- Kuva: Sakri Viklund
- Minut on moneen otteeseen eri kehitystöissä leimattu henkilöksi, jolla jalat eivät oikein tahdo pysyä maassa, Östen Mäkitalo veistelee.
Faktakulma
Östen Mäkitalo
1938: Östen Mäkitalo syntyy Koutojärvellä, jossa ei ole sähköjä tai juoksevaa vettä
1957: Ylioppilaaksi.
1961: Televerketin palvelukseen. Työskentelee radion stereosovellusten parissa.
1962: Insinöörintutkinto KTH:ssa
1968: Televerketin radioyksikön tutkimusjohtajaksi. Aloittaa hakulaitteiden ja autoradioiden kehitystyön.
1975: Aloittaa NMT-järjestelmän kehittämisen. Se otetaan käyttöön1981.
1976: RDS-radiodatajärjestelmän kehitystyö. Järjestelmä nykyisin kaikissa autoradioissa.
1977: MBS-henkilöhaku, maailman ensimmäinen valtakunnallinen hakujärjestelmä, jossa voitiin myös lähettää viestejä.
1977: Televerkets radiolaboratorion päälliköksi.
1980–81: Kehittelee satellittitelevisioon liittyvää ohjelmistoa ja aloittaa työskentelyn teräväpiirtotelevision parissa.
1987: Ruotsin insinööriakatemian kultamitali.
1991: Tekniikan kunniatohtoriksi Chalmersista.
1991–96: Telia Research AB:n toimitusjohtaja, kehitteli edelleen HDTV-järjestelmää
1994: KTH:n Stora Pris -palkinto.
1996: Toi Dualband-menetelmän ratkaisuksi GSM:n kapasiteettiongelmiin.
Norrbottenissa varttunut Östen Mäkitalo kiertää puhumassa sekä motivoimassa yrittäjiä ja innovaattoreita. Tekniikan alalla kannuksensa hankkinut Mäkitalo on urallaan saanut myös maininnan ”kännykän isä”. Tästä hän on syystäkin ylpeä. Uusi Suomi tapasi miehen.
- Tuoreen tutkimuksen mukaan kännykkä ja sen myötä markkinoille saadut mobiiliviestimet ovat ykkössijalla kun listataan ihmisten elinoloja merkittävästi parantaneita keksintöjä viimeisen sadan vuoden ajalta.
Koutojärvellä, Tornionjokilaaksossa Ruotsin puolella vuonna 1938 syntynyt Östen Mäkitalo muistelee kiinnostuneensa sähkömagneetista jo ennen kansakouluikää.
- Kylässä ei ollut sähköä eikä juoksevaa vettä. Sain jostain paristoja ja liitin niitä yhteen ja sain naulat tarttumaan toisiinsa. Se oli ensimmäinen keksintöni, vaikkakin muiden keksimä jo aiemmin, mutta kuitenkin koin keksimisen riemua!
- Lapsuuteni oli täynnä virikkeitä ja kolttosia. Minua muutamaa vuotta nuorempi sisareni tuskastui, koska hänen oli määrä vahtia minua, mutta olin aina niin vikkelä, ettei hän pysynyt perässäni, naureskelee Östen Mäkitalo.
Hänen kotikielensä oli meänkieli, mutta vuodet Tukholmassa ja kehitystyö maailmalla ovat ruostuttaneet kielen.
- Todella harmi, sillä minulla ei vain ole ollut tilaisuutta käyttää kieltä. Eikä meänkielen merkitys eteläisessä Tornionlaaksossa ollut niin suuri kuin pohjoisemmassa, vaikkapa Pajalassa, muistelee Östen Mäkitalo.
Hän tunnustaa, että myöhemmässä vaiheessa kielestä olisi ollut suurta hyötyä, tekiväthän suomalaiset ja ruotsalaiset teleyhtiöt kehitystyötä rinta rinnan.
- Mutta englanti aurasi samaan aikaan tietään yhä syvemmälle teknologiamaailmaan, hän toteaa.
Östen Mäkitalo valmistui korkeakoulusta ja sai heti vakituisen viran Ruotsin telelaitokselta, Televerketiltä. Tutkimuslaboratorion johtajaksi hänet nimitettiin vuonna 1977.
- Radioaalloilla tapahtuva viestintä oli erityisen kiinnostukseni kohteensa. Johdin kehitysryhmää, jonka puitteissa pohjoismainen autopuhelinjärjestelmä (NMT) tuotiin markkinoille. Muina hänen tutkimusryhmänsä tuottamina ratkaisuina mainittakoon valtakunnallinen henkilöhakujärjestelmä MBS sekä televisioissa käytettävä stereoääni (NICAM).
Östen Mäkitalon kädenjälki näkyy tänään myös monissa olohuoneissa, hän on mies monien teräväpiirtotelevisioissa käytettävien ratkaisujen takana.
