- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Faktakulma
Pienituloisuusrajoja vuonna 2007:
1 aikuinen: 13 080e
1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v.: 17 000e
1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v.: 20 920e
1 aikuinen ja 3 lasta alle 14 v.: 24 850e
1 aik., 2 lasta (14 v. ja 14-17 v).: 23 540e
2 aikuista: 19 620e
2 aikuista ja 1 lapsi alle 14 v.: 23 540e
2 aikuista ja 2 lasta alle 14 v.: 27 460e
2 aikuista ja 3 lasta alle 14 v.: 31 380e
2 aikuista ja 4 lasta alle 14 v.: 35 310e
2 aikuista ja 1 lapsi 14 - 17 v.: 26 150e
2 aikuista ja 2 lasta 14-17 v.: 32 690e
2 aikuista ja 2 lasta (alle 14 v. ja 14-17 v.): 30 080e
3 aikuista (esim. vanhemmat + yli 18 v. lapsi) 26 150e
4 aikuista (esim. vanhemmat + 2 yli 18 v. lasta): 32 690e
Lähde: Tilastokeskus
Pienituloisten kotitalouksien määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995.
Pienituloisiksi määritellään henkilöt, joiden kotitalouksien käytettävissä olevat vuositulot kulutusyksikköä kohden olivat pienemmät kuin 60 prosenttia koko väestön vastaavasta mediaanitulosta.
Tällä tavoin suhteellisesti määriteltyä pienituloisuusastetta kutsutaan myös köyhyysriskiksi ja pienituloisia henkilöitä köyhyysuhan alaisina oleviksi. Pienituloisuusraja oli noin 13 000 euroa yhden henkilön kotitaloudessa vuonna 2007.
Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007. Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Suurin pienituloisten ryhmä vuonna 2007 olivat eläkeläiset, joita oli 28 prosenttia kaikista pienituloisista henkilöistä. Kaikista eläkeläisistä 17 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2007.
Sosioekonomisista ryhmistä korkein köyhyysriski oli työttömillä, joiden suhteellinen pienituloisuus oli 48 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 1995 vastaava osuus oli 20 prosenttia.
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului 150 000 lasta.
Pienituloisuuden kasvun yhtenä taustatekijänä on tulonsiirtojen ja ansiotulojen erilainen kasvuvauhti. Pitkän nousukauden hyvä keskimääräinen ansiokehitys on kasvattanut väestön keskituloja. Koska suhteellinen köyhyysraja määritellään väestön mediaanitulojen perusteella, on köyhyysraja noussut nopeammin kuin pienituloisen väestön tulot.
Faktakulma
Pienituloisuusrajoja vuonna 2007:
1 aikuinen: 13 080e
1 aikuinen ja 1 lapsi alle 14 v.: 17 000e
1 aikuinen ja 2 lasta alle 14 v.: 20 920e
1 aikuinen ja 3 lasta alle 14 v.: 24 850e
1 aik., 2 lasta (14 v. ja 14-17 v).: 23 540e
2 aikuista: 19 620e
2 aikuista ja 1 lapsi alle 14 v.: 23 540e
2 aikuista ja 2 lasta alle 14 v.: 27 460e
2 aikuista ja 3 lasta alle 14 v.: 31 380e
2 aikuista ja 4 lasta alle 14 v.: 35 310e
2 aikuista ja 1 lapsi 14 - 17 v.: 26 150e
2 aikuista ja 2 lasta 14-17 v.: 32 690e
2 aikuista ja 2 lasta (alle 14 v. ja 14-17 v.): 30 080e
3 aikuista (esim. vanhemmat + yli 18 v. lapsi) 26 150e
4 aikuista (esim. vanhemmat + 2 yli 18 v. lasta): 32 690e
Lähde: Tilastokeskus
Kommentit
Tähän kai ollaan pyrittykin
Luokkayhteiskuntaahan tässä ollaa rakennettu. "Vastakkain asettelun aika" kuulostaa paskapuheelta tänä päivänä.
Nyt kun "lama" on tulossa/tullut, on hyvä aika potkia työntekijöitä ja tilalle haalia "työvoimaa" halvemmista maista ja taas saadaan luokkajakoa kasvatettua.
Sattumaa - maan hallitus jakaa nyt kansakuntaa kahtia
[orig. perjantai, maaliskuu 23, 2007]
Vedenjakajaeduskunnassa suurimman tappion sai puoluepolitiikka
[ ... Sauli Niinistö henkilönä nousi historialliseen tulokseen (60.498); hänen henkilökohtainen persoona ja karisma veivät mukanaan joukon kokoomuslaisia Arkadianmäelle nostaen suurelta osin Kokoomuksen hallitusvastuuseen, kansa antoi luottamuksen nimenomaan Niinistölle... ]
Kansa on sanonut painavan sanansa äänestysprosentissa (nyt 67,8% - v. 2003 69.7%) - suurimman tappion sai puoluepolitiikka, joka on jäämässä maapallollisen kehityksen jalkoihin niin työn uudelleen jaossa kuin ympäristön todellisessa huolehtimisessa. Vedenjakajuus eduskuntaan syntyy koko ajan suurentuvasta vähäosaisten määrästä verrattuna kulutusyhteiskunta-aktivisteihin. Kansakunta tarvitsee voimaa johtajiltaan sekä yrittämisen- ja luottamuksen tuulia elämänsä keskipisteeseen.
Sauli Niinistön panos merkitsi hyvin kiusallista tilannetta Kokoomuksen puheenjohtajalle. Kansa on ilmaissut halunsa kuka on pääministeri ja kuka on Matti Vanhaselle (24.037) oikea vaihtoehto - Sauli kuitannee oikeutetusti vähintään valtiovarainministerin salkun. Niinistölle sopisi myös ulkoministerin salkku, hoitaisi Putinin kaltaiset henkilöt sopivalla karismalla ja otteella. Olisi mielenkiintoista laskea tarkoin, kuinka monta edustajaa Sauli vie mukanaan suureen saliin.
Toinen voittaja varjoisalta puolelta on Kokoomuksen voiton takaa perussuomalaiset. Kansa antoi pienoiskoossa uuden ajan esialun kansalaisliikkeiden nousulle. Perussuomalaiset ovat hyvä pohja neljän vuoden päähän nahan uudelleen luonnin kautta merkittäväksi aktiivikansalaisliikkeeksi. Perussuomalaiset voisivat vaikeiden asioiden toteuttajaeduskunnassa vuoden 2011 vaalien jälkeen olla osaltansa vastuunkantaja heille, jotka eivät uurnille nyt menneet valintavaikeuksien, syrjäytyneisyyden tai sopivien ehdokkaiden puutteen vuoksi.
Keskusta sai "voiton" häviöstään huolimatta. Matti Vanhanen kuivuudellaankin vetoaa tavallisiin suomalaisiin ja hänestä tullee myös uusi pääministeri. Vanhanen tulee varmasti Niinistön kanssa toimeen ja Jyrkille lohkeaa vaalivoitosta ilmiselvästi kauppa- ja teollisuusministerin paikka. Paavo Väyrynen (10.937) palaa ulkoministeriöön tai Paavoksi Paavon paikalle suuren äänisaaliinsa kanssa ja lisäksi hän pystyy Kekkosen miehenä hoitamaan suhteita Venäjälle.
Tukipuolueiksi suomalaisten vuoksi pitäisi saada pääomia edustavat ruotsalaiset sekä ilmastomuutosta torjumaan vihreät. Ympäristöministeriksi sopii Anni Sinnemäki (7.680) ja opetusministeriksi Stefan Wallin (11.107). Vihreiden kansalaispalkka tulee hallitusohjelmaan purkamaan valtion ja kuntien virkabyrokratiaa - tosin kansalaispalkkaan sidotaan soveltuva työvelvollisuus.
Keskusta ja Kokoomus sopivat hyvin yhteen, koska tämä vedenjakajaeduskunta valmistelee pohjia vaikeille päätöksille neljän vuoden päähän - nuo vaikeat asiat ovat maapallollinen työn uudelleen jako, varttuneen väen huolehdinta ja tulontasauksen täysin uudelleen arviointi. Lisäksi koko koulutusjärjestelmä pitää pohtia uudelta pohjalta ja puolustus rakentaa liittoutumattomuudelle ja sitoutumattomuudelle. EU keskeinen yhteispuolustusperiaate nostaa Saksan johdolla päätään ja koko EU ottaa hiljalleen irtiottoa USA:sta.
Kaupallisesti uudet nousevat maat Kiina edellä ovat Suomen mahdollisuus. Me elämme viennistä ja jos halutaan pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnasta on kaupan ja kilpailukyvyn vastattava kiristyvään kansainväliseen kilpailuun, myös kustannuksien osalta. Joudumme pohtimaan täysin uudelleen palkka- ja yrittäjäpolitiikkaa. Yrittäjyyden tietä on tasoitettava ja kannustettava ottamaan päätöskykyä myös pieniin tiimeihin, jotka ovat riittävän notkeita kilpailutilanteeseen ja tuotekehitykseen.
Jyrki Kataisen (10.796) Kokoomus [616.000 - vain 23.000 enemmän kuin demarit] ansaitsee onnen toivotukset; erityisesti Sauli Niinistö - Kokoomuksen uuden identiteetin ja karisman luoja saa palkkionsa ja nousee käytännössä tasa-arvoiseen asemaan hallitustyöskentelyssä Matti Vanhasen kanssa.
Matti Vanhasen Keskusta [640.000] ansaitsee onnittelut torjuntavoitosta, Vanhasen perustotinen persoona viehätti suomalaisia - Matti on rehellinen kuusen kaataja Joulujuhlaan ja kädentaito on huomisen Suomea palvellessamme toinen toisiamme, pitääksemme itsemme työstä aktiivisina.
Perussuomalaisten [112.000] Timo Soini (19.690) ansaitsee Vuoden hymypoika patsaan taistelusta vähäväkisen kansanosan puolesta. PS:sta voisi syntyä uusi kansalaisliike, josta kansalaisaktiviteetti saadaan uuteen nousuun neljän vuoden kuluttua ratkaistaessa kansakunnan suuria asioita.
