- Kuva: Fennovoima
Fennovoiman havainnekuva Pyhäjoelta, joka on yksi Fennovoiman sijoituspaikkavaihtoehdoista. - Kuva: Fortum
Anne Brunila.
Faktakulma
Lisäydinvoiman periaatepäätöstä ovat hakeneet Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima.
Fortum operoi Loviisassa ja TVO Olkiluodossa.
Fennovoima perustettiin vuonna 2007. Sen omistavat 48 paikallista energiayhtiötä, 15 teollisuuden ja kaupan alan yritystä (muun muassa Outokumpu, Kesko ja SOK) sekä saksalainen Eon (34 prosenttia).
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kannattaa kolmea uutta ydinvoimalaa, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut kallellaan yhteen lupaan päin ja vihreiden työministeri Anni Sinnemäki ei halua yhtäkään uutta ydinvoimalaa.
Ratkaisevassa roolissa on Pekkarinen, jonka esitys on pohjana hallituksen sisäisille neuvotteluille.
Ydinvoimakiista kuumenee. Yksi luvan hakijoista, Fortum, on suuttunut kilpailijansa Fennovoiman teettämästä tutkimuksesta, jossa todettiin, että Fennovoiman tuottama ydinvoimalaitos levittäisi hyötyä laajimmin talouselämään. Tutkimuksen tekivät Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos ja professori Markku Ollikainen.
Fennovoiman yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Pasi Natri kertoo Uudelle Suomelle, ettei jaa Fortumin käsityksiä.
Fortumin tuoreen viestintäjohtajan Anne Brunilan mielestä tutkimuksen suurin virhe on se, että siinä arvioidaan uudella ydinvoimalla tuotetun sähkön tuotantokustannukset selvästi liian alhaisiksi. Tutkimuksessa omakustannushinnan oletus on 35 euroa megawattitunnilta.
- 35 euroa on tutkijoiden käsitys, Pasi Natri sanoo.
Brunilan mukaan liian edullinen hintaoletus on ongelmallinen nimenomaan Fennovoimalle, joka joutuu investoimaan runsaasti infrastruktuuriin. Fortum ja kolmas luvanhakija Teollisuuden Voima ovat korostaneet, että niillä on jo olemassa oleva infrastruktuuri sekä laitospaikat.
- Infrastruktuurikustannusten ero on alle 100 miljoonaa euroa eli noin kaksi prosenttia kokonaisuudesta, vaikka julkisuudessa sen on arvioitu olevan jopa 1,5 miljardia, Natri sanoo.
Brunilaa kismittää myös se, että tutkimusraportissa ei tarkastella saksalaisen Eonin omistajaroolia Fennovoimassa. Eonin omistus on 34 prosenttia. Natri kuitenkin huomauttaa, että Eon ei voi osakassopimusten mukaan kasvaa enemmistöomistajaksi. Ylipäänsä vähemmistöomistuksen kasvaminenkin ei käytännössä toteudu, koska kotimaisilla omistajilla on etuosto-oikeus yhtiön osakkeisiin.
Brunila pitää lisäksi huonona sitä, että pienet kunnalliset sähköyhtiöt myyvät omalle alueelleen sähköä markkinahintaa halvemmalla.
- No on se kamalaa, kun saa kohtuuhinnalla sähköä, Natri murjaisee.
Natri huomauttaa, että Fortum kuten muutkin ydinvoiman suuromistajat ovat yliomavaraisia, eli niillä on sähköä yli oman tarpeen.
- Heidän intresseissään on sähkön hinnan pitäminen mahdollisimman korkeana. Fortum on eriytynyt kansantaloudellisista intresseistä, Natri sanoo.
Haastajana ydinvoimapeliin tullut Fennovoima korostaa nimenomaan sitä, että toisi markkinoille kilpailua, mikä alentaisi sähkön hintoja. Samalla Fennovoiman omistavat paikalliset sähköyhtiöt pääsisivät mukaan ydinvoima-alalle.
Työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) on arvioinut Uudelle Suomelle Fennovoiman olevan kolmesta hakijasta ehkä heikoimmilla, koska sillä ei ole vielä jätteilleen loppusijoituspaikkaa.
Natrin mukaan Fennovoima on täyttänyt kaikki loppusijoitukseen liittyvät vaatimukset, jotka laki asettaa periaatepäätöksen hakijalle. Fennovoima olisi Natrin mukaan valmis osallistumaan asiantuntijaorganisaatio Posivan ydinjätteiden loppusijoitukseen sadoilla miljoonilla euroilla. Fortum ja TVO ovat kuitenkin olleet nihkeitä tämän suhteen. Natrin mukaan Fennovoima voisi vaikka rakentaa omankin loppusijoituksen, mutta hän kannattaa valtioneuvoston ja eduskunnan linjaa yhdestä kansallisesta loppusijoitusratkaisusta.
Faktakulma
Lisäydinvoiman periaatepäätöstä ovat hakeneet Fortum, Teollisuuden Voima ja Fennovoima.
Fortum operoi Loviisassa ja TVO Olkiluodossa.
Fennovoima perustettiin vuonna 2007. Sen omistavat 48 paikallista energiayhtiötä, 15 teollisuuden ja kaupan alan yritystä (muun muassa Outokumpu, Kesko ja SOK) sekä saksalainen Eon (34 prosenttia).
