- Kuva: Stora Enso
Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahosen mielestä metsäyhtiöiden ilmoitukset osinkojen leikkauksista ovat riittämättömiä, kertoo Yle Uutiset. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on vaatinut osingoista pidättäytymistä, jotta yritysten paineet irtisanoa työntekijöitä eivät enää kasvaisi.
- Suunta oikea, mutta mittakaava riittämätön. Myönteistä tässä kuitenkin on se, että nyt vastuuta kantavat muutkin kuin työntekijät ja toimihenkilöt, Ahonen kommentoi Yle Uutisille.
Ahonen uskoo, että metsäyhtiö Stora Ensossa on nyt kuunneltu hallitusta. Ahonen muistuttaa, että Suomen hallituksen kannanotot eivät painaneet yhtään silloin, kun päätettiin Kemijärven ja Summan sulkemisista.
- Nyt näköjään Stora Ensolle on mennyt viesti omistajalta, jota edustaa hallitus, että olisi syytä pidättäytyä maltillisiin osingonjakoihin, Ahonen sanoo.
Stora Enso ilmoitti torstaina, että yhtiön johtoryhmä luopuu tänä vuonna yhden kuukauden palkastaan ja että yhtiön hallituksen palkkiot puolitetaan.
- Onhan siinä symboliikkaa, toteaa Ahonen.
Kommentit
Iso Enson Amerikan tappiot
Kuka muistaa, että molemmat Suomen paperimahdit pyrkivät Amerikan omistajiksi ja Härmälän Enso onnistui. Se maksoi myynti- ja käyttötappioina
8-10 miljardia. Ketkä siis oikeastaan tuhosivat Suomen paperiteollisuuden? Miten pitkälle voidaan velalla rahoittaa osinkoja ? Onko syytä maksaa johtajistolle ylisuuria korvauksia tappion tekemisestä ? Kuka herää vastuuseen muutoinkin kun luopumalla kuukauden tuloistaan?
Yes, but
SE poltti aikoinaan paljon rahaa USA:ssa, mutta se nyt ei itsessään vaikuta Suomen tehtaiden kannattavuuteen tuon taivaallista.
Ja olisi hiukan outoa, jos uusi johto saisi esim monoa sen takia mitä edellinen on tehnyt...
Niin, asiat olisi varmasti
Niin, asiat olisi varmasti todella paljon paremmalla mallilla jos summan ja kemijärven tehtaat vielä pyörisi tappiolla.
Koskakohan paperimiehet ymmärtää että edessä on todella pahat ajat, ikuisesti?
Paperimiesten palkka ei halua solidaarisuutta muille
[orig. sunnuntai, heinäkuu 03, 2005]
Jälkikirjoitus paperitaistolle
Suomi sai takkiinsa runsaasti kun jalostamaamme paperia ei valmistettu seitsemään viikkoon. Kansantaloudelliseen tappioon ja markkinaimagoon aihetetun tahran syyllistä on turha hakea. Maailma on muuttunut; nyt on menossa kansainvälinen työnjaon uudelleen järjestäyminen. Eilisen ja tämän päivän kehitysmaat ottavat osansa työnjakautumisesta hinta- ja laatukykynsä mukaisesti.
Paperilakko ja -sulku olivat ratkaiseva taisto, jossa ei saavutettu suomalaiselle työlle mitään. Nyt jo muilla aloilla oleva mahdollisuus ulkoistaa on myös mahdollista paperitehtaalle. Lakon aikana uutisoitiin StoraEnson tutkivan kokonaisten paperikoneiden siirrosta Kiinaan.
Kiinalaiset ovat jo aiemmin siirtäneet täysiä tehtaita ja voimalaitoksia omaan maahansa länsimaista. Nyt ei ole kyse pelkän työpaikan siirtymisestä, nyt on myös kysy kokonaisten tuotantolinjojen siirrosta sinne missä työnteko on edullisempaa ja missä kulutusmarkkinat ovat lähellä.
