Myyjien pelko: ”Mitä enemmän kello, sitä enemmän ryöstöjä”

Myyjien pelko: ”Mitä enemmän kello, sitä enemmän ryöstöjä” Ilta- ja yöaukiolojen yleistyminen ruokakaupoissa ja huoltoasemilla lisää vartiointi- ja turvapalveluiden tarvetta.

-Mitä enemmän kello on, sitä enemmän tapahtuu esimerkiksi ryöstöjä, toteaa Palvelualojen ammattiliitosta (PAM) kaupan alan neuvottelupäällikkö Juha Ojala.

Liitto aikoo seurata nyt tarkkaan, lähteekö väkivallalla uhkailu kasvamaan kaupan alalla, kun aukioloajat laajentuvat.

Muun muassa Alepa venytti vuoden alussa ilta-aukioloa iltayhteentoista 81 liikkeessä. Mahdollisiin häiriötilanteisiin on varauduttu uusilla turvallisuusratkaisuilla, joista ketjujohtaja Kimmo Nikula ei halua kertoa yksityiskohtaisemmin, sillä niiden paljastaminen söisi toimenpiteiden vaikuttavuutta.

Yleisesti myymälöissä päivystää joko oma vartija tai sitten henkilökunta käyttää hälytysnappia, jolla vartijat saadaan hälytettyä tarvittaessa. Tai kutsutaan poliisi.

"Vartijaksi ei myyjän tulisi ryhtyä"

Työntekijöiden omaa neuvokkuutta tarvitaan häiriötilanteissa myös.

-24h-maailmassa törmää häiriökäyttäytymiseen tai ilkivaltakäyttäytymiseen, jota henkilökunta joutuu aika ajoin sitten ratkaisemaan, kertoo ABC-huoltoasemaketjun toimialajohtaja Markku Kuusinen.

ABC pyrkii rekrytoimaan sellaisia työntekijöitä, jotka hallitsevat myös vaikeat asiakaspalvelutilanteet. Työntekijät saavat myös lisäkoulutusta.

Työturvallisuuslaki määrittää, että vartiointi on järjestettävä jollakin tavalla myymälöissä ja huoltoasemilla, mutta tarkkaan sitä ei määritellä. Eli jos vartija ei ole paikalla, konkreettinen apu uhkaavaan hetkeen ei välttämättä ole mahdollista.

-Vartijaksi ei työntekijän tarvitsisi ryhtyä, toivoo PAMin Ojala.

Yksintyöskentely ei ole laissa kielletty

Työntekijöiden turvallisuutta pyritään lisäämään vartijoiden lisäksi omilla ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä. Myymälöissä saatetaan pitää vaikkapa aina vähintään kaksi työntekijää vuorossa.

-Meillä on vähintään kaksi työntekijää, vaikka kahden työntekijän pitäminen kaupassa ei aina ole kovin kannattavaa illan viimeisinä tunteina, sanoo Alepan Nikula.

Mutta sitten on niitäkin paikkoja, joissa lasketaan, että kannattavuuden kustannuksella ei voida palkata yhtä enempää töihin hiljaisempina tunteina.

-On sellaisia hetkiä, jolloin ollaan yksin. Etenkin hiljaisimmilla asemilla on yksintyöskentelyä, myöntää ABC:n Kuusinen.

Yksintyöskentelyä ei ole kielletty Suomessa eikä EU:ssa.

"Humalaiset käännytetään ovella"

Ojalasta oman turvallisuusriskinsä synnyttää se, että kaupan alalla suurin osa työntekijöistä on naisia ja ilta-ja yövuoroja tekevät mieluummin nuoret kuin vähän vanhemmat.

-Voidaan ajatella, että yö- ja ilta-aikaan nuoria naisia on suurin osa, hän sanoo.

K-market-kauppias Unto Kauhanen kertoo, että heidän myymälässään on aina vähintään yksi mies. Yksittäiset humalaiset käännytetään itse ulos.

-Meillä on kyllä hälytysnappulat kassalla, mutta niitä ei ole koskaan tarvinnut käyttää, Kauhanen lisää.

Kauppa on kooltaan yli 400 neliömetriä, joten se ei saa olla illalla aiempaa pidempään auki, mutta rajoitus ei Kauhasta harmita. Hän ei usko, että pidennys olisi heillä edes kannattavaa, sillä ilta- ja yökorvaukset lisäisivät palkkakuluja ja lisäksi kauppa joutuisi panostamaan vartiointiin enemmän.

-Olen kuullut myös, että voi olla vaikeata saada ammatti-ihmisiä yötunteihin. Hörhöt saattavat sitten kävellä kokemattomien työntekijöiden ylitse.

Lue täältä, kuinka paljon myyjille maksetaan yötöistä lisiä.