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) kannattaa kolmea uutta ydinvoimalaa, elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut kallellaan yhteen lupaan päin ja vihreiden työministeri Anni Sinnemäki ei halua yhtäkään uutta ydinvoimalaa.
Ratkaisevassa roolissa on Pekkarinen, jonka esitys on pohjana hallituksen sisäisille neuvotteluille.
Kommentit
Kuinka Brunila kääntää Fortumin eduksi sen
että Fortumin miljardien eurojen investoinnit ovat Venäjällä?
Kuinka se hyödyttää Suomen elinkeinoelämää?
Etenkin kun niistä ei ole tuloja kuulunut, ja on mahdollista, että nekin miljardit katoavat Siperiaan, kuin Soneran UMTS-miljardit Saksan ilmaan.
Tässä kytee Fortumin oma aikapommi, joka tiputtaa Fortumin ydivoimapelistä:
http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/uutiskommentti/article153052.ece
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article154935.ece
Nyt irtiotto Fortumista -- on muiden aika, koko kansan Fenno
Sähkönergiaa ydinvoimalasta saksalaisten, kuntien ja Suomen kansalaisten pääomilla
[ ... kansalaiset nyppiintyivät Fortum syndroomassa ja tragediassa aiheettomiin ja ansaitsemattomiin palkkioihin, optioihin ja lähes vastikkeettomiin ylipalkkoihin Fortumin ylimmässä johdossa. Valtio pääomistajana ja poliitikkoina ovat olleet miltei voimattomia hampaiden kitkuttelijoita Fortumin ylijohdon yli älyäyräiden optiojunailuissa - ... luvattu mitä luvattu ... ]
Saksalainen energiajätti E.On pyörähti Espoosta Loviisaan tontin omistajaksi - haaveena kuudes ydinvoimala suomalaisten yritysten ja kuntien kanssa yhteistyössä. Fortum sai itselleen onnistuneen kaupan espoolaisten kaukolämmön ja sähkön - vähintäänkin - siirtäjänä.
E.On yhtiö voisi kirkastaa tavoitteitaan julkaisemalla myös kansalaisosakkeen/ -osuuden uuteen ydinvoimayhtiöön, ... kun tuo tonttikin on jo valmiina. Toisaalta alueellisen tasapainon ja merenpinnan nousun vuoksi sijoituspaikka voisi olla myös Tampereen talousalue.
Sähkö on kulutuspisteissään puhtainta energiaa. Loppumetrien siirtäjä on monopolissa, koska tuplajohtoja on vaikea rakentaa taloudellisesti. Sähköä voidaan tuottaa puhtaasti - huomioimatta loppusijoitusta ja terrorihyökkäysten vaaraa - ydinvoimalla. Suomi energianälässään halajaa jo kuudetta yksikköä, kun ei viideskään ole vielä aikataulussaan projekti- ja rakentamisvaikeuksien takia.
Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Oyj pitänevät itsestään selvänä, että he jakavat 6. ydinvoimalan toteutuskilpailun - sehän kuuluisi nyt perinteellisesti ajatellen Fortumille. Yllättäen kisaan lyöttäytyivät saksalaiset - he haluavat myös mukaan kuntia ja teollisuutta. Tässä on meille suomalaisille osaratkaisu purkamaan Fortumin ja Teollisuuden Voiman duopolia. Saksalaiset ovat turvallinen ja luotettava ratkaisu ja yhteistyö heidän kanssaan saattaa taitavasti ulko- ja kauppapolitiikkaa hoitaen tuottaa myös Venäjä-Saksa kaasuputkesta haaran pääkaupunkiseudullemme.
Fortum ei kuudetta ydinvoimalaa voi saada herkistyneen ja pelitaidoiltaan umpimielisen esiintymiskäyttäytymisen vuoksi. Ei ole temppu tuottaa suuria voittoja pörssiyhtiönä ja puolimonopolina omistajien kirstuihin. Enemmistöltään Suomen valtion omistaman sähköyhtiö Fortumin ei tule jakaa osinkoina kansalaistemme ja kuluttajiemme rahoja mm. ulkomaalaisten omistajien taskuun - poisveto pörssistä saattaisi käydä kuitenkin liian kalliiksi.
Voittoja ei tarvitse tehdä omistajahyväilyllä (passiiviset omistajat rahan nälkäisinä) osingonjakoon. Silti Fortumin ei tarvitse tuottaa sähköä "liian halvalla" - vaan sähköä tulee hinnnoittelussa säätää sähköverolla, ei osinkomaksimoinnilla.
Nyt Fortum jakaa kansalaisten rahaa kansallisessa energiapolitiikassa osinkoina ulkomaalaisille kasvottomille omistajasijoittajille, toki myös suomalaisille pelureille. Sähkö ei tule olemaan spekuloinnin kohde, kuten ehkä muiden pörssiyhtiöiden tuotteet ja palvelut, jotka ovat vapaassa ja täydessä kilpailutilanteessa.
