Sunnuntai 27.5.2012

Herlinin salatestamentti pimitettiin: ”Saatana kukaan ei puhu!”

Markku Huusko
Luotu: 
24.9.2009 00:01
  • Kuva: Kone Oy
    Koneen kansainväliseksi hissijätiksi nostanut Pekka Herlin uransa huippuaikoihin.
  • Kuva: Otava
    Pekka Herlin (oik.) isänsä Heikki Herlinin ja kahden vanhimman poikansa Ilkan ja Antin kanssa isoisä Harald Herlinin taulun ääressä.
Raha

Faktakulma

Kirjan Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä (Otava, 2009) on kirjoittanut amerikkalaissyntyinen John Simon. Simon on työskennellyt 25 vuotta Koneen viestinnässä. Hän tunsi Pekka Herlinin henkilökohtaisesti. Pekka Herlinin perheenjäsenet ja bisnestutut ovat antaneet runsaasti avoimia haastatteluja kirjaa varten.

Hissijätti Koneen siirtymisestä Antti Herlinin hallintaan on saatu aivan uutta tietoa. Koneen pitkäaikainen pääomistaja Pekka Herlin (1932 - 2003) siirsi yhtiön määräysvallan pojalleen Antille salaisella testamentilla ohi muiden sisarusten jo syyskuussa 1995 ja tieto pidettiin piilossa aina vuoteen 2000, kertoo tänään ilmestyvä kirja Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä (Otava, 2009).

Virallisesti äänivallan siirto tehtiin vuonna 1999, mutta yhä asia salattiin niin Antti Herlinin sisaruksilta kuin myös pörssiyhtiön muilta omistajilta vuodeksi.

- Kun Antti sai ne osakkeet vuonna 1999, minä ajattelin, että nythän tämä voidaan kertoa muille lapsille, että näin sitä ollaan mietitty, mutta Pekka sanoi, että tämä on sitten sellainen asia, että niin kauan kuin hän elää, niin "Saatana kukaan ei tästä asiasta puhu eteenpäin!". Vähän kiusallinen tilanne, kertaa Koneen johtoon kuulunut ja nyttemmin Cargotecissä vaikuttava Tapio Hakakari kirjassa.

Se, että salailua oli jatkunut yhden vuoden sijaan viitisen vuotta, oli tähän päivään asti yllätys jopa sisaruksille.

Suusyöpään vuonna 1996 sairastuneen Pekka Herlinin toimintatapa johti lopulta siihen, että Suomen rikkaimpiin kuuluva perhe riitaantui pysyvästi, kun muut eivät voineet hyväksyä salailua.

- Ilkka, Niklas, Hanna ja Ilona olivat erityisen poissa tolaltaan siksi, että Pekka näytti ratkaisullaan asettavan Koneen edun heidän etunsa edelle, kirjoittaa kirjan kirjoittanut John Simon.

Nelikkoa sieppasi ensisijaisesti järjestely, jonka se koki juonitteluksi, ei niinkään se, että valta luovutettiin Antille. Yhtiön hallituksessa aiemmin ollut, mutta toimittajan töihin siirtynyt Niklas ei ollut lainkaan kiinnostunut firman johtamisesta, kuten eivät myöskään Koneen johtamisesta kokonaan sivussa pysyneet Hanna ja Ilona.

Ilkka oli Antin tavoin Koneen hallituksessa, mutta asettui riitatilanteessa Anttia vastaan. Isänsä kanssa hänellä oli ollut erimielisyyksiä ja nyt riitely kärjistyi niin, että puhevälit menivät.

Koneesta irrotettiin pian perimysriidan jälkeen kuormankäsittelyfirma Cargotec, jonka hallituksen puheenjohtajaksi nousi Ilkka Herlin. Hän, Niklas Herlin ja Ilona Herlin omistavat kolmestaan firman enemmistön. Hanna Nurminen on Koneen säätiön kautta myös merkittävä omistajataho, mitä säätiö on samalla tavalla myös Koneessa, joskin Antti Herlinillä on siellä kiistaton äänienemmistö.

Kaksi parakillista täällä on sakkolaisia, pariaporukkaa, Pekka Herlin kirjoitti työpalvelusta kotiväelleen heinäkuussa 1956.

Kone ja Nokia kaavailivat yhdistymistä

Koneen viestinnässä työskentelevä John Simon on saanut Pekka Herlinin ja Koneen historiasta paljon muutakin uutta yksityiskohtaista tietoa irti.