Suomalainen perinteellinen paperinvalmistus loppuu reilussa vuosikymmenessä. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: epäkurantit siirtokelvottomat koneet ja eläköitynyt paperiväki jää Suomeen ja itse tuotannon omistus jää osin suomalaisille kansainvälisille yhtiöille. Toisessa vaihtoehdossa paperintekoammattitaito voi siirtyä nousevaan mekaanisen puunjalostuksen alueelle; kaiken kokoisten talojen suunnitteluun ja niiden komponenttivalmistukseen vietäväksi ympäri maapallon. Puurakentaminen on kokemassa uutta nousuaan. Puu ja puuyhdisteet ovat ehdottoman käyttökelpoisia rakennusmateriaaleja.
Suomi tulee olemaan jatkossakin maailman paras paperikoneiden valmistaja; tähän liittyvä insinööritaito on tunnustettua esim. Kiinassa. Mm. Metso sai juuri suuren konetilauksen Kiinan Shandongin maakunnasta. Kiinassa on runsaasti suomalaisten suunnittelemia paperi- ja sellulinjoja.
Paperilakko ei vaikuttanut millään lailla meneillään olevaan kansainväliseen työnjakoon, paitsi siltä osin, että ulkomaalaiset suurpaperinostajat vaativat suomalaisia hajauttamaan paperinvalmistustaan Suomessa olevan tuotantoriskin vuoksi. Paperilakko toi ainoastaan koko kansan tietoisuuteen Paperiväen jo ennestään suuret palkat ja hyvät edut. Tärkein saavutus oli se, että ulkoistaminen ulottuu myös pyhimpään edunvalvonnan linnoitukseen, toistaiseksi vahvaan Paperiliittoon. Globalisaation myötä myös paperiväki yhtenäistyy seuraavan vuosikymmenen aikana maailmanlaajuiseksi vaikuttajaksi.
Koko paperiala sai ansaitsemansa huomion, nyt me tiedämme työnjaon uusreformin alkaneen ja sen koskevan koko maapalloa. Paperiliitto oli tässä viestinnän airueena ja tunnetuksi tuojana Suomessa. Nyt voimmekin keskittyä tiiminä suunnittelemaan kuinka operoimme itsellemme ne työtehtävät, jotka maailmanlaajuisessa logistiikassa sopivat meille osaamisemme ja kilpailukykymme puitteissa.
Ilkka Luoma
Ahoselle muistinvirkistystä -pärjääminen tarvitsee kaikkien tuen
[orig. tiistai, toukokuu 16, 2006]
Paperimies, työtön ja starttirahayrittäjä
Paperiliitto, puheenjohtajansa Jouko Ahosen johdolla tekaisi pienet lakot ja laskun maksaa suomalainen paperiteollisuus sekä uskottavuutemme maailmanmarkkinoilla. Työvoimaviranomaiset ovat kehittäneet oivan tavan työttömille työnhakijoille löytää paikkansa uudelleen yhteiskunnassa. Mikä näitä kahta asiaa yhdistaa? Yhdiste on sama hinta: noin 30 euroa. Metsäteollisuutta edustava työmarkkinajohtaja Arto Tähtinen mainosti paperiväen tienaavan keskimäärin yli 30 euroa per tehty työtunti. Työtön starttirahalainen, joka saa tehdä työtä, ansaitsee työvoimahallinnon varoista noin 30 euroa per kokonainen työpäivä.
Paperi on saanut ansaitusti palstametreittäin tilaa uutisoinnissa. Siihen on syynsä; paperiteollisuuden supistukset, siirrot ja tuotantosuunnan muutokset näkyvät paperipaikkakunnilla uusina työnhakijoina vapailla työmarkkinoilla. Keskimäärin paperilaiset ovat tienanneet paremmin kuin keskiarvosuomalaiset.
Paperiteollisuudessa on ollut ennätyksellisen pitkä vakauden ja kasvavan palkkakehityksen aika. Voidaan sanoa, että paperiväki voi hyvin ja kinkkua on riittänyt leivän päälle.