E.On konsortio voisi terästää aikomuksiaan julkistamalla kunta- ja yrityskumppaniensa lisäksi myös ns. kansalaisosakkeen, jossa Suomen kansalaisille suunnataan yksityishenkilöinä osake-/osuussarja houkuttelevaan hintaa kytkemällä siihen sähkön hintatakuu - omistaja-/osuusominaisuutena. Yhtiömuodoksi voitaisiin tehdä myös osuuskunta, jossa suurena sijoittajana olisivat saksalaiset ja suuret suomalaiset yritykset. Kunnat ja kansalaiset tekisivät kokonaisuudesta kansallisen asian, jolle kuluttajat ja tavalliset veronmaksajat suuntaavat sijoituksia esim. osuuspääomina. Kansakunta tuntisi näin ainakin tämän sähköyhtiön omakseen enemmän kuin nyt olevan pörssikierteisen valtioenemmistöisen Fortumin.
Pystyykö uusi elinkeinoministeriö junailemaan täysin uuden tilanteen kansalaisillemme palauttaen näin luottamusta valtiovallan järjestelyihin - nythän on kyse toimiluvan myöntämisestä ja siihen uusi hallitus kilpailuorientoituneena luulisi innostuvan. Samalla saisimme mielekkään sijoituskohteen kansalaisillemme, jolloin luotaisiin uskoa koko kansan "osinkoihin".
Nämä järjestelyt todennäköisesti tuottaisivat laajaa sähkösopimussiirtoa sähköntuottajilta toisille. Varmaankin moni maakunnan sähköyhtiö olisi mieluusti mukana tässä saksalais-suomalaisessa yhteistoiminnassa. Näihin järjestelyihin voisi yhdistellä myös valtiovallan taholta omistusrakenteiden muutoksia myös itse sähkön runkoverkon omistusjakoina. Pannaan entinen kilpailuasiamies Purasjoki töihin tekemään sen todellisen hyvän työnsä yhteiskunnallemme.
Ilkka Luoma
...................
Kuvakokoelma kirjoitusaiheeseen linkkien alta 1-4 :
[ Copyright by Ilkka Luoma, 2005, 2006]
1) B0000940.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/464097993/ ---
Kuvateksti:
Suomalainen metsäteollisuus puhtaimmillaan on Metsäliiton M-REAL, tosin saneerauksien ja YT:eiden kourissa, mutta myös suomalaisessa pääomistuksessa. Kiinnostuisiko suomalainen sinivalkoinen pääoma saksalaisen E.On:in syleilystä? Metsäteollisuutemme tarvitsee kilpailukyistä sähköä turvaamaan tuotantoa ja työpaikkoja kotimaassamme.
2) B0000969.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/464097997/ ---
Kuvateksti:
Voisiko Espoon kaupunki olla kiinnostunut olemaan yhteistyökumppani saksalaiselle atomivoimalaponnistelulle kuudennen ydinvoimalan saamiseksi suomalaisille. Espoo, esimerkkinä kilpailumentaliteetille positiivisena, voisi kuntalaistensa kanssa olla yksi merkittävä omistaja/ kumppani uudelle 6. ydinvoimalle - olisiko espoolaisten metrosähkö näin hiukan edullisempaa?
3) DSC_2481.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/464098001/ ---
Kuvateksti:
Pitäisikö juuri nyt, kun 6.:n ydinvoimalan hakuruljanssi käynnistyy, arvioida myös sähkönsiirrossa runkoverkkojen omistusta uudelleen? Olisiko saksalaisten kanssa yhteistyössä oleville kunnillemme ja yhtiöillemme eduksi, jos tämä uusi "osin kansalaisliikeomisteinen" 6.s ydinvoimayhtiö saisi myös haltuun Fingridin osakkeita kompensaatiokaupalla valtiolta?
4) B0000073.JPG
--- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/464098007/ ---
Kuvateksti:
Suuret massat saadaan liikkeelle tapahtumilla, johon on vetoa. Kuvan Ankkarock oli 2005, vetonaulana koko kansan rakastama Tarja Turunen ja The Nightwish [ei kuvassa; ehkä palaavat vielä yhteen?]. Samalla tavalla voisi saksalaisjohteisesta uudesta 6.:n ydinvoimalan yhteisyrityksestä tulla koko kansan yhtiö laskemalla liikkeelle osakkeita/ osuuksia yhtiöön/ osuuskuntaan ns. kansalaisosuuksina. Näin turvaamme kansalaissähköä ja palautetaan luottamusta kansallisiin kysymyksiin - saksalaiset ovat luotettavia, ... todisteena kesällä 1944 käyty maaottelu Neuvostoliittoa vastaan - tuolloin Saksa auttoi ratkaisevasti Suomea saavuttamaan suuren torjuntavoiton - selkä seinää vasten Suomen kansa oli yhtenäisempi kuin koskaan - Kolmas Valtakunta auttoi ratkaisevasti mm. Tali-Ihantalan suurtaisteluissa. Vain hädän hetkellä koemme yhtenäisyyttä, ehkä myös koko kansan energiayhtiö olisi luottamusta ja jopa säästämistä motivoiva yhteenkuuluvuuden aloitusratkaisu.
...
[orig. sunnuntai, toukokuu 06, 2007]
Lisäys
Fortumin intressi on nyt vain vastustaa muiden rakentamaa ydinvoimaa, koska se nakertaisi Fortumin monopolin kaltaista asemaa sähkön myyjänä Suomessa, ja toinen syy hangoitteluun on se, että Fortumin omat varat on sidottu Venäjälle, joten Fortumista ei käytännössä ole ydinvoiman rakentajaksi Suomessa.
