- Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
Teleyhtiö Elisan kotimaiset suuromistajat ovat käyneet mittavaan vastaiskuun islantilaista valloittajaa vastaan ostamalla lisää sen osakkeita. Erityisen hanakka ostelija on ollut Varma, mutta suomalaisporukka on yhä hyvin kaukana Novatorista.
Kotimaiset eläkeyhtiöt Ilmarisen ja Varman johdolla ilmoittivat viime viikolla, että ne vastustavat vaivoin viisi prosenttia ylittävällä osuudellaan islantilaisomisteisen Novator Finlandin ehdotusta hajottaa Elisan hallitus sekä jakaa yhtiö kahtia liiketoiminalliseen ja omistuksia hallinnoivaan osaan. Samalla ne kertoivat lähettävänsä Elisan 600 suurimmalle omistajalle kirjeen, jossa ne pyytävät valtakirjoja tammikuussa pidettävän ylimääräisen yhtiökokouksen äänestykseen.
Ne eivät mainostaneet, että ne ovat ostaneet tässä kuussa selvästi lisää osakkeita omaa ääntään vahvistaakseen. Eniten osakkeita on ostanut Varma, jonka potti on kohonnut viime kuun lopun 2,3 miljoonasta noin kolmeen miljoonaan eli se on upottanut sijoituskohteeseen noin 15 miljoonaa euroa lisää. Myös Ilmarisen ja Eteran kohdalla on nähty lisäyksiä.
Islantilaisen Thor Björgólfsonin Novator on ostanut myös loppusyksyllä lisää Elisaa. Marraskuussa se hankki pari miljoonaa Elisan osaketta lisää eli lisäsi pelipanoksiaan noin 40 miljoonalla eurolla. Nyt sillä on hallussaan 11,5 prosenttia (lähes 19,1 miljoonaa osaketta) eli yli tuplamäärä suomalaisviisikkoon nähden.
Yhtiökokouksessa tammikuun 21. päivänä eli runsaan kuukauden kuluttua enemmistön kanta painaa eli suomalaisilla vastustajilla on täysi työ estää islantilaisen tahdon toteutuminen. Tämä johtuu siitä, että Elisan omistus on hyvin hajallaan pienomistajilla HPY:n purkamisen seurauksena. Osakesäästäjien keskusliitto kerää piensijoittajilta valtakirjoja, joskaan se ei liputa täysin avoimesti islantilaisia vastaan.
Kotimaiset eläkevakuuttajat voisivat saada sivustatukea ainakin sinivalkoisen osuuspankkiryhmän OP-Delta-rahastolta, joka on noussut loppusyksyn aikana vauhdikkaasti Elisan pääomistajien joukkoon, tosin osuus on yhä alle yksi prosentti.
OP-Deltan Elisa-syysostoksiiin on uponnut yli 10 miljoonaa euroa. OP-Deltan kuukausikatsauksesta käy tosin ilmi, että myös saman alan TeliaSonera on myös sen kiinnostuksen kohde ja niinpä se puhuukin vain ”teleoperaattoreiden ylipainosta” eikä viittaa mihinkään Elisa-kamppailuun.
Elisan hallitus vastustaa puheenjohtaja Pekka Ketosen johdolla islantilaisten esitystä. Rivit ovat tosin revenneet, sillä hallituksen jäsen, Kemiran pääjohtaja Lasse Kurkilahti on tuonut julkisuudessa esiin islantilaisia ymmärtävän näkemyksensä.
Kommentit
Puheenvuoro puolustuksella
Suomessa oleletetaan, että islantilainen kalastaja, joka on koonnut vähäiset roponsa ostaakseen hieman Helsingin Puhelinyhdistystä, on joku Orm Punainen tai joku muu viikinkipäällikkö, joka valtaa ja alistaa Euroopan maita. On jälleen journalismin ja aikuisen viihteellisen jännityksen aika; miten kamppailussa käy.
Tätä tarinaa on monessa joukkutiedotusvälineessä ja ainoastaan Elisan hallituksen näkökulmasta.
Mitäpäs jos Thor Björgólfsonin annettaisiin kirjoittaa myös vastine, jotta kuultaisiin myös islantilainen näkökulma. Tähän mennessä nimittäin suomalaiset talousjournalistit ovat kehuneet islantilaiset nuoren polven yrittäjät, jotka ovat mahdollistaneet Islannin taloudellisen nousun.
Olisi jotenkin epäjohdonmukaista kehua sijoituspalstoilla islantilaiset liikemiehet yleensä, mutta samalla kyseenalaistaa heidän toimensa Elisan kohdalla.
Mitä Ilmarinen ja Varma selittävät valtakirjanpyyntöaikeisensa perusteluiksi? Entä Osakesäästäjien keskusliitto?
Minusta asiaa kannattaisi tutkia myös hersyttelemättä. Miksei Elisaa saa jakaa operatiiviseen yhtiöön ja holding-yhtiöön?
Suurimman osakkaan diktatuuri?
Ettäkö jos on osakas, jonka osuus on suurempi kuin yhdenkään muun yksittäisen omistajan, muiden on tyytyminen tuon osakkaan diktatuuriin?
Euro ja ääni
Eikös Holding-yhtiö omisteta yhdessä ja operatiivisen yhtiön omistaa holding-yhtiö?
Asia tulisi selvemmäksi, jos journalismi esittäisi myös toisen näkökannan.
Avoin valtakirja?
Onko varma, että antamalla valtakirja eläkeyhtiölle, Elisa ei mene myyntiin? Älkää luulkokaan!
Tietävätkö pienomistajat, mitä nykyinen hallitus tehnyt? Alla lista "ulkoistuksista" (suluissa vastaanottaja)? Luettelo on otettu suoraan viime vuosien pörssitiedotteista:
- puhelinluetteloliiketoimita (Eniro)
- osa asennustoiminnoista (ElTel Networks)
- arvokiinteistöt (Sponda ja Kuntien eläkevakuutus)
- sovellushallintapalvelut (IBM)
- telemarkkinointipalvelut (Manpower)
- tilausten käsittely- ja laskutustoiminnot (Barona)
- asiakasasennuspalvelut (Relacom)
- vaihdeasennuspalveluja (Ericsson)
Tämän lisäksi Elisa on pikku hiljaa irtautunut pörssiyhtiö Comptel Oyj:stä, joka oli aikoinaan HPY:n (nyk. Elisa) tietohallintoyksikkö. Ainakin minä luen listaa niin, että monet ulkoistukset ovat kohdistuneet suoraan asiakasta lähellä oleviin palveluihin. Palvelukykyä on siis ajettu alas. Elisaa valmistellaan myyntiin, vaikka nykyinen hallitus ei tätä ei julkisesti tunnustakaan.
Turha väittää, että vain islantilaiset pilkkovat ja myyvät...
Holdingit ja teleyhtiöt
Onhan Elisa/HPY:n historiassa aikaisemminkin ollut tilanne, jossa on ollut operatiivinen yhtiö ja sen päällä holding-yhtiö. Siitähän kaikki lähes tulkoon alkoi, kun yhdistyksestä pööstiin eroon. Muistanette ajan, jolloin Helsingin Puhelin Oy:n kaikki osakkeet olivat HPY Holding Oyj:n omistuksessa. Ne sadat tuhannet pienomistajat (entiset osuustodistuksen haltijat) omistivat siis holding-yhtiötä, eikä suinkaan operatiivista teleyhtiötä.
Onko niin, että ympyrä sulkeutuu?