- Kuva: Uusi Suomi
Luonto-Liiton pääsihteeri Leo Stranius haukkuu Päivittäistavarakauppa ry:n suunnitelmat vaihtaa uudelleentäytettävät lasipullot pantillisiin, mutta kertakäyttöisiin lasipulloihin. Hanke lopettaisi toteutuessaan koko pullojen kierrätysjärjestelmän, sillä muovipulloissa uudelleen käyttäminen on jo vaihtunut pullojen murskaamiseen.
-Höpöhöpö...voi voi voi, Stranius surkuttelee Uudelle Suomelle lukiessaan Päivittäistavarakauppa ry:n kommentteja Taloussanomien alkuperäisestä jutusta.
-Ympäristön kannalta tässä ei ole mitään järkeä. Tässä oltaisiin tuhoamassa hyvää järjestelmää, jota ihmiset ovat jo oppineet käyttämään. Harmi, että kaupan puolella asiaa tarkastellaan näin yksisilmäisesti, sanoo Stranius.
Panimot ja kauppa suosivat pullojen murskaamista, sillä se antaisi mahdollisuuden erimuotoisten pullojen kauppaamisen ilman lisäveroa.
Myös yhden käyttökerran jälkeen murskatut lasipullot menisivät kierrätykseen uusiomateriaalina, kuten tölkit ja muovipullot nykyisin. Ympäristönäkökulmasta pullojen uudelleen täyttäminen on Straniuksen mukaan kuitenkin "ehdottomasti paras vaihtoehto".
-Tässä vaiheessa on vaikea esittää mitään lukuja, mutta murskaaminen ja uuden lasin valmistaminen kuluttaa energiaa jo useiden työvaiheiden vuoksi. Kaikkein eniten luonnonvaroja kuluttaa alumiinitölkki, se on ollut todella huono kehityssuunta.
Taloussanomien mukaan oluesta enää noin neljännes nautitaan kiertopullosta, sillä tölkki on vallannut markkinat.
Uudelleentäytettävät muovipullot katosivat kaupoista vuodessa sen jälkeen, kun lakimuutos toi kertakäyttöisen, pantillisen pet-pullon kauppoihin.
-Pelkään, että näin kävisi myös lasipullojen suhteen, Stranius sanoo.
Pelosta huolimatta Stranius ei usko, että Päivittäistavarakauppa ry:n suunnitelma tulee saamaan ympäristöministeriön kannatusta.
-Kauppa ei yksin päätä näitä asioita. Toivon, että pullojen kierrätystä ohjataan ympäristöystävällisempään suuntaan.
-Nyt pitää vaan alkaa miettiä, miten tämä hölmö idea torpataan.
Kommentit
Yhden totuuden liike
Siis luontoaktivistit kannattavat ilman (eli tyhjän tilan eli tyhjien pullojen) kuljettamista kuorma-autoilla ympäri Suomea sekä veden ja pesuaineen lotraamista (eli pullojen pesemistä) maailman arvokkaimmalla raaka-aineella.
Tämä on sitä näennäistä silmänkääntötemppumaailmanpelastamista parhaimmillaan. Ja nyt sitten kettutytöt kauppoihin raaka-aineena uudelleen käytettäviä pulloja sprayjaamaan!!!
Hmmm
Ja ne murskatut putelit kulkevat sitten sulattoon pyhällä hengellä? Ja sulatossa on lohikäärme, joka tuottaa sen tarvittavan lämmön?
Mieti montako muovipulloa
Mieti montako muovipulloa mahtuu yhteen kuorma-autoon (ilmaa tilavuudesta 99%). Montako pulloa mahtuu murskattuna (ilmaa tilavuudesta alle 10%). Kannattako ilmaa todella kuljettaa kuorma-autolla pitkin maantietä.
Kuinka paljon luulet kuluvan energiaa pullojen pesuun, kuinka paljon kemikaaleja pesuun käytetään ja kuinka syntyvät jätevedet kuormittavat puhdistamoa ja sitä kautta vesistöjä.
Sille murskalle löytyy kyllä hyödyllistä uusiokäyttöä oli se sitten lasia tai muovia. Muovipullo on hygieniasyistä parempi tehdä uudesta muovista. Lasista pitäisi luopua kokonaan.
Omistatko muuten fleece-materiaalista tehtyjä vaatteita. Fleece valmistetaan mm. kierrätetyistä virvoitusjuomapulloista.
järki käteen
"Ja ne murskatut putelit kulkevat sitten sulattoon pyhällä hengellä?"