Hän paukauttaa ilmoille muun muassa sellaisen asian, että Kone ja Nokia kaavailivat fuusiota 1980-luvulla. Pekka Herlin ja Nokian pääjohtaja Kari Kairamo olivat ystäviä, jotka olivat olleet puuhaamassa Neuvostoliiton-kauppa mielessään Ahti Karjalaista presidentiksi Urho Kekkosen jälkeen, mutta toisin kävi ja Mauno Koivisto tuli valituksi.

Neuvotteluja hissifirman ja elektroniikkaan vähin erin keskittymässä olleen Nokian välillä käytiin vuosina 1983 - 1984.

- Mulle isä sanoi silloin, kun se puhui siitä Kone-Nokia-hommasta, että hänen mielestään se menisi niin, että Kari on toimitusjohtaja ja Pekka Herlin on hallituksen puheenjohtaja, kertoo Niklas Herlin kirjassa.

Yhtiöiden yhdistäminen kaatui nähtävästi siihen, että Pekka Herlinille ei lopulta tarjottu riittävän arvovaltaista asemaa fuusioyhtiössä.

- Kairamo teki yhden virheen! Hän ei ymmärtänyt tarjota Pekalle joko KOP:n tai Nokian hallituksen puheenjohtajuutta, kertoo Koneen toimitusjohtajaksi sittemmin noussut Gerhard Wendt.

Pekka Herlinin kaveeraaminen Kekkosen kanssa tulee esiin kirjan monissa kohdissa. Erityisen tärkeää se oli bisneksille 1960-luvun lopulla, kun hän Kekkosen avulla onnistui 35-vuotiaana taivuttamaan ruotsalaiset Wallenbergit myymään Asean hissiteollisuuden Koneelle Thorsvikin kartanossa Kirkkonummella.

Rattijuopumustuomio vei lentokentälle töihin

Myös Pekka Herlinin runsas alkoholin käyttö saa paljon sivutilaa. Alkoholi tuntuu hallinneen tarmokkaan teollisuus- ja maanviljelysmiehen elämää vuosikymmeniä.

Kirjasta löytyy myös tähän asti täysin tuntemattomana pysynyt asia Pekka Herlinin rattijuopumuksesta vuonna 1953. Hän tönäisi kuplavolkkarillaan vastaan tullutta autoa Lohjan lähistöllä ja poistui paikalta ennen poliisien saapumista paikalle.

Oikeudessa hän vakuutti syyttömyyttään, mutta sai viiden kuukauden vankeustuomion. Hänet määrättiin työpalveluun Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

- Muut konnat ovat mukavia miehiä, etupäässä rattijuoppoja, yksi ohjasjuoppo (so. mustalainen), pari sotaoikeuden tuomitsemaa kantapeikkoa, eräs lampaaseen erehtynyt, joku hirven luvatta kaataja, pontikankeittäjä ja veromerkinpesijä. Siinä meidän lokeron hyväkkäät. Kaksi parakillista täällä on sakkolaisia, pariaporukkaa, Pekka Herlin kirjoitti työpalvelusta kotiväelleen heinäkuussa 1956.

Faktakulma

Kirjan Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä (Otava, 2009) on kirjoittanut amerikkalaissyntyinen John Simon. Simon on työskennellyt 25 vuotta Koneen viestinnässä. Hän tunsi Pekka Herlinin henkilökohtaisesti. Pekka Herlinin perheenjäsenet ja bisnestutut ovat antaneet runsaasti avoimia haastatteluja kirjaa varten.

Henkilöt: 
Niklas Herlin, Antti Herlin, Ilkka Herlin, Hanna Nurminen, Ilona Herlin, Pekka Herlin, John Simon
Yritykset: 
Kone, Cargotec
Paikat: 
Kirkkonummi, Thorsvik
Muut asiasanat: 
Perheyritykset
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Näytä kommentit (39)
EdisPearl

Tuollaiset "salatestamentit" ovat pahimpia, joissa muita rintaperillisiä syrjien osoitetaan omaisuutta vain yhdelle perheenjäsenelle, joka mitä ilmeisimmin on sitten testamentin laatijan "favorite" perheessä.

Oikeastaan pelkään itse hiukan samaa, koska äitini ja veljeni ovat liittoutuneet minua vastaan. Veljeni on aina ollut se rakkain lapsi äidilleni.

Veljeni jankuttaa koko ajan äidille 20 vuoden aikaisia tapahtumia ja väittää, että minä olisin saanut jotain enemmän. Isäni kuoli 1991 ja sen jälkeen alkoi sen päiväinen hölmöily äidin ja veljeni taholta. Se on kamalaa ja se jatkuu koko ajan.

