Keskiviikko 1.10.2014

Taas yksi sellutehdas nurin

Luotu: 
14.1.2009 11:19
  • Kuva: Google Maps
    Kuva
    Kaskisen lähimmät suuret kaupungit ovat Vaasa ja Seinäjoki.

Metsä-Botnia lopettaa Kaskisten sellutehtaan toiminnan. Yhtiön mukaan yt-neuvottelujen aikana ei löydetty liiketaloudellisia edellytyksiä tehtaan toiminnan jatkamiseksi. Tehtaan tuotanto lopetetaan maaliskuun loppuun mennessä. Yhtiön mukaan tarkemmasta tehtaan sulkemisaikataulusta kerrotaan suunnitelmien edetessä.

Yhteistoimintaneuvottelujen piiriin kuului Kaskisissa 223 henkilöä. Metsä-Botnia arvioi, että noin 70 henkilöä voidaan sijoittaa uudelleen joko Botnian muille toimipaikoille tai tehdaskokonaisuuden yhteisiin toimintoihin. Eläkejärjestelyihin on mahdollisuus noin 70 henkilöllä.

Metsä-Botnia kertoo toimivansa yhteistyössä alueen kaupunkien neuvottelukunnan kanssa korvaavien työpaikkojen löytämiseksi.

Yritykset: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Ilkka Luoma

[orig. tiistai, maaliskuu 14, 2006]

Metsäteollisuuden yhteiskuntavastuullinen kujanjuoksu Suomi on perinteellisen metsäteollisuuden supervaltio. Suomi osaa rakentaa maailman tehokkaimmat paperikoneet ja osaa myös ylläpitää ne parhaiten. Suomi on paperin kuluttajakääpiö. Suomalaiset sellu- ja paperitehtaat piti rakennesaneerata jo 10 vuotta sitten, jolloin oli tiedossa uusien kehittyvien maiden kasvutrendi.

Suomalaiset, lähinnä paperiteollisuuden palkkakustannukset ovat huippuluokkaa. Metsäteollisuutemme kunniakkaassa yli satavuotisessa historiassa omistajarakenne on muuttunut dramaattisesti; entisaikojen omistajapatruunoiden suora "rakkaussuhde" väkeensä ja tuottavuuteensa on kadonnut rajattoman ja maattoman omistajarakenteen loputtomaan osinko- ja pörssiarvon nousukiihkeyteen.

Jo vajaa vuosi sitten harvinaisesti metsäteollisuutemme renkipatruunat ilmoittivat yhdestä suusta suomalaisen palkkakustannustason olevan selvästi korkeampi tuotos per nenä ja tonni vertailussa mm. Saksaan nähden. Tuo ilmoitus olisi pitänyt osata tulkita varoitukseksi. Metsäteollisuus itse oli joko "sokea" näkemään kehitystä viimeisten vuosien aikana tai sitten se kantoi todellista yhteiskuntavastuuta olemalla purkamatta selvää ylikapasiteettia.

Suomi oli metsän jättiläinen ja nousi osaajana maailman huipulle. Suomi kykeni toimittamaan kasvumarkkinoille sen suurimmat paperikoneet elintärkeinä kauppoina Suomen kauppataseen ylläpitämiseksi positiivisena. Suomi on kaupallisen maailman reunamilla ja pitkien kuljetusyhteyksien päässä kulutuksen keskipisteistä. Metsäteollisuuden rakennemuutokset eivät pysähdy UPM:n YT-kierroksiin; jonossa odottavat kaikki muut. Erityisen mielenkiintoinen on viimeinen sinivalkoisen pääoman metsälinnake Metsäliitto. Kuinka Metsäliitto uuden pankkimaailmasta tulleen julkisuutta kaihtavan pääjohtajansa johdolla saneeraa konserninsa.

Paperiliitto voi ottaa nyt sinivalkoisen roolin ottamalla osaa rakennejärjestelyihin alentamalla palkkatasoaan laajasti ja koko rintamalla. Paperilaisilla on tunnetusti keskiarvoa huomattavasti korkeammat palkat. Parempi alentaa maltilla omaa tuloansa ja ehkä näin säilyttää enemmän työpaikkoja kuin lähteä kilometritehtaalle mittaamaan kesämökkitontin omaa metsän kasvua. Yhteiskuntavastuu liike-elämässä on entisen "eimolaisen" ja nykyisen teräspeikkolaisen Jalo Paanasen sanoin vastuuta liiketoiminnan terveydestä ja tuottoisuudesta. Vain tuottava yhtiö voi tarjota työpaikkoja terveesti. Liike-elämässä kokonaisvastuuseen osallistuvat myös kaikki kulu- ja tuottorakenteet. Työvoima on inhimillinen ja tärkeä tuoton ylläpitäjä. Tämän työpanoksen tulee ymmärtää osansa kokonaisuudesta. Yhteiskuntavastuu on yhdessä luoda terve liiketoimi ja yhteishenki takaamaan laatu ja toimitusvarmuus.