Jäljelle jää vain kilpailun estäminen oman aseman suojaamiseksi.
Brunila ei pärjää, ei pärjännyt Metsäteollisuus ry:ssäkään
Nainen on joutunut ensiksi isojen miesten hommiin Metsäteollisuus ry:hyn eikä virkamieskokemuksella kestänyt. Nyt hän on keskisuurten miesten hommissa Fortumin propagandistina EIKÄ KESTÄ.
tapio_o_neva taitaakin olla
oikea sovinistin, macho-miehen ja nettirambon perikuva.
Tästä lähtee tasa-arvovaltuutetulle ilmoitus.
Käyttämäsi nimimerkki on hieno
Tunnen erään etunimeltään ainutlaatuisen suomalaisnaisen, jonka etunimen osana on Liisi.
Nimimerkin tapio... käyttäjä ei kuitenkaan ole millään tavalla macho-mieheksi kuvailtavissa, vaan tällä sivustolla pari vuotta hänen tuotoksiaan nähneenä arvioin hänet hiirulaiseksi, joka pelkää yli kaiken kauniita naisia. Ehkä jopa kaikkia naisia. Sovinisti hän toki on siinä mielessä, että voisi varmaan yrittää lyödä naista, jos vain uskaltaisi.
Anne Brunilahan on paitsi tyylikäs nainen, myös erittäin nokkela ja tietotasoltaan pätevä.
Kesti AB eroraha-Kettustakin
Kesti AB eroraha-Kettustakin aviomiehenä viisi vuotta. Ei kaikilla ole tavoitteena helppo elämä - vaan värikäs ja antoisa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pekka_Kettunen
http://www.iltalehti.fi/suhteet/200806107771209_su.shtml
Tietenkin
Tietenkin rahoitusalan ammattilainen sietää niin kauan, kunnes erorahat ja siis omaisuus menee takaisinmaksuun.
Britanniassa Uudessa Suomessa kuvatulla kolumnilla naiset ottivat eron sitten, kun pankkiirit saivat potkut. Kuka sitä nyt ilmaiseksi alkaa - olemaan.
Naisen ei kannata maksaa miehestä!
Fennovoiman laitospaikka edelleenkin kelvoton
Kokemattomana pelurina Fennovoima on nyt epätoivoisen valintatilanteen jälkeen valinnut kahdesta kelvottomasta laitospaikasta sen vähemmän kelvottoman. Mitä saatiin?
Laitos ei nyt tulisi maanjäristysherkälle alueelle, mutta se on edelleen täysin suojaton perämeren ahtojäiden vaikutukselta. Voimakas länsituupi puhaltaa koko perämeren jääkannen rannikkoa vasten, syntyvät röykkiöt ovat kilometrien pituisia ja kymmenenkunta metriä korkeita. Viime keväänä näitä nähtiin Raahe-pyhäjoki-välilla ihan rantaviivan tuntumassa.
http://www.raahenseutu.fi/cs/Satellite/Uutiset/1194675707162/artikkeli/m...
Sulattamalla kiintojään rannan tuntumasta niemen nokkaan sijoitettu voimala olisi täysin suojaton jäiden vaikutukselta. Jäähdytysveden kierron tukkeutuessa seuraukset olisivat samat kuin Fukushimassa: 4 tunnissa polttoaine alkaa sulaa, 16 tunnissa se on jo valunut paineastian pohjalle.
Voimala sijoittuisi myös Fingridin lausunnon mukaan sähkönsiirtoverkon pullonkaulan väärälle puolelle. Sähkön tuotannon suhteen yliomavaraisen pohjoisen tuotannon siirto etelään onnistuu kyllä nykyisellä verkolla, mutta tehonsiirron kasvu vaatisi verkon vahvistamista vähintään 3-kertaiseksi nykyisestään. Mitähän tämä vaikuttaisi kantaverkkomaksuihin ja sitä kautta sähkön kuluttajahintoihin?
Fennovoiman tarpeettomasta voimalasta päästään nopeasti eroon kansanäänestyksellä.
http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys
Uskokaa tai älkää
Mutta yksi voimala Loviisaan Fortumille nousee seuraavaksi, muista en tiedä mutta tämä asia on pihvi.
Valitettavasti vääryys voittaa
Valitettavasti Svenska folkpartiet, Vihreä liitto ja Kansallinen Kokoomus 2011 vaalien rahoittamiseksi Helsingin Sanomien avulla kompromettoivat Pekkarisen jollain lailla.
Helsingin Sanomat varmaan tutkii jo nyt Pekkarisen pankkitilejä, SIM-kortin puheluyhteyksiä tms.
Fortum on myytävä Gazpromille, sitä ennen vesivoima on kansallistettava säätövoimaksi ja valtion on ostettava 33% Fennovoimasta.
Fortumista tulee Suomelle yhtä vahingollinen kuin Sonerasta on tullut.
Ehdottomasti kolme (3)
Ehdottomasti kolme (3) ydinvoimalan lupaa. Yksi lupa on moraalisesti kyseenalainen ja kansantaloudellisesti plus miinus nolla.