Asia ei todellakaan pidä paikkaansa, mutta homma on erittäin stressaava minulle, joka olen ehdottoman oikeudenmukainen ihminen.

Taitaa Nikolle & Familylle tulla aikamoiset kyselyviikot tämän johdosta.

Tsemppiä vaan ja kaikkea hyvää.

Parhain terveisin,

-EP-

tapio_o_neva

Testamentti eli yleisjälkisäädös ei periaatteessa ole julkinen. Edes testamentin todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä.

Toisaalta täytyy sanoa Pekka Herlinin kunniaksi, että järjestelyyn osallistui myös äitikin vai kuinka.

Toisin sanoen perimyskysymys oli ratkaistu isän JA äidin kesken.

Se, mikä tähän tulleessa keskustelussa on jäänyt vähälle on tietenkin se asia, mitä Christoffer Taxell vastusti eli se, että Partek myytiin Valtran kanssa Koneelle, jolloin tavallaan siirrettiin Koneelle siten, että Valtra tuli ilmaiseksi eli tällä tavalla oikeastaan järjestettiin ilmaiseksi saatu Valtra eteenpäin oikealla hinnallaan.

On siis väärin sanoa, että koko perintö olisi pelkkää Kekkosen idänkauppaa ja Pekka Herlinin yritteliäisyyttä sekä kotiankeutta, vaan osa järjestelystä oli björnwahlroosmainen tasekauppa yhteiskuntasuhtein kauppa- ja teollisuusministeriöön.

http://www.talouselama.fi/uutiset/article159764.ece

Juttu selitettiin fennomanialla - svekomaani Taxell ikään kuin muka oli tässä väärässä. Kyseessä oli Kansallisanti III.

Finanssineuvos Arto Honkaniemi omistaa mm. Outokummun, Rautaruukin, Telia-Soneran, Ekokemin, Patrian, Raskoneen, Santaparkin ja Vuoteknon.

http://www.valtionomistus.fi/documents/Pdf-tiedostot/Timonen_Finlandia.pdf

Vieras

Voi Sinä höpsö herra Neva!

Herlineillä, kuten muillakin valistuneilla henkilöillä,
on tietenkin aina ollut avioehto. Päivän nauruni sait aikaiseksi, kun kuvittelin Pekkaa ja ihanaa, viisasta
vaimoansa 90-luvulla yhdessä suunnittelemassa, kenelle
viidestä lapsestaan minkäkin "lusikan" jälkeenjättävät.
Ole jatkossakin yhtä hauska

toivoo

mumi

Vieras

Herlinit ja heidän sukunsa ovat normaaleja suomalaisia ihmisiä, joilla on tullut esim. perintöriitoja. Miksi tätä jälkipyykkiä käydään kaiksissa mahdollisissa medioissa?
Joku on jotain mieltä jostain, toinen toista, mutta en ymmärrä, että miksi tätä täytyy käydä joka mediassa läpi, aivan kuin kyseessä olisi jotain elämää suurempaa, kuten vaalirahat, ym asiat, joiden perusteella voitaisiin hajoittaa hallitus ja eduskunta. Pekka Herlin on todennäköisesti ollut hyvä liikemies, joskaan kukaan meistä ei "hanskaa kaikkia elämän alueita, kuten esim. korruptoituneesta pääministeristämme voisi havaita kaikkien hänen idiootimaisten naisseikkailuttensa jälkeen. -En ymmärrä kaikkea, mutta ei kai minun tarvitsekaan...

tapio_o_neva

"Miksi tätä jälkipyykkiä käydään kaiksissa mahdollisissa medioissa?"

No siksi tietenkin, että vääryyttä kärsineille on tärkeää osoittaa Suomen kansalle, millainen ihminen edunsaaja Antti Herlin oikein todellisuudessa on.

Siksi Ilkka Herlin kirjoitutti kirjan, jonka julkistamisesta oikein pitää Niklas Herlin huolen.

Kyseessä on länsimainan sananvapaus:"Suomen kansalla on oikeus tietää." En nimittäin usko, että koko tarinaa koskaan voisi lukea Koneen pörssitiedotteista.