NIin, kuljetuksen tilantarvehan on toki hieman erisuuruinen riippuen siitä, onko lasi murskattu tiiviiksi vai onko se muodossaan, tyhjää täynnä. Rekan kantavuus on kuitenkin aivan eri luokkaa kuin tyhjien lasipullojen tilantarve, eli vähemmän kuljetuksia ja vähemmän ympäristökuormaa. Kertakäyttölasipuollot voisivat olla myös heikompaa tekoa kuin pitkään kiertoon tarkoitetut, ja tämäkin säästäisi ympäristöä pitkällä aikavälillä, koska auton kantavuuden puitteissa sinne mahtuisi enemmän nestettä turhan lasin tilalle. Sulattelu voidaan hoitaa vaikkapa tehtaiden hukkalämmöllä, tai vaikkapa ydinsähköllä, jolloin ollaan kuitnekin päästöttömän sähkön äärellä (pitää muistaa että suomi on uraaniomavarainen seuraavaksi 5000 vuodeksi).
Kertaluokkavirhe
Luontoaktivistit ovat kyllä tässä asiassa aivan oikeassa. Tyhjien pullojen kuljettaminen, peseminen ja uudelleenkäyttäminen on huomattavasti energiatehokkaampaa, kuin pullojen murskaus.
Lasinvalmistus kuluttaa älyttömät määrät energiaa. Lasin sulattaminen tapahtuu 1 500 °C:ssa, työlämpö on 1 000 °C.
Nostetaan panttia niin pullot kerätään eikä rikota rannoille
Rikotun pullon pohjaan askeltaneena esitän, että nostetaan puollopantin hinta 1 euroon.
Olen varma, että 99 % pulloista palautuu kauppojen automaatteihin.
Sitten voi laskea mikä on edullisinta ja luonnon kannalta järkevintä.
Se, että
pulloja ei rikota luontoon on ihmisen ja eläinten kannalta kaikkein järkevintä.
Nostetaan pantti 1 euroon.
Ympäristö vai ympäristö
Alkää nyt missään nimessä päästäkö pullojen keirrätystä loppumaan.
Olen katsellut jonkun aikaa erään eteläeurooppalaisen maan ympäristön hallintaa. Pullojen kierrätys on aikoinaan lopetettu ja seuraus näky nyt etenkin taajamien ulkopuoleisten risteysten ympäristössä. Hyvin rakennettujen viheralueiden pinnoitus on nyt kokonaan muovipullojen ja -pakkausten peittämää. Varsinkin näky on värikäs pusikoiden ja ruohikoiden leikkauksen jälkeen. Näkymä on ihailtavana muutaman kuukauden ajan kerrallaan. Kunnes kasvullisuus hoitaa peitteen.
Asiat voi nähdä niin monella tavalla
Ja halutessaan vain omalla tavalla ja omilla intresseillä.
Esimerkiksi Suomessahan on hienoa ja arvostettua kun suomalainen investoi ulkomaille mutta epäeettistä ja epäisänmaallista kun ulkomaalainen investoi Suomeen.... Näissä ekologia- ja luontoteemoissa on ihan samaa kaksinaismoralismia.
Tässä on yhden sortin viranomaisen sivuilta analyysiä kierrätykseen...
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/425
Nii justiinsa ! Täydellisesti totta - mutta . . .
. . . onhan vasurivihreät aina olleet kytköksissä suurpääoman kanssa.
Vertaa huulienergia-, energialamppu-, metsä-, pelto-, jäte-, vesivoima-,
biopolttohömppä. Huippuna töpselisähkö idästä.
Syykin on selkeä: Pienikin askel parempaan siirtää (viher)vallankumousta
myöhemmäksi. Nokkosia stalinistien haudoille.
Pullojen pesu vie huikeasti
Pullojen pesu vie huikeasti energiaa, vettä ja pesuaineita. Muutoin ei pullojen hygieniasta ole takuuta.
Myös tyhjien pullojen varastointi, kuljetus, lajittelu, pestyjen varastointi ja siirto pullotuspaikalle syö rutkasti energiaa. Pullojen kierrätys on periaatteessa kaunis ajatus, jolla on kuitenkin huomattavan suuri hiilijalanjälki ja siten ei ekologista tms.