Demarien [593.000] Eero Heinäluoma (10.849) on kiltti ja rehellinen ammattiyhdistysjyrä, joka ei nyt onnistunut - Suomi jatkuu myös SAK:n pyöröovien jälkeenkin. Demarit aloittavat itsetutkiskelun, onkin muistettava, että demareissa on vankka koko politiikan älykkö, Erkki Tuomioja (12.885), jolle sälyttyy nyt ratkaisijan rooli uudistettaessa Sosiaalidemokraattista puoluetta, vanhan menneen ajan vähäverisiä pitkäaikaisia edustajia mm. Itä-Suomesta putosi, aika oli ajanut ohi - nyt on rakentamisen aika.
Johtopäätös
Suomi valmistautuu torjumaan yksinäisyyttä, osallistumattomuutta sekä ajelehtimista; tavoitellen hyväksytyksi tulemista, tunnustetta ja tarpeelliseksi tuntemisen hyvää oloa - ja nyt nimenomaan kansalaisen näkökulmasta. Kansakunnan äänestysprosentti jäi alle odotusten ja se oli viesti valtaa pitäville - suurimmaksi puolueeksi valittiin jälleen nukkuvien puolue - se oli huolestuttavasti voittaja näissä vedenjakajavaaleissa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
___________________________
Linkit:
Puolueiden äänimäärät, abs. --- http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/index.htm ---
Ehdokkaiden änimäärät, abs. --- http://www.yle.fi/vaalit/tulospalvelu/ehdokkaat/ehdokkaat_A.htm ---
_______________________________________
Kuva:
DSC_4616.JPG. 17. elokuuta 2006, klo 14:59. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.
Kuvalinkki:
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/425842557/ ---
Kuvateksti:
Uusi eduskunta on valittu. Kansa on sanonut painavan sanansa - huolestuttavinta on puoluepolitiikan häviö ja kansalaispassivismi uurnien laistamisena ja äänestämättömyytenä (67,8%). Uudet kansanedustajat tulevat ajalemaan ylös ja alas vallan ja suosion hisseissä - kansa katsoo vierestä ja odottaa tekijöitä, jotka kuuntelevat ja lopulta tarttuvat myös vaikeisiin puhumattomiin aiheisiin. Kuvassa eduskunnan uuden osan modernit suomalaisvalmisteiset hissit.
Köyhyys merkitsee ekologiaa
Minusta pienituloisuus ja köyhtyminen ovat hyviä ratkaisuja kuplatalouden ja säästöjen aikaansaamiseksi. Suuret tulot tarkoittavat usein suuria menoja, runsasta matkustamista, suuria asuntoja, runsasta shoppailua jne.
Köyhyys on varteenotettava vaihtoehto hiilidioksidipäästöjen hallinnassa. Itse asiassa Vihreä liitto voisi ottaa köyhtymisen yhdeksi vaaliteemaksi maailman pelastamisessa.
Suomessa pitäisi nopeasti listata kaikki köyhäilyn muodot halvoista ja tehokkaista ruuista kierrätysvaatteisiin, käytettyihin autoihin ja halpoihin asuntoihin sekä asumismuotoihin.
Kaikkein parasta köyhyyttä on varhaiseläkeläisyys ja pitkäaikaistyöttömyys. Tämä siksi, että passiiviväestö syö palkannauttijoidenkin ostovoimaa, jolloin ekologia lisääntyy.
Jos kaikki ansiosidonnaiset etuudet otettaisiin pois, olisi mahdollista luoda perusköyhä yhtenäiselämäntapa passiiviväestön keskuuteen. Näin voitaisin yhdenmukaistaa köyhäily.
Itse asiassa aloitteellisuuden lamauttava tuloerojen jyrkentäminen on ekologisesti hyvä asia, koska tällä tavallan vähennetään kuplatalouteen johtavaa väärää taloudellista aktiivisuutta.
Ehdottaisin, että eduskunta aloittaisi köyhäilyn vaihtamalla taksisetelit maatopyörään ja vaihtamalla ökytietokoneet Intel Atomilla toimiviin.
En usko, että Vihreän liitonkaan eduskuntaryhmässä edes professori Jyrki Kasvilla tai Erkki Pulliaisella on 8 W kuluttava pientehotietokone, vaan joku 3,0 GHz lähes V8:ia vastaava epäekologinen hirmu.
Köyhyys ja passiivisuus on nostettava kunniaan. Se on nykyään melkein yhtä tärkeää kuin ennen maanraivaus, ahkeruus ja pienmaatalous.
Köyhyys ja tasa-arvo
Rahan vähyys tai runsaus ei tee ihmistä onnelliseksi. Onnellisuus tulee siitä, että kokee elävänsä hyvää elämää toisiin verrattuna. Siksi köyhäkin voi olla onnellinen jos vain tietää ettei ole ainoa. Ehdotankin, että suunnitellaan erityinen köyhien Mao-puku josta voi tunnistaa köyhän. Kun tämä köyhien armeija vyöryy kaduillamme voimme kaikki paremmin. Samalla ekologisuus lisääntyy koska samaa vaatetta voi käyttää kaikkialla ja runsasta garderoobia ei tarvita.
Väliinputoajat ovat jo valitut - äänestä seuraavissa vaaleissa!
[orig. perjantai, joulukuu 30, 2005]
Yhteinen tavoite luo kansallista identiteettiä
Suomi puolustautuu hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi. Koko perinteellisen EU:uun alueella vallitsee hermostunut väliaika; ei oikein tiedetä minne mennään. Meidän kaltaisessa demokratiassa ristikkäinveto estää päämäärähakuisuuden. Kansan yhtenäisyys on parhaimmillaan kriisissä; tuolloin on pakko luoda yhteinen tavoite. Nykymallinen hoivayhteiskunta ei ole enään realistinen päämäärä.
Kansallisesti on kaksi tärkeää ominaisuutta: identiteetin mukainen päämäärä ja osallistumisen oikeus sekä velvollisuus sen toteuttamiseen. Ihmisen tehdessä työtä tietäen tarpeellisuutensa ja työnteon päämäärän, hälventää se epätietoisuutta ja antaa tyytyväisyyttä onnistumisien myötä, havaiten yhteistoiminnan tuovan tulosta niin edustamalleen yritykselle/yhteisölle kuin itselleenkin.
Suomessa työttömyys ja yksinäisyys jakavat kansaa. Asioista puhutaan paljon, mutta tekoja näkyy vähemmän. Uuden vuoden tärkeimmäksi kohteeksi tulevat ihmiset itse ja kyky huolehtia osallistuvuudesta yhteiskunnan kassan turvaamiseksi. Kansallinen hyvinvointi perustuu nyt ja huomenna tulonjakoon ja verokertymien vähetessä kukkaro käy laihaksi.
Kuluttajat uskovat nyt kykyynsä kuluttaa; ostaa digiboxeja, littutelkkareita, ulkomaanmatkoja, kesämökin peruskorjausta ja suurempia autoja. Yritykset ovat reivanneet asennettaan huolestuttavampaan suuntaan; ulkoistukset kehittyviin maihin kiihtyvät ja useilla firmoilla tulee sen myötä menemään edelleen hyvin. Kuinka käy ulkoistettujen yhtiöiden työntekijöiden? Nuo ostolistan tuotteet tulevat pääsääntöisesti tuontitoimintana ja tämä täytyy maksaa viennillä. Mitä me viemme, kun esim. suuri paperinostajamaa Saksa suunnittelee yhteistyöpaperitehtaita suoraan Venäjän metsien keskelle? Millä me maksamme mm. tuontipolttoaineen, kun Nokiakin tekee jo suurimmat voittonsa Kiinasta?
Emme ole itseriittoinen sisämarkkina, vaan viennistämme elävä tekninen ja energiaintensiivinen yhteiskunta, jossa tulontasaus on viritetty lähinnä sosiaalidemokraattien ja maaseutuväestön edunvalvonnalla huippukuntoon. Kuinka järjestelemme kulutuksemme, jos jaettava verovarallisuus pienenee ja hallinnonalat tappelevat pienenevistä jakorahoista. Eduskuntamme on rakennettu toteuttamaan lainsäädäntöä lähinnä tulontasaukseen. Brysselinkin tulovirta vaihtaa suuntaansa.
Eduskunnan on keskitettävä voimiaan säädäntötyöhön, jolla edesautetaan kilpailukykyä, maahamme virtaavia pääomia, tarpeidemme mukaista koulutetun ulkomaalaisen työvoiman saantia sekä matkailijoita viihtymään turvallisessa, puhtaassa ja hiljaisessa maassamme.
Tulevan presidentin valtaoikeuksia tulee lisätä vastaamaan kansalaisten toivetta. Presidentti on aktiivinen toimija, joka puskee aktiviteettia, ryhmähenkeä, kannustavuutta, osallistumisen halua sellaisen päämäärän eteen, jolla on nimi ja tarkoitus. Suomi tarvitsee päämäärän kuten koko EU.
Kehittyvillä mailla, mm. Venäjällä ja Kiinalla, on selvät päämäärät ja heidän kansalaiset tietävät ne. Venäjä on maailman raaka-ainevarasto toistaiseksi uinuvalla innovaatiopotentiaalilla ja Kiina on maailman liukuhihnatehdas siirtyen omaehtoisempaan suunnittelu- ja kulutuskäyttäytymiseen. Aktiviteetti ja toimeliaisuus ovat moninkertaiset verrattuna meihin tai EU:hun. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta korjausliikkeiden frekvenssi tiivistyy vähentäen makulatuuria ja turhaa suunnittelua.
Heti Uuden Vuoden lähtömetreillä Suomen kansa on vedenjakajalla; valittavan presidentin ominaisuudet tulevat olemaan merkittävä tekijä kansallisen yhtenäisyyden luojana. Nyt jos koskaan valinta on tärkeä ja nostaakin äänestysprosentin ennätysluokkaan. Nyt pelissä ovat Säilyttäjä tai Uudistaja; kumpi parempi, sen jokainen miettii itse peilaten omia tarpeita ja vallitsevia olosuhteita. On tapahtumassa yhteiskunnallinen muutos maailmanjärjestyksen vaihtaessa napaisuuttaan.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Mao-puvusto Marimekolle
Ehkäpä Marimekko voisi lanseerata Köyhäpuku (TM):n. Maon Kiinassa oli muistaakseni vihreitä, sinisiä ja oliko vielä peräti valkoisia pukuja, joilla kaikki saatiin vaatetetuiksi.