- Olen aina pyrkinyt siihen, että ratkaisuni jollain tavalla helpottaisivat ihmisten elämää ja parantaisivat turvallisuutta, pienenä esimerkkinä vaikkapa autoradioissa nykyisin laajasti käytössä oleva automaattinen kanavahaku.
Östen Mäkitalo vietti suuren osan 1980-luvun lopustaan testaten GSM-puhelimia, joiden sisältämä elektroniikka mahtui hädin tuskin pakettivolkkariin.
- Kun menin mukaan kehitystyöhön, oli autopuhelin ollut olemassa jo kymmenisen vuotta, ja vaikka sillä olikin vain muutama sata käyttäjää, näin heti sen valtavan potentiaalin. Koko ajattelumme kulmakiviksi nousivat se, että paikasta huolimatta, kuka tahansa pystyisi olemaan tavoitettavissa - ja edullisesti.
Vuonna 1992 Amsterdamissa pidetty kongressi niittasi varmaksi sen, että NMT-tekniikkaan pohjautuvasta GSM-standardista tulisi maailmanstandardi.
- Suomi ja Ruotsi olivat täysillä mukana kehitystyössä lähinnä omistamiensa telelaitosten kautta. Voittokulku poiki menestystä myös alan teollisuusyrityksille molemmissa maissa. Nokia ja Ericsson menestyivät.
Östen Mäkitalon mukaan suomalaiset ja ruotsalaiset eivät pyrkineet nokittamaan toisiaan.
- Ei siihen ollut tarvetta, Nokian painopiste oli kapuloissa kun Ericsson taas otti komennon verkko- ja keskussuunnittelussa. Olennaista oli kuitenkin se, että kehitystyötä tehtiin myös valtiollisten teleyhtiöiden uumenissa.
Östen Mäkitalo näki GSM-laitteiden ympärillä tapahtuvan kehitystyön lähtevän hitaan alun jälkeiseen kiivaaseen nousuun.
- Näinhän aina on käynyt, innovaatioiden alkutaival on yleensä hidas, sitten tapahtuu äkkikiihdytys. Radio ja auto tulivat markkinoille viime vuosisadan alussa suurin piirtein yhtä aikaa, mutta näiden kahden asian yhdistäminen toisiinsa vei suuren osan vuosisadasta.
Nyt ovat puhelinmaailman mittasuhteet Östen Mäkitalon mukaan keikahtaneet niin, että maailmassa on jokaista lankaliittymää kohti neljä matkapuhelinliittymää, jotka puolestaan toimivat 300 eri verkossa kaikkiaan 200 maassa ja kaikilla mantereilla.
Faktakulma
Östen Mäkitalo
1938: Östen Mäkitalo syntyy Koutojärvellä, jossa ei ole sähköjä tai juoksevaa vettä
1957: Ylioppilaaksi.
1961: Televerketin palvelukseen. Työskentelee radion stereosovellusten parissa.
1962: Insinöörintutkinto KTH:ssa
1968: Televerketin radioyksikön tutkimusjohtajaksi. Aloittaa hakulaitteiden ja autoradioiden kehitystyön.
1975: Aloittaa NMT-järjestelmän kehittämisen. Se otetaan käyttöön1981.
1976: RDS-radiodatajärjestelmän kehitystyö. Järjestelmä nykyisin kaikissa autoradioissa.
1977: MBS-henkilöhaku, maailman ensimmäinen valtakunnallinen hakujärjestelmä, jossa voitiin myös lähettää viestejä.
1977: Televerkets radiolaboratorion päälliköksi.
1980–81: Kehittelee satellittitelevisioon liittyvää ohjelmistoa ja aloittaa työskentelyn teräväpiirtotelevision parissa.
1987: Ruotsin insinööriakatemian kultamitali.
1991: Tekniikan kunniatohtoriksi Chalmersista.
1991–96: Telia Research AB:n toimitusjohtaja, kehitteli edelleen HDTV-järjestelmää
1994: KTH:n Stora Pris -palkinto.
1996: Toi Dualband-menetelmän ratkaisuksi GSM:n kapasiteettiongelmiin.
Kommentit
Motorola ehti ensin
http://en.wikipedia.org/wiki/Motorola_DynaTAC
DynaTAC 8000X mallin ensimmäiset prototyypit tehtiin jo 1973, samoin ensimmäinen puhelu matkapuhelimella.
Kännykkä nopeutti talouden kasvua ja kiihdytti kulutusta
Vasteajat lyhenivät langattomalla viestinnällä - jokainen voi muistella toimia "ennen kännykkää"... Ihmisille kännykässä on ominaisuuksia keskimäärin enemmän kuin tarvitaan. Langattomuuden lopullinen "vallankumous" odottaa toteutumistaan. Kännykän filosofia on pienentää apuneuvollista ihmisten ja tavaroiden siirtelyä - vapauttaen näin ympäristölle elintilaa.