Pullopanttia ylöspäin
Kun turhasta pullorallista luovutaan niin samalla voitaisiin pullopanttia nostaa nykyisestä 10 sentistä ainakin kaksinkertaiseksi. Nykyhinnalla pullo on niin halpa että se usein lyödään rikki katuun. Pantin nostaminen tekisi pullojen keräämisestä kannattavampaa ja kadut pysyisivät paremmassa kunnossa.
Pullorallin ja pullojen pesun epäekologisuus on tiedetty pitkään. Sama on ollut tiedossa keräyspaperin ja monen muunkin ideologisin perustein tehdyn kierrätystoiminnan osalta. Hyvä, että näitä otetaan esille ja korjataan nykyisen tiedon mukaisiksi.
Lasinsirut todellinen ympäristöhaitta
Ennen ei ollut muuta materiaalia nesteen pakkaamiseen kuin lasi. Nykyisin on. Eikö Luontoliitto näe lasinsirpaleissa mitään ympäristöhaittaa? Kaiken lisäksi ne ovat terveyshaitta. Lasista oluen pakkausmateriaalista olisi jo aika luopua.
Eikös mahdu tyhjät täysien tilalle kyytiin...
Kun auto tuo putiikkiin täydet pullot, eikös tyhjät mahdu mainiosti niiden tilalle kyytiin? Eli eikös ne pääse periaatteessa ilman lisäkuljetuskustannuksia jälleenkäyttöön?
Onko näin, vai mättääkö jokin ajatuksenkulussani?
mättääkö ?
Noo - jos paluukuormaan mätetään litustetut alupurkit niin siihen voi lisäksi mättää
jotain samaan suuntaan vietävää. Jos ei ole mitään sellaista mätettävää niin voi
mätättää siihen reilun kasan terveisiä - se on terveellistä ja kevyttä kamaa verrattuna
tyhjiin pulloihin jotka on vielä mätetty laatikoihinsa.
tieto ja arvailu
Eipä tunnu olevan mainitulla Luontoliiton pääsihteerillä kuin kenelläkään kommentoijalla mitään todellista tietoa, mikä vaihtoehto on järkevin.
Kaikki vaihtoehdot ainakin tämän artikkelin ja kommenttien perusteella ovat täysin mututuntumalla.
Varmasti löytyisi taho, josa vain tahtoa riittää, selvittämään näitten vaihtoehtojen paremmuus.
Mitä ihmeen järkeä on muutella toimivaa järjestelmää, jos ei ole selkeää näyttöä kumpaankaan suuntaan, puolesta tai vastaan.
Lisää tekniikkaa kauppojen takatiloihin?
Niin, ensin pitää ratkaista murskauspaikat. Muovipullojen ja tölkkien rutistus onnistuu pienissäkin lähikaupoissa, mutta pitäisi vielä lasimurskaamo virittää.
Tuliko luettua alkuperäinen Taloussanomien artikkeli kertakäyttöisyyteen siirtymisen hinnasta? Jo nyt kertakäyttöisyys maksaa mansikoita. Pelkästään suljettua kaatopaikkaa (esim. Ämmässuon vanha kasa) pitää hoitaa noin sata vuotta sen sulkemisen jälkeen. Kuka maksaa? Kuluttajat. Eikös virvoitus- ja alkoholijuomilla ole muutenkin mukavia hintoja ihan kaupoissakin (rutinaa, rutinaa, kun kaikki kallistuu).
Lasinsirpaleet ovat ikäviä, kyllä. En vähättele niitä, mutta nyt puhutaan vähän eri asioista, koska suurin osa pulloista kuitenkin tulee palautetuksi eikä suinkaan rikotuksi.
On se kumma, kun Suomella on kova tarve ajaa alas sekä kehuttu hyvinvointijärjestelmä (mm. terveydenhuolto) sekä kierrätysjärjestelmät. Ainoastaan biojätekierrätyksessä voisi vilkaista Ruotsin mallia.
Pullopantti 5e:hen
Samantekevää vaikka pullopantti nousisi kymppiin kappale. Haen oluet ja limut Eestistä ja heitän pullot roskikseen. Suurin osa tosin on tölkkejä, joiden paino per tölkki on muutaman gramman. Suomen järjenvastainen lasipullo painaa usein enemmän kuin itse juoma.
Jos juon kuussa korin olutta, tulee tyhjiä tölkkejä 24x13grammaa = 312 grammaa alumiinia roskiin. Vuodessa siis noin neljä kiloa roskaa.
Jotta mittasuhteet tulee oikeiksi, montako kiloa roskaa tulee jokaisesta käytetystä autosta? 1-2tonnia! Uskomatonta näpertelyä!