Suomessa kun reserviä supistetaan voisi köyhäpuvuksi sopia vaikkama Suomen puolustusvoimien m/62, joka on hyvää puuvillakangasta sekä m/91 juhlavampaan käyttöön, joka on viimeistelty. Valmiusjoukkopuku m/05 on valtionsalaisuus, jonka arvokkain osa: maastokuvio, on ilmeisesti varastettu venäläisiltä pienellä lahjusrahalla. Maastopuku m/05 on tosiasiassa tapa valmistautua Venäjän federaation asevoimien rauhankumppanuusohjelmaan, jolla kourallinen kantahenkilökuntaa valmistautuu liian pieneksi yksiköksi jäävän Suomen puolustusvoiman muuttamiseen Leningradin sotilaspiirin tytäryhtiöksi, joka tilaaja-tuottaja -menetelmällä tuottaa kustannustehokkaasti turvallisuuspalvelut ydinasetakuulla aina Hangosta Utsjoelle.
Käytännön köyhäpukuja saa Lidlin päivittäistavarahyllyiltä, jotka ovat kestäviä. Paras on epäaito saksalainen kelsiturkkutakki, joka maksoi 17 €, ja jota voi pitää tihkusateessa. Se on käytössä parempi kuin täysipitkä 1200 markan turkki, jonka siirsin jo koipussiin. Kenkiä saksalaisesta Berjozhkasta, Lidlistä, ei kannata ostaa, koska niidnen kantapää on usein sopimatonta muotoilua ja pohjat helposti kuluvaa ja liuskasta muovia, joten kannattaa edelleen käydä K-kengässä ja ostaa kumisemmilla pohjilla varustetut leveälestiset suomalaisen suoeläjän räpyläljalkaan paremmin sopivat.
Kouluihin voisi palauttaa vaateavustukset ja myöntää voucher paikalliselle kirpputorille, jossa pietarilaisetkin käyvät säästääkseen Suomen kalliiseen bensaan ja uudenvuodenlomiin.
Naiskansanedustajien itsenäisyyspäivän vastaanotolle Kehittyvien maakuntien Suomelta saamat vaateavustusket pitäisi tehdä koko kansan oikeudeksi.
NVA osasi
DDR:n Kansallisen kansanarmeijan valikoimasta löytyy edelleen sopivia asuisteita:
- sarkamantteli sopii arkeen ja juhlaan: http://www.varusteleka.eu/prebeo/showproduct.php?show_product=_2IZ0ZI3PE
-arkihousuiksi sarkahousut: http://www.varusteleka.eu/prebeo/showproduct.php?show_product=_2IZ0ZI3PE
-juhlatilaisuuksiin pussihousut: http://www.varusteleka.eu/prebeo/showproduct.php?show_product=_2IZ0ZI3PE
-valmiiksi sisäänmarssitut nahkasaappaat eivät hierrä: http://www.varusteleka.eu/prebeo/showproduct.php?show_product=_2IF13N13X
ja leipäjonossa seisomista varten leipälaukku: http://www.varusteleka.eu/prebeo/showproduct.php?show_product=_2J00TPQ6V
pienituloinen
Tässä sitä olisi hallituksella tavoite!!! Vähentää pienituloisten määrää. Eipä vaan taida sopia hallituspuolueiden suunnitelmiin.
Kuitenkin tämän määrän vähentäminen vaikuttaisi merkittävästi maamme talouden kasvuun, yleiseen hyvinvointiin ja moneen muuhunkin hyvään tässä yhteiskunnassa.
Mielenkiinnolla jäänkin odottamaan tuleeko tähän artikkeliin järkeviä kommentteja minkään puolueen edustajalta.
VASTAUS KYSYMYKSEESI
Vastaus on SUUNNITELMATALOUS.
Aurinko voisi paistaa myös varjoisalle puolelle
[orig. lauantai, toukokuu 07, 2005]
Elintaso-Suomessa on noin 150.000 syrjäytynyttä, osaksi ahneen ja hallitsemattoman (joskus myös tahallaan hallitun) talouskehityksen vuoksi. 1990-luvulla tipahti joukko ahkeria ja kilttejä kansalaisia loukkuun. Tämä kansalaisryhmä tapaa toisiaan mm. Seurakuntien ruokajonoissa.
Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää. Seurakunnat ja muut yhteishyvälliset vapaaehtoiset jakavat ilmaista ruokaa sitä tarvitseville. Kävin tutustumassa ja tapaamassa ihmisiä, joista yleensä vaietaan. Ruokajonossa seisoo vilkkaan puhelias eri kieliä puhuva keskimäärin keski-ikäinen tai yli oleva ihmisjoukko.
Mukana on myös vähemmistönä hiljainen ja selvästi ahdistuneempi ihmisryhmä, joka ei enää jaksa pitää niin vahvasti puoliaan kuin esim. vieraita kieliä puhuva ryhmä, tosin myös tyytyväiset suomalaiset ovat joskus hiljaisenpuoleisia. Näyttää siltä, että ruokajonossakin tapahtuu eriytymistä selviytyjiin ja hiljaisiin oloonsa tyytyviin.
Ihmiset ovat osa luontoa katsomatta koulutukseen, sosiaaliluokkaan, ikään tai palkkaryhmään. Jokaisella ihmisella on oma tarinansa, joka on juuri se tärkein tarina kullekin. Loukkuun putoajat eivät jaksaneet taistella, käyttää kyynärpäitään tai alistuivat useasti vahvemman epäoikeudenmukaiseen tahtoon. Jotkut meistä valitsivat polun, joka vei syrjään valtavirrasta myös sairauden tai myös itse aiheutetun syyn vuoksi. Syntyi vähemmistö, jolle ei ole tehtäviä.
Yhteiskunnan suurin velvollisuus on aina vahtia työtilanteiden syntymistä kaikille haluaville. Haluttomallekin kannattaa ainakin yrittää järjestää, koska sekin jo itsessään työllistää. Ihmisillä on ikimuistoinen oikeus työhön kuten lappalaisilla maahansa.
Ruokajonossa kiilsi myös hammaskulta ja kansainvälinen puheensorina peitti Seurakunnan papin aloitussaarnan. Sielunruokaa nautti pieni ryhmä ihmisistä. Pappi toivotti inhimillisesti hyvää kesää kaikille saamatta vastausta kuin muutamalta. Uskoisin kaikkien tienneen, että kyseisen ruokajonon oli mahdollistanut Seurakunta ja ne monet vapaaehtoiset, jotka halusivat lähimmilleen aidosti hyvää. Vapaaehtoisten auttajien joukossa oli havaittavaa huolta, että joku tai jotkut tekevät systemaattista hamstraamista.
Ruokajonossa oli runsaasti "hyvinsyöneitä", sekä joukko hiljaisia, joiden silmistä kuulsi hätä ja yksinäisyys. Yksinäisyys ja työtä vailla oleminen ovat suurimpia ihmisten vitsauksia. Toinen merkittävä ahdinko on olla ilman yhteisöllisyyttä ja tarpeellisuuden tunnetta. Ruokajono toi ainakin muutamille yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, mutta edelleen joukossa oli liian hiljaisia, joiden ainut turva on oma itsensä.
Valtiovalta säätäköön pikaisesti lait ja säädökset, jotka sallivat systemaattisen valmistajien, jakelijoiden ja kauppojen käyttökelpoisen "ylijäämäruoan" kuljettamisen näihin ruoan jakelupisteisiin, sillä ruoka on liian arvokasta kipattavaksi kaatopaikoille. Eduskuntamme säätäkööt myös pikaisesti rahalähteet, joilla maksetaan tehokas logistiikka siirtämään liikenevät ruokatavarat näihin jakelupisteisiin.
Lopuksi ruokajonossa olijoille organisoidaan kunkin kyvyn ja osaamisen puitteissa ruoan saamisen vastikkeeksi yhteiskuntatyötä, siis osallistumista yhteisöllisyyteen ja hyväksytyksi tulemiseen. Jokaisella on oikeus olla osa tätä yhteiskuntaa, sillä yksikään luonnon järjestämä syntymä ei ole tarkoitukseton. Sitä paitsi ruokajonossakin on äänivaltaa.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Itsensä vapaaehtoisesti työllistäen kansantalouden rahavirtoihin
(Kirjoitussarjasta "jakaantunut kansakunta", osa 1. -- kuluttaminen, hylkääminen, kierrätys ja talteenotto)
[ ... hiljaiset ihmisvirrat haravoivat puistoja, roskiksia ja pullonkeräyslaatikoita. Kulutusihminen hylkää helposti sellaista, mikä kelpaa toisille. Kerätyt panttipullot pois ympäristöstä vähentävät sirpaleita, tuo rahaa kerääjilleen takaisin kansantalouden kiertoon - osan päätyessä jopa säästöihin! ...]
Kansantaloustarkastelu on muutakin kuin kilpailu- tai markkinatalous. Markkinataloudessa päämääränä on kasvava voitto. Kansantaloudessa kyseessä on mieluumminkin pyörivä raha mahdollisimman monen "taskun" läpi aikaansaaden työsuoritteen realisoitumista ostotapahtumaksi - teoriassa mitä nopeampi rahankierto, sen nopeampi hyöty per kulutuspiste. Kuitenkin tasainen liike sopeutettuna määränä on kansantalouden keskipiste.
Panttijärjestelmän liian pieni palauteraha ei kannusta monia viemään mm. palautuspulloja kiertoon, vaan ne hylätään yhteiskunnan hiljaisille mahdollisuudeksi saada ostovoimaa itse palautustapahtumasta. On monia pariskuntia ja yksinäisiä, lähinnä jo keski-iän ylittäneitä, ehkä sairauseläkkeellä tai pätkä- ja työllistämistöissä olevia, jotka säännöllisesti keräävät varhain aamuisin tai iltaisin pulloja ja muuta hyljättyä omaisuutta osallistuen näin kansantalouden rahavirtoihin ohi valtiovallan tulontasausjärjestelmien.