Suomessa on jo ilman paperimuutoksia ollut satoja tuhansia työttömiä, joista monet ovat saaneet tyytyä peruspäivärahaan, joka on reilu 20 euroa per päivä miinus verot. Työvoimahallinto on kehittänyt erinomaisen mahdollisuuden ihmisille yrittää uudelleen. Virkamiehemme ovat tuotekehittäneet starttirahan halukkaille työttömille/työttömyysuhan alla oleville. Tärkeimpänä ominaisuutena starttiraha antaa mahdollisuuden yrittää ja tehdä paluun yhteiskuntaan.
Yhteiskunta on mm. starttirahan myötä ottanut ratkaisevan askeleen kohti yrittämisen mentaliteettia. Jokainen tämän päivän pätkätyöläinen on huomisen mahdollinen yrittäjä. Viime kädessä me aina myymme omaa osaamistamme ja työpanostamme. Myös paperiväki on myynyt työaikaansa tehtaille erinomaisin tuloksin. Kymmenen vuotta sitten alkoivat jo paperiteollisuudessa toimialamuutokset. Raaka-ainevarat ovat muualla kuten suurempi kulutuskin. Tehtaat menevät lähelle markkinoita tai raaka-ainelähteitä. Tehtaat menevät myös sinne, missä tuotantokustannukset, mm. palkat (myös johtajien palkat/palkkiot), ovat pienemmät. Suomalainen paperiväki, luovuttaessaan paikkansa kehittyvien maiden paperilaisille, ottaa osaa ansiokkaasti kansainväliseen työn uudelleenjakoon ja ostovoimasiirtotalkoisiin huonommin tienaavan toverinsa eduksi. Jokainen suomalainen ilman työtä jäävä paperilainen voi olla huomisen yrittäjä.
Paperiliiton peräänkuuluttama työnantajien ja omistajien vastuu ja yhteiskuntaymmärrys kasvaa myöhemmin, kun he oppivat näkemään, että kuluttajat tekevät heillekin kaikki rahat ja palkkiot kuten osingotkin omistajille. Kuluttajien valta tulee informaatiologistiikan myötä kasvamaan uusiin mittoihin lähivuosina.
Yrittäminen on luonnollisin tapa tehdä työtä. Siinä jokainen saa juuri ansioidensa mukaisesti. Yrittäminen panee oikeasti yrittämään, koska joukkovoima ei ole työtoverit, vaan markkinat, jotka ostavat yrittämisen hedelmiä. Kilpailukyvyn on aina oltava kunnossa, ei ole varaa ylimääräisiin sairaspäiviin eikä rapula-aamuihin.
Motivoituminen alkaa nyt. Huomisen työ on yrittäjän maailma ja nyt valtio antaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. Ohjatusti, opastaen ja kannustaen työtön voi saada starttirahan, 30 euroa per työpäivä. Palkinto on suuri; olet itsesi herra, päätät juuri itse, kuinka paljon haluat ansaita, päätät työpäiväsi pituuden. Sinun ei tarvitse osallistua lakkoiluun, koska sinä itse päätät. Lakkoilu ei sovi yrittämiseen, koska se on heti pois sinun omasta tuloksesta. Sinä päätät tulevaisuutesi ja nyt valtio ojentaa siihen käden; tietyin edellytyksin voit saada noin 6-12 kuukautta starttirahaa ja saat jälleen tehdä haluamaasi työtä. Maailma on nyt uudestaan avoin työttömälle, päätökset tehdään nyt, ei huomenna.
Tätä kirjoitettaessa jääkiekon maailmanmestaruuskilpailussa Latviassa television välityksella soi komeasti Maamme - laulu; kiekkoilijamme olivat yrittäneet, he olivat voittaneet ja kansallinen tuntu katsomossa suomalaisten keskuudessa nousi kattoon yhteenkuuluvuudesta ja keskinäisestä voimasta kuten kuuluisassa Talvisodan hengessä. Yrittäminen on myös joka lailla osallistumista, päämäärän asettelua , kohtuullisen voiton tavoittelua ja itsensä huolehtimista asiakkaidensa eduksi. Näillä eväillä menestyy, kuten Suomen joukkue kaataessaan USA:n.
Ilkka Luoma
Keskity sinä vaan Jouko
Keskity sinä vaan Jouko Ahonen sen Lenin-patsaan puolestapuhumiseen.