4
tehkööt vaik kymmenen... suomi elää ydinvoimasta
Vientiin rakennettu ydinvoima tuo voitot yksityisille
T&T
Sähkömarkkinat | Tuula Laatikainen, 22.1.2009, 9:32
Suomen sähkön kulutus romahti kuin sotavuosina
Viime vuosi jää historiaan sähkömarkkinoilla. Sähkön kulutus yksinkertaisesti romahti.
Suomi kulutti sähköä vuonna 2008 ennätyksellisen 3,8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna 2007.
Taantuman vuoksi lasku kiihtyi vuoden loppua kohden:
Teollisuus tarvitsi sähköä 7,1 prosenttia edellisvuotta vähemmän.
Rajuimmin eli 10,9 prosenttia sähkön kulutus kutistui metsäteollisuudessa.
Metallinjalostajien, kemianteollisuuden ja muun teollisuuden kulutus väheni yksi–kaksi prosenttia.
Suomen sähkön kulutus jäi 86,9 terawattituntiin. Vuonna 2007 lukema oli 90,4 terawattituntia.
Tiedot ilmenevät Energiateollisuus ry:n tänään torstaina julkistamista tilastoista.
Sähkön vienti Ruotsiin kasvoi 19,63% v. 2008.
_
Sähkön kulutustilasto
http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/kaytto/sahkonkayttojaverk...
Sähkön tuotanto- ja vientitilasto
http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/tuotanto/sahkontuotantotu...
___________
Lainaus:
"Lipposen hallitus myönsi ns. Liliuksen optiot ja hän itse meni sen jälkeen Pohjolan Voiman ja Nord Streamin leipiin.
Elokuun lopulla alkoi sitä paitsi kuulua, että Lilius olisi mukana hankkeissa yksityistää kantaverkko.
Hän itse kielsi kaiken, mutta uskooko tätä kukaan? Tuskin.
Liliuksen optioita myönnettäessä ei niitä asetettu kyseenalaisiksi, mutta vastaavaa virhettä meillä ei ole varaa tehdä kantaverkon kohdalla.
Toinen kansaa ihmetyttänyt vaatimus on rakentaa Suomeen vielä kolme uutta atomivoimalaa, vaikka sähkönkulutuksemme on romahtanut ensimmäistä kertaa tilastoinnin historiassa ja uusiutuvista energialähteistä kerrotaan päivittäin
mm. Saksasta ja Ruotsista, jotka kieltävät atomivoiman rakentamisen.
Tässäpäs onkin koko juju, sillä omistamalla kantaverkon ja ydinvoimalat voisivat yksityiset sijoittajat toimia mielivaltaisesti atomisähkön myyjinä sen kieltäneisiin Saksaan, Ruotsiin ja muihin maihin valtiovallan kontrollin ulkopuolella.
Meille suomalaisille jäisi korotetut energian hinnat ja ydinvoimaloiden jätteistä huolehtiminen seuraavat tuhat vuotta."
Melkoista venkoilua 9.10.2009 17:13 Vieras
1600 MW tuotanto myytynä á35€/MWh tekee vuorokaudessa = 1344 miljoonaa euroa. Myydäänpä se nyt mihin tahansa niin jotain jäänee verottajallekin.
Jos tuonti Venäjältä korvataan niin Vovasi kärsii vastaavan tapion - sitäkö suret ?
Sirtoyhteyksiä Ruotsiin EI rakenneta suomalaista vientiä varten. Vaan paikkaamaan ruotsalaisten viherfemakkojen typeryydet VENÄLÄISELLÄ tshernosähköllä. Fingrid tietenkin veloittaa siirtoyhteyden käytöstä.
Muistanet Mussalon merikaapelihankkeen. Se torjuttiin juuri verkon kuormituksen takia. Ruotsiin nyt 330 MW teholla: http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
Kai Ruotsin siirtoyhteydet perustellaan kuitenkin tuonnilla?
Tosi on, että läntisiä kaapeleita lämmitetään enimmäkseen venäläisen ydinsähkön välittämisellä kansankotiin, mutta en muista lukeneeni koskaan poliitikon lausuntoa, jonka mukaan Suomen ja Ruotsin väliset merikaapelit olisivat olemassa sähkön vientiä varten.
Samoin Eestin ja Suomen välisestä 300 MW:n kaapelista on puhuttu lähinnä energian saannin varmistajana, vaikka sinne päin on mennyt viime aikoina enemmän tavaraa kuin tullut tänne. Ehkä palavan kiven käyttö on ydinsähkön vientiä vastustavien Virheiden mielestä moraalisesti hyväksyttävämpää?
Laitetaan tähänkin kommenttiin linkki, jota Vihreidenkin soisi klikkaavan:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
Kysymys asiasta jotakin ilmeisesti tietävälle
Mistä johtuu Fingridin voimajärjestelmän tilassa ydinvoiman tuotannon pieni vaihtelu ajoittain?
Nyt tuotannon teho on tasan 2.700 MW, mutta se voi olla esimerkiksi 2.750 tai 2.790 megawattia. Miksi? Eikös jokaisen reaktorin pitäisi toimia aina käynnissä ollessaan vakioteholla?
Mulla ainaskin joskus mopon
Mulla ainaskin joskus mopon pensamittari jumittaa,mutta kun sitä koputtelee, niin viisari heilahtaa oikeaan asentoon. Siellä on varmaan ollut mittarinlukija laiskalla päällä eikä ole viitsinyt koputella.