On tapauksia, joissa "keräilytalous" ei ole tarvinnut käydä ruokakaupoissa useisiin vuosiin muulla kuin "pullorahoilla". Vaatetus on löytynyt käsittämättömästi yritysten roskiksista ja tuoreet vihannekset seurakuntien ruokajakeluista. Pieni palkka tai eläke on säästynyt osaksi. Säästäväisyyden huippu on asunnon osto käteisellä säntillisen säästäväisyyden, pitkien aamulenkkien ja huolellisen silmän ansioista. Yritysten roskiksista löytyy täysin uutta tavaraa, jotka eivät ole "kelvanneet" kulutusjuhlan ostosalttareille.
Kansantaloudessa ei ole periaatteessa väliä mistä raha laillisesti tulee, vaan huomio kiinnittyy siihen, kuinka tämän osto- eli kulutusvoima kohtaa seuraavan kulutuspisteen. Kansantalouden kauhistus on rahat sukanvarressa, jolloin ei siltä osin synny tapahtumia, jossa aikaansaadaan tehdyn työn palkka- tai muita korvaussiirtoja uusille kuluttajille. Pullonkerääjät edustavat tilastojen ulkopuolista liikehdintää, jolla on yllättävä vaikutus tuhansille ja tuhansille. Pullonkeräyslaatikot ovat aarreaitta ja "ammattikerääjät" ovat tuotekehittäneet metallikoukun, jolla pullo kalastetaan muutoin liian ahtaan reiän kautta palautettavaksi kaupan kassan kautta ostovoimana uusiin taskuihin.
Kerääjiä on Suomessa kymmeniä tuhansia - heidän panos on pieni, mutta periaatteellinen osa kansantaloutta. Kysyttäessä motiiveja, oli niitä useita: säästäminen asuntoon, talousrahaa ruokaan, vanhuuden turvaksi pankkiin idealla purot virtoja muodostavat ja hyötyliikunta yhdistettynä verottomaan ansaintaan.Yllättävin keräilymotiivi oli mielenkiinto mitä ihmiset heittävätkään turhana, mutta toiselle hyödyllisenä (paras esimerkki konkurssihuutokaupasta jälkeen jääneet moottoripyöräasut takapihan roskista, täysin uusina ja käyttämättöminä). Liikunnan yhdistäminen ansaintaan oli rasvoittuvassa kansassa terveyttä vaalivin motiivi.
Kansantaloudessa kuluttajan näyttämishalulla ja kiihkokuluttamisella ei ole niinkään väliä kuin sillä, että raha pyörii tasaisesti ja ennustettavasti, siis luo työtilanteita kulutustapahtumissa. Kansantalouden autuus on täystyöllisyys ihmisten tuntiessa tekemisensä hyödyllisyyden kohtaavan yhteenkuuluvuudessa.
Usko huomiseen yhdistäisi kansaa, mutta huomisen tummat pilvet kasautuvina ongelmina mm. asuntokuplan puhkeamisena saattaa romuttaa monta toivetta ja päämäärää. Kansakunta on jakaantumassa kahtia. Hiljainen enemmistö, joka ei valita, mutta varautuu - keräilytalous ansainnan jatkeena on täyttä tätä päivää tuhansille, joille pätkätyöt, työllisyyskurssit ja ulkoistuminen yhteenkuuluvuusryhmistä on totisinta totta.
Varauma huomiseen on keräilytalouden merkki - oravakin varautuu talveen varastoimalla tammenterhoja, niin myös mm. ikääntyvä väestön osa vaistoaa yhteisten varojen riittämättömyyden heille sairauden tai muun vaikeuden yllättäessä - näin on oltava varaumaa "pahan päivän varalle". Pulloista, löydetyistä hyötytavaroista ja "varastoista" kasataan turvaa huomiselle, koska ei uskota yhteiskunnan verovarojen riittävän. Väestöpyramidimme on liiaksi vinoutunut ja uusia veronmaksajia tulee liian vähän nykysyntyvyydellä.
Kansantaloudessa vakaa liike, eikä niinkään kasvu, on oleellinen osa jatkuvuutta. Markkina-ahnehdinta rikkoo tasaisen virran periaatteita, näin syntyvät tuloerot ja kansakunta jakaantuu kiihtyvällä voimalla. Varjokansantalous on keräilyä, talteen ottoa, yhteiskunnan "kaatopaikkojen" raivaamista - varastointia ja varaumaa huomiselle, jota ei osata päättäjien keskuudessa katsoa suoraan silmiin. Ihmisten vastuu itsestänsä lisää yrittäjyyttä ja ahkeruutta.
Kun oma kansalaisten valitsema hallinto ei osaa varaumaa ja tosiasioiden katsantoa, ryhtyvät itse kansalaiset toimenpiteisiin ja se näkyy hiljaisena liikkeenä iltojen ja aamujen hämärissä. Keräily kohtaa tuloutuman lisänä elämisen menoihin ja jopa säästöihin huomiselle tai hankinnalle, joka on säädetty hiljaiselle liekille, jotta haave ja päämäärä toteutuvat - edes joskus. Tämän päivän pieni vähemmistö voi muuttua pelottavan nopeasti huomisen suuriksi joukoiksi.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
________________________________
Kuvakokoelma kirjoitukseen [ 1 --- 4 ]:
1-- IMG_0662.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585865/ ---
1-- kuvateksti:
Keräilyastiat värilliselle ja värittömälle lasille ovat aarreaittoja "ammattikeräilijöille", jotka saattavat kuukaudessa kerätä 1.500-3.000 pulloa kansantalouden kiertoon yksilön ostotapahtumiin aikaansaaden pieneltä osaltansa työtilanteita muille.
2-- IMG_0669.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585891/ ---
2-- kuvateksti:
Keräilijöiden "aarreaitta" sisältää usein kymmeniä pulloja, joista saa 15 senttiä kappale. Pienestä nielusta onkiminen on edellyttänyt tuotekehitystä metallitankoon, jolla kalastetaan verotonta tuloa, kuten marjanpoimijat mustikkametsästä - tosin mustikanpoimijat haetaan nykyisin Kiinasta ja Thaimaasta...
3-- IMG_0657.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585899/ ---
3-- kuvateksti:
Kierrätyshylly opettaa ihmisiä jättämään hylkäämänsä tavarat toisten arvioitavaksi, jottei käyttöarvokasta tavaraa kierrätetä kaatopaikkojen turhuuksien markkinoille peitettäviksi tai poltettaviksi. Kaiken ei aina tarvitse olla uutta, käytetty kelpaa myös, se voi olla jopa huomisen muotia.
4-- IMG_0656.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/471585905/
4-- kuvateksti:
Eräs Suomen uusimmista ja suurimmista ostosparatiiseista ei suosi kierrätystä, vaan tavaran tulee olla uutta, jotta kauppa kävisi ja jotta luodut tarpeet tulisivat tyydytetyiksi. Liukuportaat siirtelevät helposti kävelemistä välttäviä ihmisiä - kuluttaminen pitää olla helppoa ja tuhdinpikin pitää saada siirretyksi kerroksista toisiin tavarapaljouden keskelle valintojen äärelle, jotta uljas markkinatalous toteutuisi tuotantokoneistojen iloksi. Milloin arvostukset suuntautuvat materiaalisista henkisempiin arvoihin, esim. mielenvirkeyden suuntaan, missä älyllinen debatti olisi intohimoisempi kuin kulutusjuhlan näyttämishalut?
Pahoivointi on lisääntynyt, ihmekös tuo
Hinnat nousevat jatkuvasti mutta palkat eivät pysy perässä. Itse olen virallisesti pienituloinen ja voin sanoa että palkkani ei pysy hintojen mukana, ruoan, sähkön, bensan, ym. hinnat nousevat jatkuvasti mutta palkkani nousee jonkun vaivaiset 10 senttiä kun ne peruskorotukset tulevat. JA taas tekee entistä tiukempaa. Tähän vissiin hallitys kyllä pyrkiikiin. KOhta varmaan tehdään pienituloisille oma kaupunki jonne voidaan nämä köyhät sitten asuttaa. Ei mene ihan järkeeni sekään että halvimmat edes siedettävässä kunnossa olevaien yksiöiden vuokrat ovat n. 1/3 palkastani. Eli siis lähes 400e /kk. Ja vuokrat senkun nousee. En halua edes tietää millainen meininki on 10 vuoden päästä. Me pienituloiset joudutaan varmaan muuttamaan kadulle asumaan.
Helsingin pienituloisimmat
Eivätkös Helsingin pienituloisimpia ole olleet Romanian kerjäävät romanit?
Suomessa outo mellakointi kielii pettymyksestä ja katkeruudesta
[orig. torstai, toukokuu 04, 2006]
Lainvalvojat yllättyivät vastarinnasta, joka kohdistui aina luotettavuudesta arvostettuihin palo- ja poliisiviranomaisiin. He ovat peruspilareita, joille suuri kansa soisi enemmän yhteiskunnan varoja, mutta poliitikot eivät ole lämmenneet ajatukselle. Mellakointi on Suomessa harvinaista ja se järkytti uutisoinnin ja poliitikot.
Missä on vika, kun ihmiset nousevat vastaan niitä kohtaan, joihin arvostus on kulminoitunut? Mellakka on yksinkertaisesti viesti pahoinvoinnista, josta saatoimme nähdä nyt jäävuoren huipun. Suomessa ei likikään ole kaikilla niin hyvin kuin annetaan ymmärtää. Edelleen täytyy muistaa, että jotkut pienryhmät saattavat väärin perustein ajaa päämääriään aiheuttaen pelkästään sekaannusta.
Epätasapaino tulojen jakaumassa, sekä tietämys ansiottomasta ansainnasta ja ostovoiman keskittymisestä nostavat kapinahenkeä kansalaisissa. Jatkuvasti uutisoidut jättioptiot, johtajiston ylettömät palkankorotukset, työpaikkojen siirrot ja pakkomestaus YT-alttareilla eivät nosta yhteishenkeä kansalaisissa. Tietämys on noussut tänään niin suureksi, että piilottelu ei enää onnistu kuten vuosikymmeniä sitten. Oikeuden päätökset, jotka vapauttavat todisteiden puutteessa "kansalaisten mielestä ilmiselviä talousrikollisia" nauttimaan kätkettyjä omaisuuksia ei herätä myöskään luottamusta. Tosiasia on, etteivät läheskään kaikki talousrikokset edes nouse tutkimuksiin. Poliiseja on yksinkertaisesti liian vähän tutkimuksiin.
