- Kuva: Tampereen keskusareena
Tampereen keskusareena nousee nimensä mukaisesti Tampereen keskustaan.70 miljoonaan euron hanketta ei lama hetkauttanut.
Olympiakelpoinen talviurheilukeskus, rajakaupunkien yhteinen keskusta ja junaradan päälle rakennettava monitoimihalli ovat esimerkkejä poikkeuksellisista miljoonaluokan hankkeista, jotka porskuttavat eteenpäin taantumasta huolimatta.
Pelkästään hankkeiden esiselvityksiin on uponnut satoja tuhansia tai jopa miljoonia euroja, joista vaihteleva määrä veronmaksajien rahoja. Osa on toteutukseltaan vasta alkuvaiheessa, osa jo voiton puolella.
Tampereen Keskusareena Oy:n toimitusjohtaja Rikard Bjurström vakuuttaa junaradan päälle rakennettavan monitoimihallin tulevan tarpeeseen niin kulttuuri- kuin urheiluväellekin. Hän arvioi julkisen rahoituksen osuuden olevan noin 15 prosenttia 70 miljoonan euron kokonaiskustannuksista.
–Hanke on käynnistynyt viime keväänä, ja moni asia on vielä auki. Seuraavaksi tavoitteena on saada rautateistä vastaavien valtionyhtiöiden hyväksyntä hankkeelle. Kaupunkilaisten tuki on onneksi vahva, Bjurström sanoo.
Nilsiään puuhaillaan talviolympialaisia
Nilsiän SuperTahkon kokonaiskustannusarvio liikkuu miljardeissa euroissa. Suunnitteilla on rakentaa muun muassa laskettelurinne olympiakelpoiseksi sekä lukuisia asuntoja vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen.
Vaiheittain etenevä projekti tekisi Tahkosta Suomen suurimman kaupunkimaisen vapaa-ajan keskuksen.
–Alueen perinteisten elinkeinojen, muun muassa teollisuuden heikentynyt menekki on osoittanut vapaa-ajan elinkeinojen nousevan yhä tärkeämmiksi, Tahko Development Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kammonen sanoo.
Keskustelua SuperTahkosta on käyty jo toistakymmentä vuotta. Hanketta ovat tähän asti tukeneet muutamat teollisuusyritykset ja alueen kunnat, mutta Tahkon omistajat ovat vastanneet suurimmasta osasta kustannuksista.
Seuraavana askeleena on saada ympäristölupa ja kaavoitus hyväksyttyä sekä neuvotella rahoituksesta ja maa-alueista. Hanke on myös herättänyt vastustusta Nilsiän asukkaissa ja Suomen luonnonsuojeluliitossa.
–Haasteita riittää vielä ratkaistavaksi, Kammonen kertoo.
Vastustuksesta voiton puolelle
Tornion ja Haaparannan yhdistävä Rajalla-hanke on noussut kiivaasta alkuvastustuksesta voiton puolelle vajaassa kymmenessä vuodessa.
–Idealle aluksi naurettiin, sen jälkeen nousi kova vastustus, mutta viime aikoina on valitettu hidasta etenemistä, Tornion kaupunginarkkitehti Jarmo Lokio naurahtaa.
Kaupunkien 33 000 asukkaan yhteisestä keskustasta on rakennettu jo yli puolet. Pohjarakenteet ovat valmiina, ja paikalle on noussut uusia asuintaloja sekä kauppakeskus. Rakennettavana on vielä muun muassa rajatori, valtakunnanrajan keskelle sijoittuva hotelli sekä elämyskeskus.
Yritykset ovat hankkeen suurimmat rahoittajat, eikä veronmaksajien kukkaroa ole liiaksi rasitettu. Julkista rahoitusta tarvitaan vain noin viisi prosenttia kokonaiskustannuksista, josta EU:n osuus puolet.
–Julkinen raha on ollut hankkeen tärkeä käynnistäjä, mutta muuten sen osuus on pieni, arkkitehti sanoo.
Lokio tosin harmittelee, että muutamalla kauppakeskukseen haluavalla yrittäjällä lainahanat ovat olleet viime aikoina tiukassa. Hän näkee taantumalla positiivisiakin puolia, sillä rakentamiskustannukset ovat alentuneet.
–Tällä hetkellä keskustellaan paljolti siitä, valmistuuko keskusta kolmen vai viiden vuoden kuluttua, hän kertoo.
Kommentit
Pilvilinnat kuntoon!
Urheilukeskukset, monitoimihallit, stadionit, uimahallit oopperatalot, musiikkitalot on rakennettu ja lisää suunnitellaan ja aiotaan rakentaa. Nilsiään talviolympialaiset ja siihen liittyvät investoinnit. Rahaa tulee jostain niin suunnittelijoille, rakentajille, ylläpitäjille ja käyttäjillekin. "Jostain" on vielä ratkaisematta mutta eiköhän sitä löydy, velathan on vasta lastemme maksettava.
Haparanda-Tornio
Hulluushan tarttuu. Kemiläiset ja lumilinna. Torniolaiset pistivät paremmaksi: miten sotia enää ruotsalaisia vastaan, jos poliisilaitoskin on yhteinen, ja tönöttää keskellä kylää, eli sitä Haparanda-Tornioa? En tiedä, onko näin tulevaisuudessa, mutta ainakin sellaisiakin ajatuksia on ollut.
Siitä on hyvä edetä.
Hulluus tarttuu...
...mutta ei me niin hulluja olla että Tornion kanssa yhdistyttäisiin!
Paljon järjettömämpääkö?
Lahjarahassa minne tahansa on enemmän järkeä kun kerätä yhä kasvavia, jatkuvia kuluja meidän ja lastemme maksettavaksi. En tosin antaisi lahjoja luonnonrikkauksissaan köllöttävälle Venäjälle vaan jos rahaa pitää ihan ehdoin tahdoin panna menemään, annetaan vaikka vastaava veroale kaikille töissäkäyville joulurahana. Siis jos nyt on ihan pakko velkaa lisää ottaa ja se jonnekin jakaa. Mutta että kerätä näitä "oopperamenoja" tuleville polville maksettavaksi - ei järjen häivää.