Omistajuus oli ennen yksi mies yksi ääni -periaatetta. Patruunan ääni kuului vähintään viikottain paperitehtaiden salissa. Yleensä puvussa tarkastuskierroksellaan oleva omistaja tunsi henkilökohtaisesti monet duunareistansa, hän piti heistä ja huolehti heistä. Patruuna rakensi talot väellensä, järjesti työterveydenhuollon, junaili jalkapallojoukkueen ja jakoi henkilökuntansa lapsille jopa opiskelustipendejä. Patruunoiden aika on suurteollisuudessa ohi. Omistajiksi on syntynyt aivan uusi luokka; mm. amerikkalaiset eläkeläiset turvaavat ostovoimaansa maailman jättiyhtiöiden välillisinä omistajina osinkoherkkinä ja pörssikurssinousuahneina. Jättiyhtiöt ovat maattomia ja rajattomia omistajuus karanneena maailmalle; uusi patruuna-aikakausi koittaa pienistä yhtiöistä, joissa omistaja on osa tuotantorakennetta ja tuntee henkilönsä ja ymmärtää yhteishengen olevan edellytyksenä menestymiseen.

Suomi on hyvä maa ja sitä puolustaa parhaiten niin sodassa kuin rauhassa suomalainen nainen ja mies, näin totesi edesmennyt Suomen sinivalkoinen Isänmaan ääni jalkaväen kenraali Adolf Ehrnrooth, jonka sukulinja oli muuten haara laajassa patruunoiden sukumatrikkelissa. Yhteiskuntavastuu ei ole pelkkä sormenosoitus renkijohtajille; he ovat hampaattomia tekemään kansallisia ratkaisuja; he ovat hallituksen eli omistajiensa marionetteja toteuttaen vain kylmää liike-elämäohjausta asetettujen henkilökohtaisten optioiden saajina ja omistajiensa käskyläisinä.

Todellinen yhteiskuntavastuu lähtee kuluttajista, veronmaksajista ja tavallisen kansan ostopäätöksistä ja terveestä kyvystä nähdä maailman muutos. Meidän liukuhihnatyötehtävien palkkakustannukset ovat yksinkertaisesti liian korkeat maailmalla riehuvaan kansainvälisen uustyönjaon muutostaistelussa. Me joko saneeraamme palkkatasoamme/ nostamme työntuottavuuttamme tai hyväksymme työpaikkojen menetykset.

Suomi on suomalaisena työnä täsmälleen niin kilpailukykyinen ja tehokas kuin tekemiämme tuotteita ostavat henkilöt sen parhaana hinta/ laatusuhteena arvostavat myönteisenä ostopäätöksenä meidän avainlipputuotteillemme.

Ilkka Luoma

Kuiskaaja Rajala

Eikös Metsä-Botniassa todellisen vallan käyttäjä pitkälti ole metsänomistajien oma puulaaki. Eli tässä yhteydessä ei voitane puhua, kuten Ilkka Luoma kirjoittaa, maattomista ja kasvottomista omistajista.
Kyllä sieltä kasvoja löytyy, ne saattavat tulla vastaan vaikkapa Siwan kassajonossa. Joskus kuitenkin tehtävä on mahdoton, MOT.

Ilkka Luoma

[orig. torstai, syyskuu 29, 2005]
Osuustoiminta toimii sinivalkoisen pääoman takuumiehenä

Mannerheimin omistuksessa ollut Kirkniemen kartano saneerattiin edesmenneen vuorineuvos Aarnion toimesta. Aarnion suvun luopuessa kartanosta, löytyi sille kansallisesti ja hoidollisesti pysyvyyden ja kotimaisuuden takuumies osuustoiminnasta. Kartanon maiden lähellä sijaitsee yksi vesistöystävällisimmistä paperitehtaista; se käyttää paperikiloa kohti ennätyksellisen vähän eli 8,4 litraa vettä, palauttaen sen puhtaana kiertoon.

Kaupunkilaiselle oli tarjolla rautaisannos suomalaista historiaa; sinivalkoisen pääoman kertomus kestävyydestä ja kasvusta Suomen yhdeksi merkittäväksi metsäteollisuuden yhteenliittymäksi. Vierailutapahtuman lopuksi saimme bussiin uunituoreen ilmoituksen myös suomalaisen pääoman tehneen suuria muutoksia varmentaakseen kilpailukykyään globaalissa työn uudelleen jaossa.