Kansakunta on ominaisimmillaan silloin, kun se kokee yhtenevyyttä ja keskinäistä taistelutahtoa ulkoisia ongelmia vastaan. Nyt osa kansalaisista kokee ongelmia sisäsyntyisesti ahneudesta, piittaamattomuudesta, omanapaisuudesta ja kyvyttömyydestä johtajistolta nähdä alaisiaan tiimiosasena yhteisessä tuotannossa. Peruskansalainen on unohdettu ja turhautunut. Varsinkin nuori on kokenut osallistumattomuutta, väkivaltaista kotia, juoppoa isää tai äitiä. Nuorista liian suuri osa yksinkertaisesti tiedä mitä he tekisivät. Henki on katoamassa Suomi-laivasta, meillä ei ole luottamusta herättäviä kansanjohtajia, tai jos onkin, niin liian vähän.
Omanapainen pikkunokkeluus tulonjaon epäsuhteessa ajaa verestävää vastakkainasettelua. Ihmiset tietävät, että kukaan ei ole kymmen- jopa satakertaisen palkan arvoinen. Kaikki suomalaiset tietävät logistisoituneen yhteiskunnan muodostuvan osasista, joilla on oma arvonsa ja osuutensa kansantaloudessa. Yksinkertaisesti liika ahneus on ylittämässä kipupisteet.
Voivottelu ei auta itse tapahtumaan, vaan takana oleviin syihin tulee kiinnittää huomiota. Makasiinimellakat olivat pientä näpertelyä ja itseprovosoitumista. Epätoivoinen mellakointi Suomessa tiedolla, että järjestys tulee kuitenkin paikalle, viestittää tekijöidensä vaihtoehdottomuuden. Nyt ovat pioneerit liikkeellä ja he saivat huligaanien leiman. Laajemmat kansanosat eivät Suomessa lähde liikkeelle kuin äärimmäisessä hädässä, mutta laittomatkin toimet voivat saada kansalaisissa hiljaista hyväksyntää, koska vinouttavat ongelmat ovat useissa peruskodeissa jo arkipäivää. Epätoivo yksilössä laukaisee joukossa harkitsemattomasti liikkeelle sellaista mitä ei yksin koskaan tekisi. Alkoholillakin on rohkaiseva vaikutus toimiin, mistä muutoin tietää rangaistuksen tulevan. Lisäksi nuori-ihminen on oikeasti huolissaan huomisesta.
Pahaolo leviää ja välinpitämättömyys seurauksista laajenee. Hädänalaisia välittömästi herkkiä ihmisiä ajautumaan laittomiin mielenilmauksiin on paljon enemmän kuin nähdään. Suomi on jakautunut kahtia. Suomessa menee monien tilastojen mukaan paremmin kuin koskaan ja se tuudittaa sokeutta nähdä yhteiskunnan varjoisalle puolelle. Suomalainen on uskollinen kansalainen, joka on vannonut aina poliisin järjestysvaltaan. Suomalainen arvostaa poliisia ja mellakat eivät ole kohdiste poliiseihin eikä palomiehiin, pahaolo vain purkautui johonkin ohjatusti. Mellakoiden takana on aina harvinaisen vähän aktiiveja, jotka lietsovat tarkoitushakuisesti osallistujia. Pienmellakka oli tärkeä muistutus muutoksesta. Yhteiskunnan päättäjien tulee oikeasti tulla kansan pariin ja nähdä hätä kymmenissä tuhansissa kodeissa. Hallitus ei ole pelkästään tarkoitettu maksamaan ulkomaan velkaa, tärkeämpää juuri nyt on katsoa kansan joukkoon ja toimia yhteenkuuluvuuden hyväksi.
Hätähuutoenergian käyttö mellakoinnin sijasta voisi mieluummin purkautua kansalaistoimintaan tulevia Eduskuntavaaleja kohtaan. Kansa saa aina näköisensä edustajat Arkadianmäelle. Kansalaisaktivismi yhteisiin asioihin avaa laillisen tien tehdä muutoksia. Mielenilmaukset näyttävästi ja laillisesti ovat kansalaisoikeuksia, joihin poliisi ei puutu. Joukkovoima voi kohdata itselleen omaehtoista yhteenkuuluvuutta, itsehillintää ja huolehdintaa toisistansa ja se on merkki Edustajillemme tulevasta äänestyksestä. Pääministerinkin pitäisi kitkeä syyt mellakoihin. Suurimmat ongelmat ovat vielä edessäpäin ja juuri nyt on aika aloittaa eheyttäminen. Suomalaiset kykenevät hoitamaan yhdessä vaikeatkin ajat.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
Kuplatalouden syyllisetkö?
http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hstxt&view=news_kaupunki_child&feed:a=hs....
15-vuotias puhelinmyyjä
15-vuotias puhelinmyyjä tienaa 13000 vuodessa. Jos ei sairaus tai ikä ole esteenä niin kyllä sillon saa ittiä syyttää...
"ostaisitteko hanurintuulettimen?"
Niin tai jos ei henkilökohtainen moraali estä myymästä paskaa puhelimitse puolustuskyvyttömille vanhuksille.
Ja sikäli huono tapa
Ja sikäli huono tapa työllistää, että 500000 puhelinmyjää soittaa 5000000-20000000 puhelua päivässä, joten jäljelle jääville potentiaalisille ostajille tulisi noin 10-40 myyntipuhelua päivässä nykyisen noin viiden asemesta. Rahatkaan eivät riittäisi kovin kauaa.
Puhelinmyyjä
Eli se niistä älykkäistä kommenteista! Kyseiseen kirjoittajaan viitaten paremminhan menisi kun työllistettäisiin sama määrä, 500 000 työntekijää, Nokina johtajiksi. Palkkakin olisi silloin parempi!
Ei tienaa
Ei tienaa,koska kyse on verojen jälkeisistä nettotuloista. Bruttona kyllä.
Kansakunta oppositioituu ja jakaantuu vedenjakajahallituksesta
[orig. sunnuntai, huhtikuu 22, 2007]
[ ... yhteiskunnan yleisessä terveydenhuollossa jonotetaan, odotetaan ja saadaan yksipuolistuvaa palvelua - samaan aikaan yksityisellä puolella hoidot paranevat ja käsittelyajat nopeutuvat. Kansakunta seisoo vedenjakajallaan, missä pienen ryhmän tulotaso nousee suhteettomasti ja suuri osa leijuu jatkuvassa YT-uhassa ... ]
Hallitus on juuri muodostumassa/ muodostunut, siitä on tulossa suomalainen omakutoinen vedenjakajahallitus, jossa kohtaa kulutuksellinen markkinatalous vihreyden edustaessa vain sävyä markkinavoimien kirjokentässä. Samalla Suomi sai sosiaalidemokratian muutoskriisin oppositiossa, jossa eilisen suuri on tämän päivän pieni, vaikkei ero ollutkaan vastuuseen kuin 24.000 ääntä.
Suomi kohtaa ongelmansa seuraavien neljän vuoden aikana vedenjakajalla, jossa kiihtyvä kulutusjuhlallinen markkinatalous vastuullisuusepistolastaan huolimatta siirtää vakavien ongelmien käsittelyä tuonnemmaksi. Samalla muodostumassa oleva hampaaton entisen määrityksen vasemmistoaatteellisuus etsii juuriaan ja huomistaan kriisissä, jossa edessä on vain muutos.
Sosialidemokraattinen puolue ei hävinnyt vaaleja, vaan vaalit hävisi Suomen kansa passiivisuudessaan. Kansakunnan eheys mitataan kriiseissä ja seuraavalle hallitukselle luotiin nyt vedenjakajan kriisi kansakunnan hajotessa kahteen eri osaan ja leiriin. Toiset rikastuvat rikastumistaan - viime kädessä peruskuluttajan kukkaroista ja toinen puoli aloittaa köyhtymisensä niin taloudessa kuin henkisyydessä.
Suomi joutuu maapallollisen työnuudelleenjaon kouriin - me menetämme kilpailussa kalliin kustannusrakenteen myötä suotuisan meitä elättäneen vientiylijäämän, joka yli 10 vuotta on tahkonnut varoja osinkoina ja tulonsiirtoina - enimmäkseen investointeina ulkomaille. Yhteiskunnan palvelut aloittavat rapautumisensa samalla kun vaihtotase vääntyy miinukselle - nyt se porskuttaa maailmanlaajusestikin uskomattoman hyviä lukuja. Loistoristelijä toisensa perään saa tilausmerkinnät telakoillemme, mutta tämäkin aika juoksee vielä vähiin.
Puoluepolitiikka hävisi kautta linjan vaalit, jossa kansakunta heitti viestin passiivisuudessaan koko riemunkirjavalle puoluekentälle. Kansa on väsynyt sisällyksettömiin sanoihin, kansa on väsynyt 12,5 eurosentin hymistelykorotuksiin selostustekstillä kuinka valtiovalta ottaa osaa mahdollisuuksien rakentamisiin meille perusihmisille ja kulutuksen lähtökohtavoimille.
Demarit jäävät oppositioon keräämään aatettaan, voimaansa ja uutta linjaa, jossa kansakunta kohtaisi joukkohengen, yhteenkuuluvuuden ja tarpeelliseksi tuntemisen olotilan. Oikeudenmukaisuudesta ei tarvitse suuresti puhua - se ei koskaan täysin toteudu, sillä ihmiset ovat yksilöllisesti laumasieluja ja heillä on mielipiteensä. Vain koko kansakuntaa vahvasti uhkaava tekijä muodostaa kokonaishengen, jossa oikeudenmukaisuutta yhtenäisenä on helpompi jakaa. Yhtenäinen ja motivoitunut kansakunta kestää myös alenevan kulutusvoimakehityksen paremmin kuin hajallaan oleva.