[orig. perjantai, elokuu 18, 2006]
Taskuihin ostetaan älykkyyttä tietämättä aina mitä sillä tehdä
Kännyköiden kytkykauppa operaattoripalveluihin sallittiin joku kuukausi sitten ja alkoi tapahtumaan. Kansalaiset ostavat taskuihinsa älykkyyttä, ominaisuuksia, kameraa ja musiikkia. Käyntiin lähtiessään suomalainen kulkee modernit vimpaimet povessaan ja taskuissaan. Kännykän koplaaminen itse operaattoripalveluihin velkaannuttaa kansalaisia 15-50 euron kestomaksajiksi kuukausittain. Samalla se sitoo käyttäjänsä puhelimeen pariksi vuodeksi, joka muuttuu kehityksen myötä kaameaksi kapulaksi, kun naapuri saa uuden entistä ehomman.
Nuoret ovat innokkaita trendiseurailijoita ja ottavat velkaa sitoutuen tiettyyn puhehintatasoon itse operaattorin osalta. Älykännyköiden kehitys on lähtenyt voimalla käyntiin vasta nyt ja sitoumusjakson päästä, yleensä noin kaksi vuotta, asiakkaalla onkin taskussaan aivan oikeasti se kaamea kapula. Asiakkaat ovat nyt jälkipioneerivaiheessa ja tunnetusti kaupallisessa kierrossa tämä käyttäjäryhmä on varsinaisen tuotekehityksen maksumies.
Operaattorit eivät silti hykertele, ainakaan vilpittömyyttään, että kansalaiset käyttäisivät heidän uusia hienoja palvelujaan, kuten nettiyhteyksiä, onko muuten muita? Toki operaattoreilta saa kartta-, nimi/ numerotiedustelu-, sää-, pörssi-, kohtaamis- yms. palveluita erillistä maksua vastaan. Mitä näistä palveluista Sinä käytät? Nyt operaattorit kiinnittävät asiakkaita itseensä kuukausimaksujen muodossa, on syntynyt velka- ja asiakassuhde.
Operaattoreilla on nyt erinomainen paikka olla kuluttajan asialla. Niin Dna:lla, Elisalla kuin Soneralla on mahdollisuus kilpailutilanteessa tarjota kiinteähintainen yhteys nettiin. Puhelimien kehittyessä on kansalaisella suora vaikutekanava lähes minne vain, koska sama nettisurfing hyppää taskuun, kuin mitä se on kotona pöydän ääressä. Deittailu, älykeskustelu, kuvallinen herkuttelu, kuin pörssikurssien seurailu onnistuu bussissa, rannalla, diskossa tai vaikkapa tylsää urheilutapahtumaa katsottaessa. Nettiyhteyden myötä meille kulutusorientoituneille ihmisille myös mainokset hyppäävät kännykän pieneltä kuvaruudulta silmiimme, iloksemme tai suruksemme.
Kun seuraava älypuhelinsukupolvi tulee kauppoihin, on siinä lisäksi ilmainen yhteys internettiin. Kansalaisliikkeet, kaupungit sekä kunnat ja yksityisyrittäjät rakentavat peittoalueita ihmiskeskittymiin, kahviloihin, kirjastoihin, kokonaisiin kaupunkikeskuksiin, jopa kunta-alueille. Etelä-Suomesta Mäntsälä on ollut uranuurtaja, rakentamalla lähes koko kunnan laajuisen peittoalueen langattomuudelle olla netissä, tosin Mäntsälässä palvelulla on kuukausimaksu.
Trendinä näyttää olevan pienpeittoalueiden syntyminen sinne, missä ihmiset kohtaavat, se on vetonaula saapua kahvioon, ostoskeskukseen ja myös vastuuta kunnilta ja kaupungeilta järjestää ilmaiset nettiyhteydet asukkailleen ja vierailleen. Nämä ilmaiset nettiyhteydet toimivat sutjakkaasti kannettavissa tietokoneissa, ja myös osassa kännyköitä. Huomisen kännyköissä se on vakiovaruste.
Ilmaiset nettiyhteydet älykännyköihin, joissa on kamera, musiikkisoitin, paikannusjärjestelmä ja suuri massamuisti, on yhteydet avaava mahdollisuus käyttäjille olla mukana ajassa ja paikassa. Tämä moderni kännykkä on yhteys sananmukaisesti tapahtumiin, koskiskeluun, ostoskanaviin, tapaamisgallerioihin jopa henkilökohtaisesti inhimillisiin kontakteihin kullekkin tarpeidensa mukaisesti. Kännykällä puhutaan ja seurustellaan kuvin huomenna maksullisesti ja ilmaiseksi. Surffaat netissa kuten läppärillä, erona vain pieni kuvaruutu ja sidos ilmaiseen nettipeittoalueeseen.