Alamainen

J. Vaarala se täällä taas köyhänä ja katkerana vetää itseään kölin alta. Eli ontuvalla logiikallasi väität Niklaksen hautoneen 10 vuotta katkeruutta sisällään, vain jotta hän pääsee antamaan "kohu"kirjaan lausunnon, josta blogissaan etukäteen ilmoitti. Jos sinulla olisi edes alkeellinen lukutaito, olisi Niklaksen tästä aiheesta kirjoittama blogi varmaan selventänyt, mistä moinen "kölin alta vetäminen" johtuu. Esimerkiksi tässäkin uutisessa mainittu P. Herlinin alkoholismi. Ymmärtääkö sinä?
Vaaralan rajallisesta tajuntatasosta kertoo tuo maininta "rahastuskyynisyydestä". Siis mitä? Niklas antaa siis moittivia lausuntoja isästään kirjaan pelkästään "rahastusmielessä"? Mallia Matti & Mervi tai J: Tukiainen?
Voi elämän kevät. Oletko ajatellut kuinka paljon N. Herlin lykkää omia rahojaan tähänkin taloudellisesti täysin kannattamattomaan verkkojulkaisuun vuodessa, jotta sinä ja osin myös minä saamme kirjoitella näitä sepustuksiamme tänne kaiken kansan nähtäväksi? Ja pelkästään siitä ilosta, että Suomessakin säilyisi edes välttävä moniarvoisuus tiedonvälityksessä ja mielipiteenvaihdossa.

jussi vaarala

ymmärtämään sana pelkästään jota käytät

ihmiset sanoo mitä ne lystää ja ne voi tarkoittaa itse asiassa muuta

voi olla että on jurppinut jo nuoresta asti mutta yhtä lailla voi olla että niitti joka laukaisi purkauksen oli salasopimuksen katkera ylläri joka löysäsikin sitten kaikki padot

Niklas on itse laittanut asiansa framille ja nauttii ja kärsii siitä että tulkintaa tulee

eikös se ollu vähän niin että kun kotinsa etuoven medialle avaa niin saa avata samantien takaovenkin että toimittajia pääsee sitä kautta ulos sitä mukaa kun etuovesta lappaa - ja samantien muitakin pegulantteja :)

tapio_o_neva

1. Älä ryhdy julkisuuden henkilöksi.

2. Jos ryhdyt julkisuuden henkilöksi, älä ryhdy pelleksi.

3. Jos sinuta tulee pelle, älä avaudu.

Julkisuus on tietenkin riski. Suomenruotsalaiset aatelissuvut karttavat julkisuutta ja jos joutuvat pitämään julkisuus-Webastoa säästöliekillä päällä, valitsevat apteekkivaa'alla hetken ja tilaisuuden Björn Wahlroosin tapaan, joka harjoittaa Alexander Stubbin kaltaista näennäisjulkisuutta.

Fennomaanit puolestaan pitävät raivorehellisyyttä ja raivoavoimmuutta jonkinlaisena rotuominaisuutena, ruotsalaisuuden antiteesinä.

Tästä ajattelusta kumpusi myös J. K. Paasikiven ajattelu, joka KOP:n johtaja löi nyrkkiä pöytään niin, että johtokunnan kullatut kahvikupit tärisivät. Esilipposlainen suoranpuhuja jouduttiinkin kierrättämään pankinjohtajalle sopimattomasta käytöksestä edelleen Kansallisen Kokoomuspuolueen puheenjohtajaksi.

Riski on otettu. Kidnappaustapauksesta selvittiin melko hyvin, vaikka asian selvittämisessä suomalaisesti katsoen käytettiinkin kyseenalaisia menetelmiä, mm. Suomessa radiovakoilusta epäiltyä Försvarets Radioanstaltenia, jonka vuoksi Telia-Sonerasta on tullut Suomen valtionhallinnossa teleyhtiö non-grata.

Koska tämä lauta-aidalla kävely ei riitä, pitää ottaa jotain vielä jännittävämpää ja siis "avata" perhesalaisuuksia ennakkokohutettuna.

Tässä on kuitenkin sellainen riski, että joku kaiken kansan perttisainio täydentää historiaa Kone:en suhteilla Kekkoseen, Koneen suhteilla Neuvostoliittoon ja Kone:en tekemään Partekin kaappaukseen Christoffer Taxellin nenän edestä eli oikeastaan yhdestä Suomen suurimmasta teollisuustuesta, siitä, että Kone sai Valtran ilmaiseksi edelleen myytäväksi.