Demarien ajattelukärkeä edustava vielä pikkuriikkisen ulkoministeri Erkki Tuomioja on osaltansa ratkaisijan roolissa. Hänellä on muistikuva ajoista, jolloin yhteenkuuluvuutta luotiin aatteella ja yhteisillä päämäärillä - tuo päämäärä muuten näkyy useasti Tuomiojan takin liepeessä. Rauha on saavuttamaton olotila. Niin kauan kuin on enemmän kuin yksi ihminen, on myös erimielisyyksiä ja näiden ääri-ilmiöinä sotia.
Aate on ja istuu kaikissa ihmisissä, mutta nyt se on kadoksissa useilta. Meille on syötetty ajatus vastuullisesta markkinataloudesta. Vastuullisuus markkinataloudessa, siis kilpailutaloudessa, on niin kauan täytenä mahdotonta kun on kilpailullista vastakkainasettelua ja markkinatalous on juuri sitä. Voiton tavoittelu saa aina kohtuuttomia muotoja ja se on Suomessa viime vuosina nähty, erityisesti entisaatteellista oikeistoa lähellä olevat piirit ovat erikoistuneet ansiottomaan kähmintään ja tulonjakoon sellaisilta, jotka todellisuudessa nämä miltei kaikki voitonsaavuttamisedellytykset ovat luoneet.
Demareilla on yksi tie Suomessa. Heidän on rakennettava se oikea vastuullinen yhteiskuntatalous ja -henki vastineeksi vääjäämättä epäonistuvalle kasvumarkkinataloudelle. Olemme jo nyt kuluttaneet koko maapallon tilaan, josta ei paluuta aikaisempaan ole. Meillä on jäänyt sopeutumisen nieltävä katkera kalkki, pakkosäästöt ja kulutuksen hillintä. Nämä teesit vaativat toimintaa ja uusdemarit voivat ottaa täältä kansalaisliikkeenä - ei siis enää puolueena - vastuun työmiehen hellään kouraan. Niinistökin viittasi työläisiin, joita me kaikki itseasiassa olemme - meille vaan jää erisuuruisia summia kukkaroon kulutuksen alttarille uhrattavaksi välttämättömyyksiin ja ei niin tarpeelliseen.
Kansalaisliikkeet ovat kansakunnan yhteenkuuluvuusryhminä toiminnan ja aatemaailman iholla. Kansakuntaa yhdistetään tavoitteilla, joita ei ole puoluepoliittisesti kuorrutettu sanahelinöihin vailla normaalijärkisen ymmärrystä. Kansalaisliikkeillä on aina kirkkaat tavoitekuvat: kulutus puolitetaan, bensiinin käyttö lopetetaan, kansalaispalkka työvelvoitteella asetetaan, todellinen kulutusvero haitallisuuskorotuksella säädetään jne.
Demarit voivat tehdä nyt neljässä vuodessa muodonmuutoksen aktiiviseksi kansalaisliikkeeksi, jossa jäsenyys saa kunnian ja vetovoiman. Henkilöitä vaihtuu ja aate kirkastuu. Kuluttaminen ja hokema täysturvatusta hoivayhteiskunnasta on mahdottomuus, mutta mahdottomuus ei ole luoda henkeä, jossa kaltaisryhmä kokee voimansa toinen toisestaan ja ryhtyy tekoihin päämäärin, jotka ovat kaikille ryhmässänsä samat. Demareiden on kuoriuduttava vuosikymmenien jämähtäneestä esihistoriamuistelosta kohtaamaan nyt vallitsevan kuluttamiseen keskittyvän markkinatalousmekanismin. Kuluttaminen ei ole arvo, se on rasite. Meidän ekologinen jalanjälkemme on yksinkertaisesti liian suuri - yksi maapallon suurimmista.
Meidän on varauduttava vaikeisiin aikoihin. Markkinataloushallitus ei ratkaise tämän eikä erityisesti huomisen päivän ongelmia - se ei ole valmis vahvoihin leikkauksiin ja toimiin, joissa kansakunta paimennetaan tekoihin, joita se ei julkisesti halua, vaikka sisimmässään tietää radikaalienkin toimenpiteiden olevan välttämättömiä. Demarit eivät hävinneet SAK-mainoksella, he hävisivät äänestämättömyydelle. Kerskakulutusmainos oli liian todellinen, se vain tehtiin väärin - ruoan, perustarpeemme kanssa ei leikitellä julkisesti. Mässäily oli totuus, jota tapahtuu yhä enemmän tällä vedenjakajalla, jossa tuloerot jyrkistyvät ja vatsanseudut kasvavat.
Meidän on tehtävä päätöksiä kansakunnan vahvuudesta, missä kouluttautuminen on lähtökohta 1. Seuraavaksi on tartuttava epämiellyttävään seikkaan - perinnöt ovat tänään ja huomenna suuremmat kuin koskaan ja osa noista varoista tulee menemään vanhusten omaan hoitoon ja huolehdintaan, tulontasaus ei jaksa huomenna enää tätä nykyistä hoivayhteiskuntamallia ylläpitää. Rahaa ei yhteisessä laarissa ole riittävästi.
Lähtökohta 1 - kouluttautuminen on jatkuvaa ja koko järjestelmä on pantava remonttiin, edellytykset remontin teolle pitää tapahtua nyt jo tämän vedenjakajahallituksen aikana. Oppiminen, osaaminen, innovaatiot ja ennen kaikkea uteliaisuuden vilpitön hyväksyminen takaavat menestymisemme, esim. ympäristöteknologialalla, jossa voimme nousta sen eräillä osa-alueilla maailman huipulle. Suomalaiset ovat rakentaneet Nokian amerikkalaisille omistajille. Huomenna ei enää kaikki ole myytävissä, me tarvitsemme oman kansallisen omaisuuden, jolla ei ole hintalappua.
Lähtökohta 2 - kansalaisiin on puhallettava yhteishenkeä ja se ei tapahdu räikeillä epäoikeudenmukaisuuksilla yhtiöiden tulojen jakamisessa - on luotava uusi ajattelu siitä, ketkä ja miten voitonedellytykset luodaan ja jaetaan. Eriarvoistuva ja uusluokkajakoa lietsova malli on nyt meneillään - osa kansasta on jatkuvan YT-uhan alla, toisaalta jatkuvaa työtä ei enää ole, on vain yrittämisen meininki, jossa olemme itsemme herroja hinnoittaen itsemme kukin tavallansa. Yksilöiden yhteenliittyminen on kansalaisyhteiskunnan suojelluin ominaisuus ja kaikki voivat rakentaa ryhmiä lobbaukseen ja painostukseen - luoden itselleen arvoisensa elämän keskipisteen.
Kiina, joka on nouseva maailman valta ja omien sisäisten ongelmien tyyssija ( ja meillä monien selityksien sija miksi meillä menee niin kuin menee...) - voisi antaa meille tuhansia vuosia vanhana historiana yhden hyvän neuvon. Se on ominaisuus, miten huolehdimme itseämme ja ympäristöämme.
Kiinalaiselle on tärkeämpää nähdä hyvinvointi lähipiirissänsä kuin pelkästään itsessä. Tämä ero kollektivistisesta ajattelusta meidän individualismiin on se suuri ero, joka nyt nostaa Kiinaa suurimmaksi talousmahdiksi. Kiinalaiset ymmärtävät, että yhteenkuuluvuus, hyödylliseksi tunteminen ja luottamus kokea osallistumista ja oikeudenmukaisuutta omassa ryhmässään on kaiken lähtökohta. Yksilö on valjastettu lähipiirin eduksi, ja näin yksilö on turvassa omassa yhteenkuuluvuusryhmässänsä.
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net
.............................................
Kuvakokoelma ylläolevaan kirjoitukseen [ 1 - 6 ] :
1) IMG_0602.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184565/ ---
Teksti 1)
Kuvan kuuluisa patsas Helsingin Hakaniemessä demareiden linnoituksessa kuvastaa ottelua vastakkainasettelusta, joka on jo syntynyt jakamaan kansakuntaa vedenjakajalla. Osa ihmisistä repii yhä enemmän "lattiatason työstä ja -kulutuksesta" itselleen osinkoja, optioita ja palkkioita. Osa taas hylkääntyy leipäjonoihin, terveyskeskusjonoihin ja AA-klinikkajonoihin yksinäistyen osallistumattomuuteen ja hyväksymättömyyteen.
2) IMG_0603.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184593/ ---
Teksti 2)
Demareiden puoluelinnoitus Helsingin Hakaniemessä peräänkuuluttaa jäseniään palaamaan takaisin, kuin Gabrielille paluukutsu muinoiselta tytöltä. SAK:n kerskakulutusmainos ei hävittänyt demareiden kannatusta, vaan mainoksesta syntynyt ruokapilkkaa koskeva pahennus. Mainos oli edellä aikaansa, mutta liian kirkas - totuutta lienee edelleen vaikea katsoa silmiin ja tuomio oli valmis.
3) IMG_0606.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184605/ ---
Teksti 3)
Demareiden päälinnoitus, puoluetoimisto sulkee oviaan kesällä aikaisemmin, joko kesäajan takia tai ihmisten vapaa-ajan hyväilemiseksi. SDP "hävisi" Kokoomukselle vain 23.000 äänellä, siis koko maassa. Sauli Niinistö sai yksin 60.000 ääntä demareiden vankalta äänialueelta, SDP siis "hävisi" Niinistölle, ei Kokoomukselle. Vedenjakajatappio oli onni demareille, sille nyt he voivat uudistaa itsensä neljässä vuodessa ja tulla takaisin kansakunnan vastuuliikkeenä korjaamaan syntyneet ja syntyvät virheet. Kansakunta saa herätyksensä kokemaan ympäristönsä tilaa kaikkinensa.
4) IMG_0608.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184615/ ---
Teksti 4)
Kaiken päätteeksi kirjoitetaan perunkirjoitus, jossa jaetaan mitä on jaettavissa jälkeenjääville. Tuhkasta on noussut lintuja, niin myös kansalaisliikkeitä. Demareilla on nyt yhdistymisen kausi Vasemmistoliiton kanssa - koko tavallisen kuluttajan ja työtätekevän kansanosan on nyt liittouduttava yhtenäiseksi yhteiskuntavastuuliikkeeksi, jossa rintama ei rakoile.