Ilmaisuus ei leviä joka niemen notkoon ja saarelmaan, koska nykyoperaattorit eivät kestäisi tätä "ilmaisnettitaloutta", tosin jonkun on järjestettävä nämä ilmaisetkin yhteydet. Kahvilat ja kauppakeskukset vuokraavat nämä yhteydet ja tukiasemat operaattoreilta ja kustannukset maksetaan erinomaisista kahvikuppien katteista. Operaattoritoiminta on suuren murroksen kourissa ollut jo pitkään ja ne asemoituvat bittien kuljettajiksi saaden kk-maksuja, bittimäärämaksuja sekä rahaa puhutuista minuuteista.
Ihmiset saavat valita paikka paikoin yhteyden verkkoon ilmaisuuden ja maksullisuuden väliltä. Nyt alkanut koplauskauppa kännykän ja operaattorin välillä "istuttaa" käyttäjän tiettyyn operaattoriin, mutta huomisen kapuloissa on myös tämä ilmainen yhteys, joten täyttä kytköstä operaattoriisi ei synny (ellei operaattori rajoita puhelintyyppien myyntikoplausta sellaisiin malleihin, missä ei ole "ilmaista yhteyttä").
Mitä me sitten teemme hienolla uudella älypuhelimella? Palveluina on lähes kaikki se mitä on netissä, kunhan on varustettu hyvällä näkökyvyllä, siksi pieniä nämä kännyköiden näyttöruudut ovat. Nettisurffaus tarvitsee yhteyden ja kaikki operaattorit sen tarjoavat + ne ilmaiset "kahvilayhteydet", riippuen kännykän tyypistä. Palvelut verkkoon syntyvät erillisiltä palveluntarjoajilta, joita vuoden ja kahden päästä on satoja. Valinnanvara ei tule loppumaan kesken, sillä tämä "ilmainen yhteys" leviää kuin metsäpalot Karjalassa.
Kuluttajat ovat nyt omaksuneet hienot uudet kännykät musiikin soidessa ja kuvia otetaan ennätysmäärin. Silti operaattorit saavat rahansa perinteellisistä soitoista ja tekstareista, niitähän voidaa vielä laskuttaa. Uusia uljaita älykapuloita saa myös ilman sidosta operaattoriin, tosin silloin tarvitaan käteistä. Kun on riittävä määrä myyty ensiaallon koplauskännyköitä, tulee uusi sukupolvi tilalle. Kannattaa olla tarkkana minkä kapulamallin ostaa osamaksulla sitoutuen määräajaksi, ettei ensi viikolla iske kaamean kapulan ongelma päänsärkynä, kun siinä 24 euroa kertaa 24 kuukautta systeemissä ei olekkaan niitä juttuja mitä naapurin uuden uutukaisessa superälykännykässä on.
Ilkka Luoma
Voiko ensimmäisen kielen unohtaa
En usko tuota ihan, ettei hän osaisi enää "suomea". Varmasti ainakin ymmärtää. Oikein leveän norrbottenilaisen "meänkielen" puhuminen savolaisille yms. voi vain viedä mielenkiinnon itse asiasta: kaikkihan vain kuuntelevat MITEN puhuu, eikä mitä puhuu.
Nimim. Kokemusta on
"Meän kieli"
Onneksi olkoon vain Östen Mäkitalolle ansiokkaasta toiminnasta. Tuli muuten mieleen vaikka ei liitykään ao. artikkelin asiaan. Kun Ruotsalaiset ovat tehneet "Meän kielestä" oman kielen niin miksi me Suomessa emme tee omasta ruotsinkielestämme myös omaa kieltä? Sitä voisimme kutsua sitten nimellä "Vårt språket". Varmasti sen jälkeen asenteet "Vårt språket":ia kohtaan lientyisivät ja yhä useampi haluaisi sen ylioppilaskirjoituksiin pakolliseksi.
Tiedoksi: Ruotsi ei ole monikulttuurinen yhteiskunta.
Tässä selitys. Suomen kieli ei ole rikkaus:
http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/artikel_416099.svd
Ruotsi on esikuvamme ja ihailumme kohde aina ja ikuisesti
Kyllä voi. Ruotsi toteutti määrätietoisen kieleen perustuvan puhdistustoimenpiteen Norrbottenissa. Eikä se ole vieläkään päättynyt.
Suomessa vaan kuuluu ihailla Ruotsia ja demonisoida Venäjää.
http://www.svd.se/kulturnoje/understrecket/artikel_416099.svd
Pohjoismainen yhteistyö jatkaa samaa menetelmää edelleen. Olkaamme ylpeitä naapuristamme. He tahtovat vain hyvää meille.