, että toistuuko "sammakot" - ja mahdolliset virhepäätelmät. Hallituksella ei ole vieläkään suunnitelmaa ns. The worst case -periaatteella!
Kataisella on kokoomuksen politiikka
Katainen ajaa korkeatuloisten verotuksen alentamista ja välillisen verotuksen kiristämistä, siis vanhaa kokoomuksen politiikkaa. Perustelut löytyvät milloin mistäkin, nyt elvytyksestä. Mitä se mahtaa tehdä ostovoimalle, että välillistä verotusta kiristetään? Kataisen perustelut ovat läpinäkyviä, mutta ministerihän saa puhua mitä haluaa ja toimittajat toistavat kuuliaisina ministerin kultajyvät. On kivaa olla ministerin kaveri...
Kokoomus ajaa tasaveroa
Kokoomus on selvästi jo pitkään ajanut tasaveroa Suomeen keventämällä tuloverotusta ja nostamalla välillisiä veroja. Käsittämätöntä, ettei asiasta kuitenkaan puhuta omalla nimellään missään, ei edes oppositiossa. Jos tästä puhuttaisiin asian oikealla nimellä saisi kansa päättää asiasta seuraavissa vaaleissa.
Progressiivista verotusta laskevat tahot puhuvat aina, että matalampi progressio lisää työn houkuttelevuutta, mutta en usko, että suomalainen poliisi, siivooja tai peruskoulun opettaja mitenkään kokee voivansa tehdä enempää työtä tienatakseen enemmän. Ja näistä ammattikunnista Suomi pitkälti koostuu!
Lisäksi olisi syytä katsoa Suomen eniten tienaavien verotusprosentteja ja todeta, että kyllä meillä jo nyt rikkaampi osa elää tasaverojärjestelmässä. Ei siellä ole ketään, joka tienaisi tekemällä normaalia pidempää päivää kuin mitä rahvas tekee.
Ja se kuuluisi yrittäjän vastuu, josta palkitaan verottamalla pääomaa eri tavalla. Eipä siellä rikkaiden listalla juurikaan näy niitä yrityksiä, joiden omistajat painavat pitkää päivää ilman lomia, että saisivat edes omalle perheelleen elannon, työntekijöiden perheistä puhumattakaan. Tai se yritysten pako ulkomaille, jolla pääoman verotusta suojellaan. No, menköön itänaapuriin nauttimaan matalasta pääomaverotuksesta, vakaasta yhteiskunnasta ja arjen turvallisuudesta. Tai sitten amerikkaan.
Uudelle Suomelle
Hei, teillä oli toinenkin kuva jämäkästä Kataisesta.