5) IMG_0611.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184635/ ---
Teksti 5)
Vahingossa kuvausteknisesti ilman manipulaatiota saatiin lippu puolitankoon kävelemällä oikeaan kohtaan, jolloin näkymä oli todellisuuden vastainen - samalla tavalla Suomi sai hallituksen, joka on todellisuutta vastaan - se ei kohtaa ymmärrystä ympäristönsä kokonaistilaan, jossa ihminen itse ja ympäröivä luonto oireilee sellaista, mihin "vastuullisella kulutusjuhlalla ja markkinataloudella" ei parannuskeinoja luoda kokonaisuuden ehdoilla.
6) IMG_0612.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/459184663/ ---
Teksti 6)
Eduskunta alkaen vaalijärjestelmästä on tulevan remontin esitilassa, nyt paalutetaan perustuksia kestokykyyn mihin yhteiskuntamme joutuu oppimisessa, kouluttautumisessa, terveydenhoidossa, hoivaperiaatteissa, tulontasauksessa ja ennenkaikkea kansakunnan yhteenkuuluvuus- ja osallistumisjärjestelyissä, missä se aivan tavallinen kansakunnan osa saa kokonsa mukaisen sijan valtajärjestelmissä - on syntynyt uusien kansalaisliikkeiden aika.
................................................................... .
Ylläolevia linkkien alta saatavia kuvia saa käyttää vapaasti alun kolumnin kanssa. Copyright by Ilkka Luoma 2007 [ 14.huhtikuuta armon vuonna 2007, juuri ennen uuden hallituksen nimeämistä ]
Täysin johdonmukaista seurausta.
Kaikki hallitukset viimeisen suuren laman jälkeen ovat lisääntyvästi kohdistaneet resursseja markkinatalouden tukemiseen hurskaassa luulossa, että se automaattisesti hoitaa mm. työllisyyden.
Sitten ministerit tekopyhästi ovat kuuluttaneet yritysten yhteiskuntavastuun perään, mitä niillä tunnetusti ei edes ole.
Niillä on perimmäinen vastuu vain omistajiensa rikastuttamisesta. Ei muusta, kuten yritysmaailman huippujen suusta on saatu kuulla.
Valtion vapaaksi päästämä markkinavoimien riehuminen Suomessa on tulossa tiensä päähän, kun yhteiskunta eriarvoistuu ja jakautuu luokkiin täyttä vauhtia.
Demokratiasta on jo tullut eriarvoinen luokkayhteiskunta. Sen karmaisevaa satoa tullaan korjaamaan myöhemmin.
Pian tullaan pakkotilanteeseen, jossa valtio joutuu palautumaan sille kuuluvaan tehtävään, eli huolehtimaan kansalaistensa hyvinvoinnista. Valtion päätehtävä ei ole yritysten sponsorointi, saati yritystoimintaan osallistuminen.
Tästä valtion roolin pahasta hämärtymisestä olkoon esimerkkinä Fortum, jonka valtio-omistaja sallii vapaasti viedä suomalaisilta sähkönmaksajilta kerätyt varat Venäjälle täysin epävarmoihin investointeihin.
Tällaista valtion toimintaa koskevaan kritiikkiin huippupoliitikot aina vastaavat, että operatiivinen johto tekee päätökset, ja valtion omistamat yritykset toimivat markkinoiden ehdoilla. Piste.
Valtiojohdossa on jo kauan sitten unohdettu valtion keskeiset tehtävät.
Valtion Yritykset
On muutettu markkinaehdoin toimiviksi normaaliksi bisnes yrityksiksi, olet oikeassa siinä Hannu-Mikael että tämän tahon ainut tehtävä on rikastuttaa omistajaan. Nyt kun omistajina on maailmalle hajautunut joukko he haluavat varmasti rahansa pois. Välittämättä lainkaan siitä mitä se maksaa Suomen kansalle.
Politiikot ovat varmasti saaneet myös kakusta osansa, mutta se on todella pennin vertaista siihen verratuna mitä nämä todelliset hyötyjät saavat. En lainkaan ihmettele että Venäjällä Putin löi rautoihin muutamia huippu bisnes miehiä ja laittoi tiilenpäitä lukemaan. Samaa selkärankaisuutta pitäisi löytyä myös meiltä.
Länsimaissa moinen on kauhistus ja on vapaan yrittämisen estämistä valtion taholta, mutta nyky meno on osoittanut että tämä meidän tapa toimia ja valtion johdon täydellinen kykenemättömyys toimia on todellinen verilöyly palkansaajille.
Pistetään vielä Alko myyntiin ja Koskenkorva ja kaikki mahdolliset, Finlandia vodka meni ja sen suksee on melkoinen. Me Suomalaiset emme vain hyödy siitä kovin paljoa. Ulkoistetaan samalla puolustusvoimat ja Black Waterille jolla on sentään sota toimi kokemusta Irakista.
Kaiken kaikkiaan Putin on hoitanut itä-naapurissa paljon paremmin hommat kuin Suomen Halonen ja Vanhanen.
Presidentti Urho Kekkonen tuki voimakasta valtiomistusta
Kekkosen aikana valtion yhtiöillä oli muukin status kuin tuottaa osinkoja omistajille - valtionyhtiöt olivat Kekkosen puskureita työllistettäessä vaikeina aikoina soveltuvasti kansalaisia. Kekkosen perinnön ovat raiskanneet lähinnä kokoomuslaiset - heidän politiikkaan ei sovellu heikkojen auttaminen, vaan olellisimpana on voitto, tuotto ja osingot - vahvaa, mutta kansalaismautonta :)
Re: Presidentti Urho Kekkonen tuki voimakasta valtiomistusta
Näin juuri: ennen kaikkea kokoomuslaiset ovat tämän maan ajaneet perikatoon. Toivotalkoot ovat hyvässä vauhdissa, kuten lomautusuutisista näkyy.
Väärin otsikoitu tutkimus
Tutkimustulosten otsikointi tällä tavoin kuulostaa puhtaalta sosialistiselta propagandalta ja yksipuoliselta yhden asian ajamiselta. Eihän tässäkään ole suinkaan kyse siitä, että jokin kansanryhmä olisi köyhtynyt absoluuttisesti vaan siitä, että heidän tulonsa ovat kasvaneet keskimääräistä hitaammin.
Saman asian voisi aivan hyvin otsikoida esim. "Suurin osa suomalaisista on pystynyt kasvattamaan tulojaan merkittävästi" - koska sitähän nämä tällaiset tutkimustulokset nimenomaan tarkoittavat. Tällaisen tosiasian tunnustaminen ei vain sovi vasemmistolaisten yhteiskuntatutkijoiden kateudesta kumpuavaan agendaan. Ilmeisesti heidän mielestään kaikilla pitäisi mennä yhtä huonosti.
ei sitä tässä köyhiä olla ei...
rikkaiden tutkimuksia tuommoiset... itselle jää PELKÄN vuokran jälkeen kuussa rahaa käteen alle 200e ja se vuokrakin on vaan vähän yli 200e.. joka menee käytännössä sitten ruokaan ja kaikki muut kustannukset menee väkisinkin ulosottoon.. :/
Ei taida lukija olla
Ei taida lukija olla varustettu sen enempää kunnon sisälukutaidolla kun ajatteluun tarvittavilla välineillä? Siis mitkä kustannukset voivat mennä ulosottoon?
eli kyseinen henkilöä ilmoittamallaan laskukaavalla "tienaa" jostain, mistä lie, noin 400 euroa netto ja tästä vuokran jälkeen käteen jäävästä osuudesta menee vielä jotain ulosottoon?
Kun kuitenkaan kaikki lukijat eivät tiedä että tämä yhtälö on mahdoton niin selvennyksen vuoksi ulosotossa on määrätty suojaosuus tulonsaajalle jonka alle menevästä osuudesta ei ulosotto mitään ota!
Väärä mittari
Tälläinen raja "60% mediaanista" on täysin keinotekoinen ja tarkoitushakuinen. Jos valtio ryhtyisi nyt maksamaan vaikka 5000 euron kansalaispalkkaa, ensi vuonna suhteellisesti köyhiä olisi aivan yhtä paljon.
Köyhien määrä kasvaa?
Köyhien ja pienituloisten määrät kasvavat, eli huonosti menee.
Vai olisiko kuitenkin niin, että näiden "köyhiksi" ja "pienituloisiksi" luokiteltavien määrät kyllä lisääntyvät, mutta se johtuisikin siitä, että väestön keskimääräisen palkkakertymän kasvaessa myös "köyhyysrajan" euromäärä kasvaa, jolloin tähän luokkaan "pääsee" yhä paremmilla tuloilla.
Eli määrät kasvavat, mutta köyhät ansaitsevat enemmän ja heillä menee paremmin.
Oma ajatukseni.
Itse ajattelen näin, että normaalin 7-8h/pvä työssäkäyvällä ihmisellä PITÄISI
olla mahdollisuus
1) asuntoon, joka ei välttämättä sijaitse ongelma-lähiössä.
2) autoon + sen käyttöön (se on sitten jokaisen oma valinta tarvitseeko sitä)
3) ruokaan ja muihin välttämättömyyksiin.
4) sen verran ylimääräistä, ettei vapaa-aikanaan tarvitse välttämättä kyhnöttää asunnossaan, vuokraan sisältyvän internetyhteyden kanssa.
5) sen verran ylimääräistä, että jos esim. pesukone hajoaa, ei sen uusiminen veisi ko. henkilöä vararikkoon.
Mielestäni, jos ei nämä viisi kohtaa toteudu, on jossain ongelma.
joko omassa rahankäytössä(itsessä) tai palkkauksessa/työpaikassa(tässä yhteiskunnassa).
Olet ymmärtänyt
Olet ymmärtänyt väärin.Nykyisin työnteko on suurin palkka ja onni/autuus.Se elääkö joku niillä roposilla joita käyt 8 tuntia päivässä etsimässä ei ole oleellista.