Toinen vaihtoehto on, että venäläiset on laittaneet jotain epäpuhtauksia polttoainepelletteihinsä.
Kolmas vaihtoehto on leväyhdyskunta jäähdyttimessä joka pienentää saantoa.
Mut mitä välii, rakennetaan kymmenen uutta niin kyllä sitten piisaa, vaikka vähän heiluiskin.
Säätövoimaa
"Eikös jokaisen reaktorin pitäisi toimia aina käynnissä ollessaan vakioteholla?"
On yleinen harhaluulo, että ydinvoimalaa pitäisi ajaa vakioteholla. Kyllä ydinvoimalaa voidaan aivan hyvin käyttää säätövoimanakin ja ajaa tarvittaessa vaikka puoliteholla, ellei sähkölle ole tarvista.
Esimerkiksi Ranskassa sähköstä tuotetaan ydinvoimalla jotakin luokkaa 80-85%, eikä ne voimalat taatusti käy aina täysillä.
Tuohan tekee ydinvoimasta entistä käyttökelpoisempaa
Tunnustan tietämättömyyteni ja oletin jokaisen reaktorin tuotannon olevan on/off-tyyliin joko maksimaalista tai olematonta.
P.S. Kiitos Sinullekin Uuden Suomen kaksivuotispäivään liittyen hyvistä kommenteistasi.
Kiitos kiitoksista ;-)
Pitänee huomauttaa että ydinvoimalan ajaminen puoliteholla
puolittaa laskutuksen.
Polttoaine -ym. kulujen pysyessä ennallaan.
No etukäteen kuitatut kiitokset Sinullekin samoin perustein
Osaatko ja haluatko selittää kansantajuisesti, kuinka ydinreaktorin ajaminen puolella teholla tapahtuu ja mitä eroa silloin on prosentteina sähkön tuotannossa ja tuotannon kuluissa verrattuna täydellä teholla käyttämiseen?
Halpaa
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on silti halpaa, vaikka voimalaa (reaktoria) ajettaisiin puolella teholla.
Sähkönsiirron / tuotannon perusasioista :
<A HREF="http://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6verkko#.C3.84lykk.C3.A4.C3.A...Ä: Auttaa lukemaan tuota Fingridin graafia</A>
<A HREF="http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t... TAAJUUSMITTAUS</A> -kohta kertoo kuorman ja tuotannon suunnan.
Kun se on tasan 50.00 Hz niin vallitsee tasapainotila.
Kun se on on 49.98 Hz niin tuotanto on vajaa.
Kun se on 50.11 Hz (esim.) niin on ylituotatoa.
Alle 00.5 Hz poikkeamat tasapainottuvat automaattisesti.
Hetkelliseen tasaukseen osallistuvat myös ydinvoimalat.
Yli puolen Hz poikkeama vaatii käsiohjausta - kuormaa
pudotetaan katkaisemalla sähköt joltain ennaltasovitulta laitokselta.
Tai otetaan käyttöön nopeaa säätövoimaa - kaasuturbiineja ja/tai dieseleitä. http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkoverkko
Mitaus/säätötekniika siirttyy digiaikaan ja pyydän anteeksi mahdollista tietojeni
päivittämistarvetta. Näin se periaatteessa menee :-)
ps:
tuotannon kuluissa verrattuna täydellä . . . ?
Olen ajanut vain hiilivoimalaa - kattilahuoneen puolella - hi!!
Ei se tehonsäätö y-voimalassa näytä ulospäin vaikealta;
lasketaan vaan säätösauvoja hissukseen pa-elementtien sekaan. Niin teho pienenee.
Muutamaa nappia pitää painaa kevyesti.
Voi myös injektoida booria lisää - sori kysy joltain tkn.tohtorilta
Siis taajuus ilmaisee mielestäsi kulutuksen tason?
No, kiitos mielipiteestäsi, mutta taidan pyytää diagnoosin toiseltakin lääkäriltä.
Minun mielipitteeni tuskin vaikuttaa
- - niin höykäsenpölläyksen vertaa tuohon - hiukkasen LUULEN että LIIKE hidastaa vastamäessä ja myötäleessä nopeutuu.
Netistä varmaan löytty (tai kirjastosta) lisää sähköverkkojen toiminnasta.
Vaikkapa ukko Faradayn "mielipiteitä" LOL !!!
Mahtavaa
Kiitelkää tomppelit toisianne!
Säätövoiman tarve
Pekkarisen perustylu jäljellä olevien koskien tarpeesta ydinvoimaloiden säätövoimaksi joutuu uuteen valoon, jos kerran muissa maissa ydinvoimaloita voidaan säätää itsestään.
Tarvitaan enmmän faktaa. Mitä ydinvoimaloiden ajo ilman ulkoista säätövoimaa oikeastaan maksaa? Tietysti laitoksen pääomakulut pitää jakaa pienemmälle sähkön tuotannolle, samoin varmasti palkkakulut. Mitä muuta?
Miten Ranskassa ydinvoimaloiden tuotot suhtautuvat maksimituottoon? Putoaako keskimäärtäinen tuottoprosentti kuinkakin merkittävästi maksimituotannost?
Laske itse - useimmissa taskupuhelimissa on nelilaskin . . .