Koska homma tehtiin tasekauppana, ei asiaa jouduttu kierrättämään Euroopan unionin komission kautta.

tapio_o_neva

Vaan kannattaisi pohtia koko omistajuus KOP- ja SYP-ryhmistä nykyiseksi hulabalooksi. Holkerin sinipunahallituksen tavoite todella lopulta toteutui. Päästiin syrjään metsäteollisuusneuvoksista ja idänkaupan punaisista vuorineuvoksista - ja tässä on tulos.

röh röh

Eipä tähän kovin paljoa muuta voi todeta kuin, että puhutaan selvästi perheestä, jonka jäsenistä kukaan ei ole ikinä joutunut tekemään mitään elintasonsa eteen. Ensinnä, Koneen etu on teidän etu. Se on koko teidän perheenne etu. Ja samalla se on tärkeämpi teille kuin kukaan teistä yksilönä. Toisekseen, ton tempun tehdessään Pekka vaan osoitti tuntevansa perillisensä. Vai voitteko muka muuta väittää? Voittehan te aina esittää hienoja ja yleviä syitä pikkumaiselle pelleilyllenne, mutta kyse on loppujen lopuksi vain vallasta ja rahasta. Tosin toi teidän pelleilynnehän vaan osoittaa ettei teistä kenestäkään olisi Koneen johtoon.

Vieras

Nyt kun ajattelee, isäpappa taisi todellakin olla
salaviisas ja nähdä poikien kyvyt johtajaksi.
Pojista Antti on ainoastaan todellakin pystynyt
tekemään "perheen" kannalta hyviä ratkaisuja.
Aikamoinen näkijä tämä Pekka ???

MerjaH

maatiloja jaettaessa. Sehän on juuri syy sukuriitoihin (muitakin on). Talonpoikaiskulttuurin heijastuma.

Kyllä minä tuon logiikan ymmärrän. Pekka Herlinillä on varmasti ollut paha olla tuota päätöstä tehdessään. Se on raaka peli, kun hevoset nai...siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu.

Mielestäni hän teki oikein siinä, että pyrki ajattelemaan yhtiön parasta.

Ei tuota tekoa voi ottaa henkilökohtaisuutena, jos nyt näin raharuhtinaita saa neuvoa. Miepä neuvon vielä lissääki tässä joutessani, eli rautalankamalli: eli saattoihan hän nähdä muut lapsensa jopa muuten parempina (rakkaampina, lahjakkaampina jne), mutta "pelkästään" siihen rahantekoon hän näki Antti Herlinin parhaimmaksi. Vaikka se olisikin ollut väärä arvio, niin sitä hän pelkästään etsi.

Hän oli perinyt yhtiön isältään (olen tutkinut asioita :), ja hän koki vastuuta myös siihen suuntaan, eli isänsä suuntaan. Miten tätä ei muka ymmärretä: ei siis mitään hlökohtaista ole tuossa teossa.

Pekka Siikala

Kun viimeksi tapasin Pekka Herlinin, keskustelimme kuolemasta. Ja siitä, että Antti Herlin tulee Konetta vetämään jatkossakin, että se on niin järjestetty.

Olisiko ollut vuonna 1997? Irvaillen siis voin väittää, ettei hevosmiesten tietotoimisto aina niin epäluotettava ole kuin mitä luullaan.

miiru

"Tapio Heikarin toteamus kirjassa: Pekka sanoi, että tämä on sitten sellainen asia, että niin kauan kuin hän elää, niin "Saatana kukaan ei tästä asiasta puhu eteenpäin!"

Mitenköhän Heikari ja Pekka olisivat pystyneet salaamaan tuon kaupan ja äänienemmistön siirron vuosiksi eteenpäin?
Mitä muita asioita salattiin, tuomatta niitä tiedoksi yhtiökokouksissa tai hallituksen tiedoksi?

Kone?

Tämän hurjan polemiikin suurimpia etuja lienee se, että yleisö näkee myös yhteiskunnan huipulla inhimillisiä ihmisiä ongelmineen.

tapio_o_neva

Venäjän federaatiossa oli 1990-luvun kurjuuden keskellä brasilialainen televisiosarja, jonka otsikko oli käännetty "Rikkaatkin itkevät". Se oli jonkinlaista lohtua miljoonille arjen kurjuuteen.

Tuo "loisto ja kurjuus"-aihe on suosittu kaunokirjallisuudessa. Odotan, että kirjallisuusdosentti Katriina Kajannes saa jonkin verran aikaa proletariaatin veriseltä vallankumoukselta, jota Tarja Filatov on ollut suunnittelemassa sovinistiheteroporvarimiesten päänmenoks Jutta Urpilaisen edelleen piileskellessä ilmeisesti samassa heinäkasassa kuin missä jo Lenin aikoinaan piileskeli ja alustaa jotain aiheesta.

tapio_o_neva

On tosiaan niin, ettei omistajalla ole varaa maksaa kerran sukupolvessa 1/2 - 4/5 yrityksestä, koska perintörahaa tulee myös muille kuin yrityksen jatkajille.