Toivottavasti yhtymään valittu uusi johtaja pystyy hyödyntämään sen osaamisen, mitä tämä osuustoiminnan metsäkeskittymä pitää sisällään, säilyttäen kotimaisen päätösvallan turvaamaan suomalaisen työn ja osaamisen jatkumista ja kehittymistä.

Metsäteollisuuden osuustoiminnan historia on tukevasti ja juurevasti mullassa kasvattaen suomalaisten yksityishenkilöiden omaa metsää omien tuotantolaitosten jalostukseen. Yli 130.000 jäsentä on vahva perusta säilyttämään omistuksen Suomessa ja suomalaisten päätännässä. Suomi on menettänyt suuret määrät kansallista omistustaan ja päätösvaltaa ulkomaille; olemme jääneet rengeiksi monissa yhtiöissä, joilla oli merkitystä Suomi-kuvan nostossa maailmalle.

Osuustoiminta voisi kohdata uutta tulemistaan omistusmuotona, koska näyttäisi siltä, että osuustoiminta pitää omistuksen Suomessa. On vain muutamia aikoja kun kaksi vahvaa osuustoiminnan linnoitusta SOK ja Osuuspankki vahvistivat asemiaan turvaamaan kotimaista osaamista, omistusta ja päätösvaltaa. Maaton mies on juureton vaikuttaja. Meneillään olevat yt-neuvottelut koskevat kaikkia yhtiömuotoja, mutta olisi kuitenkin parempi, jos nuo neuvottelut voidaan käydä suomalaisessa omistuksessa. Tehtaan vienti suomalaisomisteisena pois maastamme on kuitenkin vaikeampi päätös, kuin nyt ulkomaalaisten hallitsemissa laitoksissa.

Osuustoiminta voisi nostaa kansallisen omistuksen habitusta takaamaan oma otteemme päätöksiin ja tuotantoon. On todettava, että kyseisellä tehdasvierailulla seikkaperäisesti puun kulkua esitelleet metsäalan ammattilaiset olivat silmin nähden ylpeitä omasta laitoksestaan; kerronta ei ollut kerskaa, vaan insinöörimäisen tarkkoja lukuja ilman ylisanoja. Tuli tunne luottamuksesta ja vakaudesta sekä ennenkaikkea pysyvyydestä, mitä nyt Suomessa tarvitaan turvaamaan sinivalkoinen pääoma ja päätösvalta.

Osuustoiminta voisi yhdistää toimintojaan entisestään muodostaen vahvan vaikuttajan suomalaiseen teollisuus-, pankki- ja liike-elämään säilyttäen taloudellisen itsenäisyyden ja ylpeyden suomalaisuudesta. Historiassa aikaisempi Kirkniemen kartanon isäntä C.G.E. Mannerheim yhdisti suomalaisuuden vaikeina vuosina 1939-1944 säilyttäen ylipäällikkönä sotilaidemme kanssa itsenäisyytemme. Tehkööt osuustoiminnallisuus nyt saman suomalaiselle pääomalle turvaten päätösvallan Suomeen.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

työpaikat

Karua meininkiä on tämä metsäteollisuuden alasajo Suomessa. Itse olin opiskelujen ohessa töissä paperitehtaalla ja minulla oli tilaisuus nähdä läheltä "lihavia" vuosia. Nykyisin tekemisen henki ja meinki on aivan kuin eri maasta. Valitettavasti kaikki työnilo on kuulemma mennyt kun mennään työpaikalla varmaan viidennettä saneerauskierrosta muutaman vuoden sisään. Eiköhän se menisi kenellä vain tuosta..

Toivotaan että tämä Suomen teollisuuden yksi kivijalka ei pääsisi täysin murenemaan ja että jatkossakin Suomen hiennosta luonnosta olisi varaa pitää huolta. Myös metsäteollisuuden puolelta.

joukoakoskinen

J Ahonen ja S Hassi ottopoikineen (Paavo II) nyt pikaisesti värväämmään ulkomaisten suurlehtien porukka lakkoon kunnes alkavat taas ostamaan vain suomalaista ekopaperia.

Taitaa käydä tasan toisinpäin - mennään lakkoon jottei tarvitse tehdä paperia varastoihin. Olisihan siinä puhdasta biopolttoainetta voimaloihin. Mutta kun se pitää läjätä kaatopaikoille.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Stora_Enso