- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
On turha uneksia nykyisten huippualhaisten asuntolainakorkojen olevan ikuisia. Nopeaa muutosta ei ole kuitenkaan luvassa, siitä pitää huolen vielä heiveröisellä pohjalla oleva talouden elpyminen.
Asuntolainojen viitekorot painuivat historiallisen matalalle viime keväänä, ja vuoden euribor keikkuu tällä hetkellä reilussa 1,2 prosentissa. Odotukset Euroopan keskuspankin, EKP:n, ohjauskoron muutoksista ohjaavat myös asuntolainoissa yleisesti viitekorkona käytettävän 12 kuukauden euriborin liikkeitä.
Ekonomistit ennakoivat, että talouden elpyessä odotetusti EKP saattaa aloittaa ohjauskoron noston tämän vuoden loppupuolella.
Sampo Pankin ekonomisti Pasi Kuoppamäki arvioi, että EKP aloittaa rahapolitiikan normalisoinnin lopettamalla eräitä pankkien likviditeetin lisäämiseen tähdänneitä toimia, ja ohjauskoron noston aika voi olla loppukesästä.
Handelsbanken povaa puolestaan, että EKP nostaa ohjauskorkoaan ensi kerran loka-joulukuun aikana. Euriborien odotetaan alkavan väreillä vuoden mittaan pikkuhiljaa ylöspäin.
-Tämän vuoden lopulla 12 kuukauden euribor saattaa liikkua noin kahdessa prosentissa, Kuoppamäki arvioi.
Mihin korkoon asuntolainaa nyt mielivän kannattaisi asuntolainansa sitten sitoa? Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Matti Inha muistuttaa jo kiinteistä koroista.
-Tavallisen asuntovelallisen, esimerkiksi lapsiperheen ison asuntolainan kanssa, on aika korkoriskiltä suojautua. Puolet lainasta 12 kuukauden euriboriin ja toinen puoli viiden vuoden kiinteään korkoon, Inha ehdottaa.
Inhan mielestä korkoliikkeiden ennakoinnissa ei kannata yrittää olla liian näppärä.
-Perheen talouden kannalta se on niin iso asia, ettei sen kanssa pidä ottaa ylimääräistä riskiä, Inha sanoo.
Finanssikriisi nosti reilusti lainamarginaaleja
Uusien asuntolainojen kokonaiskorot eivät ole pudonneet aivan viitekorkojen tahtiin, siitä ovat pitäneet huolen kohonneet lainamarginaalit. Asiakkaan asuntolainasta maksama korko muodostuu viitekorosta ja pankin omasta marginaalista.
Toissa syksynä kärjistynyt finanssikriisi tykitti marginaalit ylös, mutta nyt tilanne on hieman tasaantunut. Tällä hetkellä esimerkiksi Nordea kaupittelee asuntolainaa vähän alle prosenttiyksikön marginaalilla.
-Lainaneuvottelut aloitetaan nyt 0,9 prosenttiyksiköstä. Lainamarginaaleissa on jonkin verran asiakaskohtaista vaihtelua, sanoo yksikönjohtaja Jussi Mekkonen Nordeasta.
Kommentit
Inflaatioton jakso ei ole ikuinen
Korot seuraavat talouden liikkeitä. Kun talous lähtee kunnolla vauhtiin, inflaatio alkaa herätä ja siihen vastataan nostamalla korkoa. Inflaation laukatessa reippaasti korot ovat korkealla mutta yleensä myös palkat nousevat jyrkällä kulmakertoimella samalla kun inflaatio syö velan reaaliarvoa.
USA ja Euroalueen valtiot ovat ottaneet ja ottavat niin tähtitieteellisiä summia velkaa talouksiensa elvyttämiseen ettei tämän velan takaisinmaksaminen onnistu ilman laukkaavaa inflaatiota. Kun maailmantalous palaa kasvu-uralle, talouden palikat järjestetään uudelleen antamalla sekä Euron että dollarin devalvoitua reippaasti. Tämä taas parantaa sekä Euroopan että USA:n teollisuuden kilpailukykyä mutta rokottaa rankalla kädellä Kiinaa joka menettää leijonanosan kilailukyvystään Juanin arvon noustessa suhteessa Euroon ja dollariin.
Yksityinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen
Taloussanomissa on hyvä juttu
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/01/01/kohta-koittaa-velkak...
jossa esitetty käyrä kuvaa USA:n yksityistä ja julkista velkaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on nyt suurempi kuin ennen 1933 suurta romahdusta, silloin noin 300%, nyt 400%. Nytkin seuraa paha romahdus ja velat maksetaan superinflaatiolla. Jota sitten yritetään turjua superkorolla. Alkaa siis inflaatio- ja korkohelvetti, ehkä koko nykyisen talousjärjestelmän romahdus. Kullan hinta ehkä kertoo jo nyt tulevasta.
ja maapallo on pyöreä
Niin ja toisinaan sataa lunta ja toisinaan vettä ,joskus on vaan muuten pilvistä..
Koittakaa nyt perk...le kirjoittaa jotain muutakin bsillä jos ei ole sanottavaa niin on parempi sitten olla hiljaa