. . . vähintään. Osumatarkkuus tulee lähtöarvoista. Ite päädyin OL3n puolitehon maksavan 10 - 20 euroa sekunnilta. Tuntuu kamalalta. Laske uudestaan ja kerro meillekin.
Ranskassa kaikki mahdollinen myytävä menee Italiaan - se toimii kuormantasaajana. Saksaan menee myös - paitsi kun tuulet on suotuisia.
Suomalaisten y-voimaloiden käyttöaste on ollut maailman huippua. Voimaloiden lataus/huolto on käynyt ripeästi ja häiriöiittä koska asiat on hyvin ennakoitu minimikuormien aikoihin.
Ertyisesti tuulivoimaa varten joudutaan rakentamaan erittäin kallis "ÄLYVERKKO" - eikä sekään TUOTA mitään - vain tasaa kuormaa: http://www.norden.org/fi/ajankohtaista/uutiset/pohjoismaita-mukana-aelyk...
Huomaa että HVDC -yhteyden läpi ei automaattinen kuormantasaus toimi. Tasajännitteessä -virrassa kun ei ole vaihetta/vaihesiirtoa eikä jaksolukua. Tähän tulee ehkä joskus parannusta ns. superverkon muodossa kun tyristoritekniikasta ehkä siirrytään suurtehotransistoreihin. Kallista ja hukkalämpöä.
Ydinvoimasähkö on huokeinta silloin kun voimalaa voidaan ajaa max. teholla ja latausseisokki ajoitetaan vaikkapa joulunpyhiksi. Olen paiskinut työtä vuorotta yhden Joulun hiilivoimalan pikahuollossa. Ei edes ehditty kaikea kun tuli määräys; pois sieltä heti - luukut kiinni - lähtee nyt.
Lämmityskäyttö aloitettiin kuudella raskasöljypolttimella.
Sellainen hosuminen ei käy y-voimalassa. Pikkutarkka huolellisuus ja asioiden kertaaminen moneen kertaan voi olla jopa frustroivaa. Mutta varmuus paras.
Huoltoseisokkia
"Ydinvoimasähkö on huokeinta silloin kun voimalaa voidaan ajaa max. teholla ja latausseisokki ajoitetaan vaikkapa joulunpyhiksi."
Suomessa ydinvoimalan pientäkään huoltoseisokkia ei kannata ajoittaa joulunpyhiksi - silloin ihmiset paistavat kinkkua ja laatikoita, käyvät joulusaunassa ja sähkölämmitykseenkin tarvitaan sähköä. Huoltoseisakki (lähinnä ladataan uutta polttoainetta ja tehdään ylläpitohuoltoa) ajoitetaan kesään, jolloin sähkön kulutus on vähäistä.
Niiih . . pointti onkin . .
. . että latatus voidaan ennakoida. Eikä reaktio sammu kuin saunalamppu.
Vappuna ja jouluna teollisuuden sähkönkulutus lienee pienimmillään.
Neljännen polven reaktoria voidaan ladata lennossa.
Milloin AREVA luikkii pois Suomesta?
Nyt kannattaisi keskittyä siihen, kuka KYKENEE tilaajana rakennuttamaan eikä ostamaan ranskalaista paskaa säkissä.
Siemensille voisi lähettää laskun siitä, että se oli yhteistyökumppanina vain huijausmielessä ja näin AREVAn sekundaa myytiin luotetun tuotemerkin alla.
TVO ja STUK ajavat venäläisin menetelmin AREVAN vararikkoon
Suomessa on otettu vankasti oppia YYA-hengessä Venäjän federaation menetelmisä. Suomin on tyypillinen länsivenäläinen korporaatiovaltio.
Havainnekuvasta puuttuu tehtaan yltä suojakupu
Vastaisuudessa ydinvoimaloiden ylle pitää rakentaa läpinäkyvä suojakupu missä on keinoilmasto.
Loppusijoituspaikasta...
Työministerin kommentti loppusijoituspaikan puuttumisesta on aika lailla poliittista höttöä, koska päätös yhdestä kansallisesta loppusijoitusratkaisusta on alunperinkin poliiittinen eli valtioneuvoston ja eduskunnan linjaama.
Korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitus ei ongelma
Jos Fennovoiman ydinjäte ei sovi Olkiluodon kallioperään, Fennovoima voi hoitaa itse ydinjätteiden loppusijoituksen samojen geologisten periaatteiden mukaan kuin mitä Olkiluodon loppusijoitusratkaisuksi hyväksytään. Samanlaisia ehjän kiven kallioaleueita löytyy Suomesta vaikka millä mitalla. Itse alalla olleena sanoin jo 30 vuotta sitten, että katsotaanpa vain kuika silloisen IVOn (nyt Fortum) jätteelle löytyy loppusijoituspaikka Hästholmenilta ja Teollisuuden Voiman ydinjätteille Olkiluodosta.
Koko tämä 30-vuoden ”loppusijoituspaikan etsintä” on ollut vain suurelle yleisölle kohdennettua teatteria. Ehjää kallioperää löytyy jokaisen kunnan alueelta vähemmälläkin tutkimisella.
Ongelma on tosiaan lähinnä poliittinen. Ongelmalla ehkä rahastetaan kohta vihreää vaalirahoitusta.