Esimerkiksi kaksi vuoro työtä tekevä joutaa juokseaan kelan ja sossun luukuilla aina aamu vuoro viikoin
Köyhyyden kasvu johtuu taitetusta indeksistä
Köyhiin siirtyvistä suurin osa on eläkeläisiä. Taitettu indeksi vuodesta 1995 on laskenut eläkeläisten tuloja 40 % palkansaajaan verrattuna. Näin eläkeläiset tippuvat köyhyysrajan alapuolelle. ELäkeindeksi on korjattava pikinmiten ansiotasoindeksiksi ja eläkeläisille korvattava jälkeenjääneisyys. Eläkerahastot ovat paisuneet 7,5 % vuosivauhtia, ja eläkkeiden korotukseen on mennyt vajaa prosentti tästä kasvusta. Lisäksi eläkemaksut ovat ylijäämäisiä niin, että eläkelaitokset ovat voineet takaisinlainata yrityksille satoja miljoonia vuodessa. Rahastojen arvo on noin kolme kertaa Suomen valtion budjetti. Mitään eläkepommia ei ole.
www.senioripuolue.fi
www.seniorinetti.fi
Jaakko O. Kojo
Valkeakoski
www.yaccocoyo.fi
Sama laulu aina
Köyhyydestä puhuttaessa. Vedotaan siihen, että koska köyhyysmittari on suhteellinen, sen kuvaama köyhyys ei muka ole todellista. Mutta näin ajatellen Zimbabwessa oltaisiin rikkaita, koska siellä ihmisillä on miljoonan dollarin seteleitä taskussa.
On totta, kuten joku kirjoitti, että "väestön keskimääräisen palkkakertymän kasvaessa myös "köyhyysrajan" euromäärä kasvaa, jolloin tähän luokkaan "pääsee" yhä paremmilla tuloilla". Mutta palkkakertymän noustessa myös noilla parantuneilla tuloilla saatavien hyödykkeiden hinta nousee, inflaation myötä, joten köyhä pysyy köyhänä vaikka palkka vähän paraneekin. Eihän köyhä syö palkaksi saamiaan seteleitä vaan sitä, mitä niillä pystyy ostamaan.
Toinen kuvitelma on, että "Jos valtio ryhtyisi nyt maksamaan vaikka 5000 euron kansalaispalkkaa, ensi vuonna suhteellisesti köyhiä olisi aivan yhtä paljon." Jos vähän tienaavien tulot alkaisivat nousta suhteessa muihin nähden, niin köyhyysrajan alle ei jäisi lopulta ketään. Tämä johtuu siitä, että tuloerot tasoittuisivat.
Ja sama argumentaatio aina...
"Eihän köyhä syö palkaksi saamiaan seteleitä vaan sitä, mitä niillä pystyy ostamaan."
-Ja silti puolustat tälläistä köyhyysraja-älyttömyyttä? Miksi ei sitten ennemmin mitattaisi välttämättömien hyödykkeiden ostovoimaa?
"Toinen kuvitelma on, että "Jos valtio ryhtyisi nyt maksamaan vaikka 5000 euron kansalaispalkkaa, ensi vuonna suhteellisesti köyhiä olisi aivan yhtä paljon." Jos vähän tienaavien tulot alkaisivat nousta suhteessa muihin nähden, niin köyhyysrajan alle ei jäisi lopulta ketään."
-Leimaat tässä selvän faktan kuvitelmaksi. Kommenttisi ei edes liity tähän asiaan. Kyse oli nimenomaan siitä että köyhyysraja on huono ja tarkoitushakuinen mittari.
Ja mikä siinä argumentaatiossa mahtoi olla vikana?
Kysyt: "Miksi ei sitten ennemmin mitattaisi välttämättömien hyödykkeiden ostovoimaa?" Sitähän suhteellinen köyhyysmittari yrittääkin mitata, vaikkakin epäsuorasti. Siinähän suhteutetaan pienituloisten palkka yleiseen palkkatasoon, jota taas hinnat yleensä seurailevat. Veikkaisin, että tätä vertailua käytetään, koska se on helpoin tehdä. Sitä paitsi kun mitataan ostovoimaa tulojen kautta, ei jouduta riitelemään siitä, mitkä ovat ja mitkä eivät ole "välttämättömiä hyödykkeitä".
Ja mitä sitten kansalaispalkkaan tulee, niin yhdessäkään mallissa valtio ei kai lyö joka äijälle käteen viittä tonnia vaan homma hoidetaan niin, että kun työpalkkaa alkaa tulla, niin kansalaispalkka verotetaan alta pois. Niinpä viiden tonnin kansalaispalkka tasoittaisi melkoisesti tuloeroja ja vähentäisi sekä suhteellista että absoluuttista köyhyyttä.
Mitä muuten tarkoitat sillä, että mittari olisi tarkoitushakuinen?
Vastauksia
"Sitähän suhteellinen köyhyysmittari yrittääkin mitata, vaikkakin epäsuorasti."
-Yrittää tosiaan, mutta samalla katoaa yhteys siihen onko oikeasti puutetta mistään. Mittarihan vääntää asian niin että toisen menestys on suoraan toiselta pois.
"Sitä paitsi kun mitataan ostovoimaa tulojen kautta, ei jouduta riitelemään siitä, mitkä ovat ja mitkä eivät ole "välttämättömiä hyödykkeitä"."
-Kyllä siitä vähän kannattaisi riidellä. Tässä lasketaan välttämättömyydeksi kaikki älyttömyydet mihin keskiluokalla on varaa.
"Ja mitä sitten kansalaispalkkaan tulee, niin yhdessäkään mallissa valtio ei kai lyö joka äijälle käteen viittä tonnia vaan homma hoidetaan niin, että kun työpalkkaa alkaa tulla, niin kansalaispalkka verotetaan alta pois."
-Ei tässä ole verotuksesta kyse, vaan köyhyydestä. Tämä mittarihan sivuuttaisi yhtä sujuvasti senkin että kaikille annettaisiin 500 tonnia käteen. Niitä välttämättömiä hyödykkeitä voisi sitten "suhteellisesti köyhä" hakea vaikka suihkarilla Euroopasta.
Mitä muuten tarkoitat sillä, että mittari olisi tarkoitushakuinen?
-Katso edelliset.
Satumaa
"Pienituloisten kotitalouksien määrä Suomessa on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995."
Hassua, 1995 taisi olla sama vuosi,jolloin liityimme EU:hun
Pienituloisten kotitalouksien...
Ketä ne pienituloiset kiinnostavat? Ministerit hankkivat itselleen suhteettomia velkoja. Sitten miettivät, miten saisi ne maksettua. Monet kansanedustajat elävät kuin kuninkaalliset. Täällä pitäisi varmaan muuttaa hallitusmuotoa?
Niitten henkilöiden luulisi
Niitten henkilöiden jotka pyrkivät seuraavissa eduskunta- ja/tai kunnallisvaaleissa valituiksi luulisi olevan kiinnostuneita tuosta väestöryhmästä seuraavissa vaaleissa. Oikein hoidetun vaalikampanjan avulla olisi mahdollista aktivoida tämä ryhmä yhden teeman (puolueen) taaks ja johan olisi sillä ryhmällä voimaa!
a!
a!
Hymy hyytyy
Hymy hyytyy siksi, kun joka vuosi saa vain vähemmän ja vähemmän ruokaa. Asuakin pitäisi, ja saahan siihen asumistukea, jota leikataan oikein lain voimalla. Joka vuosi inflaatio nielee korotukset, eikä käteen jää yhtään enempää kuin edellisenä vuonna. Työeläkelaitosten herraseura päättää, paljonko köyhä saa, ja paljonko on oma palkka. Hei hulinaa kulutusjuhlaa. Köyhät vain katselevat.
Meillä, vaan ei muualla
Miten on mahdollista, että tulorajoista puhuttaessa sivuutetaan kokonaan verotuksen progressiivisuus? Suomessa on toimeentulon kannalta täysin eri asia, jos nuo tulot ansaitsee toinen vanhemmista versus molemmat puoliksi.
Kaikissa sivistysmaissa on aina ollut käytössä perheverotus. Olisiko meidänkin aika jo unohtaa sosialismi, ottaa tilalle järki ja kohtuus, ja liittyä tuohon joukkoon?
Köyhä
Vielä syksyllä 2008 luin jostain, että kyseinen raja on KÖYHYYSRAJA. Niin muuttuu maailma Eskoseni.
En minä saa tänäkään päivänä 20.1.2009 edes tuota vähän yli 13000 euroa vuodessa. Onneksi meidän kaupunginjohtaja saa suunnilleen saman verran kuukaudessa kuin minä vuodessa. Joten tasoissa ollaan, aikaperspektiivi vain vähän heittää!
Olen työtön 4:n lapsen yh,
Olen työtön 4:n lapsen yh, tuloni ovat Kelan työmarkkinatuki (n. 540/kk), lapsilisät sekä elatusrahat jotka eivät todellakaan päätä huimaa (124e/kk/lapsi). Tästä kun maksaa vuokran, sähkön ja ruuan ei muuhun rahaa jääkkään... Autoa en omista, tietokoneeni on ostettu kierrätyksestä ja nettiyhteys on langaton wlan. Emme myöskään omista pleikkaria, saati dvd-soitinta, digiboksin sain lahjaksi ex-mieheltäni. Onneksemme kirpparit ovat keksitty joten säästämme myös vaateostoissa.
En pidä itseäni pienituloisena vaan köyhänä. Mutta emme valita, meillä on katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. Lähtisin kyllä töihinkin jos joku vain huolisi. Riittää että sanoo lasten lukumäärän, niin töitä ei löydy varsinkaan yh:lle.
Olen työtön 4:n lapsen yh...
Avioeroja ei pitäisi myöntää suuri perheisille. Syitä en tiedä sinun kohdallasi. Jonkunhan se täytyy asuntokin maksaa. Yksi neli henkinen perhe oli eroamassa. Mies vei kaikki huushollista. Nainen sanoi pärjäävänsä. Itse ei ole koskaan ollut lasten synnyttyä töissä. Tämä kulkee, joillakin sukupolvesta toiseen. Siihen ei mikään valistus näytä purevan.