Sama ongelma on ollut esimerkiksi maataloudessa jo vuosisatoja sisarosuuksien suhteen. Mitä vähemmän maksaa poisjääville sisaruksille, sitä velattomampi ja elinkelpoisempi tila on.

Kaikkein varminta on ottaa omaisuus kokonaan pois lapsilta ja tehdä yhtiöstä säätiö. Näin tavallaan yritys sosialisoi itsensä pois lapsilta.

Lunastaja

Mitä pahaa siinä, että yhden maan parhaaksi tehneen suvun asioita käsitellään julkisuudessa? Suomalaisen mielenlaadun, kaunan ja kateuden tyyssijana ruokkii vihamielistä keskustelua mutta lopulta kaikki kääntyy parhain päin. Julkisuus ja keskustelu selvittää tarpeettomia jännitteitä ja epäluuloja varallisesti erilaisten ihmisten suhteen, josta käy ilmi tavallisten asioiden kanssa toimeentuleminen ja samalla maanpinnalla eläminen, eikä vastakkain asettelu. Toivoisi suomalaistenkin alkaa ymmärtämään sen, että meille on rikkaus koska meillä on menestyviä, muita väheksymättä. Se, että meillä on menestyviä ei ole pois keneltäkään vaan hyväksi kaikille. Geneettisenä piirteenä itsearvostus ja tiedostaminen yksilönä on tärkeämpi kuin aineellisesti peritty varallisuus ...

Vieras

Olipa mielenkiintoinen haastattelu Pekka Herlinin "aikuiselta pojalta". Fiksu mies yleisesti, mutta muutamia ajatuksia tuosta heräsi.
Miksi aikuinen ja sivistynyt mies elää vieläkin henkisesti pienen ja haavoittuneen pojan roolissa?
Eikö meidän kaikkien olisi syytä kasvaa itsenäiseksi ja irti vanhemmistaan rakentamalla terve itsetunto joka on riippumaton vanhempiensa hyväksynnästä?
Olisin mielelläni kuullut Ilkan käsittelevän ajatusta miksi "isäukko" oli sellaiseksi tullut ja mitä häneltä oli jäänyt sen takia itsetunnollisesti kehittymättä. Mielestäni "isäukolla" on ollut väärät arvot jo lähtökohtaisesti ja suoritukset ovat muodostaneet itsetunnon arvomaailman. Väärin muodostuneella itsetunnolla rakentuneet ihmiset joutuvat pelkäämään saavutustensa menettämistä jonka yhteyteen itsetunto on rakentunut. Näin ollen onkin hyvin ymmärrettävää että pelaaminen ja moraalittomuus kehittyvät tälläisilla ihmisillä. Jos tarkastellaan Pekka Herlinin lähtökohtia sekä suorituksia, ei ole ihme että terve itsetunto on jäänyt kehittymättä syystä ja toisesta.
Jokaisella meillä on kuitenkin mahdollisuus rakentaa itsetuntomme terveeksi niin halutessamme. Emmehän voi olla aikuisina riippuvaisia vanhemmistamme ja kasvattaa katkeruutta huonosta lapsuudesta. Se on jokaisen vanhemman tehtävä ja ennen kaikkea jälkikasvumme takia. Mitä lapsistamme kehittyy mikäli siirrämme heihin katkeruutemme?
Olen itsekin käynyt läpi vastaavan prosessin aikuisiällä ja aivan liian myöhään. Iältäni olen 38v ja vihdoin irti ja itsenäinen vaikutusvaltaisesta vanhemmastani jonka itsetunnon määritelmät perustuivat suoritusarvoihin.
En myöskään halunnut siirtää katkeruutta omasta lapsuudestani jälkipolvelleni sillä heillä ei ole mitään tekemistä minun lapsuuteni kanssa. He näkevät isovanhempansa kuitenkin eri näkökulmasta ja omilla kokemuksillaan.
Oleellista onkin hyväksyä aikuisena vanhempansa sellaisina kuin heidät on saanut ja siirtää painopiste heidän hyviin ominaisuuksiinsa vaikka niitä olisi vain yksi.
- sekin riittää.