Sinnemäkikin tarvitsee vaalirahaa
Ehdotan, että vaalirahatutkimukset keskitetään Vihreän liiton Fortumilta saamiin rahoihin. On mielenkiintoista, miten Anni Sinnemäki puolustaa Fortumia.
Marko Kiveläkö oli sitä mieltä, että Vihreä liitto vastustaa ydinvoimaa?
Kun ydinvoimalupa on menossa Fennovoimalle sähkömarkkinan synnyttämiseksi ja demokratian sekä kansantalouden tuhoavat Fortum-PVO -kartellin purkamiseksi niin Anni Sinnemäki haluaa, että valtioneuvosto myöntää luvan - niin kuin Jyrki Katainen on esittänyt - ensiksi Fennovoimalle, jolle se on muutoinkin menossa, sitten vielä Fortumille ja lopuksi vielä TVO:lle.
Toisin sanoen Vihreän liiton ja Kokoomuksen vaalirahoitus tai ydinvoimakanta eivät poikkea rahtuakaan toisistaan ja Vihreä liitto on Kokoomuksen puisto-osasto. MOT.
Go home E.ON!
Fennorukalla ei ainakaan Hanhikivessä ole vielä riittävää tonttia. Paikalliset ovat kieltäytyneet vuokraamasta ja myymästä rantojaan, joten ainakaan laillisesti yksityinen E.ON -Fennovoima ei sinne pääse rakentamaan.
Fennolla ei myöskään ole jätteelle paikkaa eikä taida tullakaan, joten Go home E.ON!
Paikallisten silmissä ko.yhtiö on pilannut maineensa monin eri tavoin ja mm. osallistumalla maanomistajien ulosajoon "neuvottelusta". Anteeksi ei sille anneta.
On lapsellista kuvitella, että sähköyhtiö tuottaisi tavallisille kuluttajille halvemmalla. Yhteiset markkinat huolehtivat siitä. Yhtiökokouksen raportin mukaan E.ON varautuu korvaamaan OMIA hiilipäästöjään pyrkimällä Suomeen.
Jeps
"Fennorukalla ei ainakaan Hanhikivessä ole vielä riittävää tonttia. Paikalliset ovat kieltäytyneet vuokraamasta ja myymästä rantojaan, joten ainakaan laillisesti yksityinen E.ON -Fennovoima ei sinne pääse rakentamaan."
Kerätään aseet pois Fingridin tapaan.
Enemmän esteitä edessä kuin takana
Fennovoiman tiellä näyttää tosiaankin olevan enemmän esteitä edessä kuin takana. Naapurin tontille ei tosiaankaan saa rakentaa, eikä firma voi käyttää pakkolunastusmenettelyä. Ei ilmeisesti myöskään Pyhäjoen kunta, varsinkin kun kunnallisvaalit ovat edessä.
Rakentamislupa puuttuu. Ja jää puuttumaankin, jos ydinjätehuoltoon ei löydy ratkaisua. Ei löydy, sanoo Posiva ja on siinä oikeassa. Ei löydy, sanoo Eurajoen kunnanvaltuusto, ja käyttää veto-oikeutta, mikäli Fennovoima haluaisi rakentaa oman "onkalon". Löytyyköhän mistään päin Suomea kuntaa, joka moisen imagonegatiivisen laitokseen mailleen huolii?
Koko ydinjätteen tuotantoketju voidaan nyt äänestää historiaan kansanäänestyksellä. Adressi on auki maaliskuulle asti. http://www.adressit.com/ydinvoimakansanaanestys
Punavihreää pohdintaa
Punavihreää pohdintaa:
- miksi rakentaa ydivoimaa kun sähkö tulee pistorasiasta
- mihin tässä maassa tarvitaan teollisuutta ja muuta yritystoiminta kun kaikki raha tulee kuitenkin valtion budjetista?
Jätteen loppusijoitus?
Jokohan Posivan tutkimus ydinjätteen loppusijoituspaikan kestävyydestä on valmistunut? Siinähän piti määritellä uudestaan tarvittavan säilytyspaikan syvyys, jotta se varmasti kestäisi esim jääkauden, maanpainumisen ja suolaisenkin veden paineen. Tutkimuksessa käytettiin Grönlannin olosuhteita.
Tuli myös mieleen, että onkohan mahdollista käyttää tätä luolastoa esim kriisitilanteessa väestönsuojana? Jos esimerkiksi tulisi paha säteilyvuoto vaikkapa ydinvoimalasta tai avaruudesta nyt kun auringon suojaava vaikutus pienenee. Kestääköhän tuollainen 750 metrin syvyys esim mikroaaltoja tai hiukkaskiihdyttimen tyyppistä protonipommitusta? Aurinkotuuli tai miksi sitävoisi nimittää?
Loppusijoitus peruskallioon..
Loppusijoitus paikkaan, jota ei ole missään tapauksessa helppo saavuttaa on edesvastuutonta ydinpolttoaineen haaskausta.
Tällä tarkoitan sitä, että kannattaa tutustua hyötöreaktorin periaatteeseen.
Käytännössä reaktorityyppien yleinen muutos tarkoittaisi sitä, että ydinvoiman tarvitsema fissiilinen polttoaine kestäisi lähes millään kuvitellulla kulutuksen kasvulla miljardeja vuosia nykyisten satojen vuosien sijaan..