Tuplakorko tulee: kk-erääsi näinkin mojova lisä

Valtion eläkerahaston yli 12 miljardin euron sijoitussalkusta vastaava toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi ja Nordean ekonomisti Reijo Heiskanen ovat yhtä mieltä siitä, että asuntovelkaisten on hyvä varautua yhden prosenttiyksikön korkojen nousuun vielä tänä vuonna. Koron tuplaantuminen nykyiseltä superalhaiselta tasoltaan tarkoittaa selvää lisälaskua kotitalouksille.

- Vuoden loppuun mennessä lyhyet korot tulevat nousemaan nykyisestä alle prosentista 1,5-2 prosenttiin. Valtion pitkät korot ovat nyt alle 3,5 prosenttia ja tulevat vuoden loppuun mennessä nousemaan jopa 4 prosentin molemmin puolin. Heti ei ole kovin suurta painetta nostaa korkoja, koska talous ei ole ylikuumentunut, Löyttyniemi totesi tänään Uuden Suomen talousseminaarissa.

Nordean Heiskanen oli samaa mieltä.

- Näkemykseni koroista on saman tyylinen kuin Löyttyniemellä. Korkojen nousukehitys alkaa kesän jälkeen.

Heiskanen kertoo, että tilanne muistuttaa vuotta 2005, jolloin euribor oli ollut pitkään alhaalla ja korkoja nostettiin, kun kukaan ei osannut sitä odottaa.

Kun yhden prosenttiyksikön koron nousun vaihtaa euroiksi esimerkiksi euribor-sidonnaisessa 100 000 euron asuntolainassa, tarkoittaa se vuositasolla 1000 euron lisälaskua. Jo 200 000 euron lainassa se on yhtä kuin 2000 euroa, jolloin kuukautta kohti korkolasku kohoaa liki 170 euroa, josta osa tosin kompensoituu korkovähennyksenä verotuksessa. Jos korontarkistus on juuri tehty, siirtyy lisälaskun maksaminen tuonnemmaksi.

Myös finanssikriisin synty ja jälkitoimenpiteet herättivät Uuden Suomen talousseminaarissa paljon keskustelua. Nordean Heiskanen ei säilyttäisi vastuuta kriisistä ainoastaan pankkien harteille, vaan uskoo sen syntyneen laajemmasta yhteiskunnallisesta kehityksestä ja ilmapiiristä Yhdysvalloissa. Hän ei myöskään usko, että säännöstely palauttaisi tulevaisuudessa sijoitusmarkkinoita ruotuun.

- Säännöstelyllä ei saada markkinoita kuriin ja siinä on aina ylilyönnin mahdollisuuksia. Finanssikriisin taustalla ei ole vain "pahat pankit", vaan kuplan syntymiseen tarvitaan kaikkia osapuolia. On yksisilmäistä syyttä vain yhtä osapuolista.

Löyttyniemi näkee asian hieman toisin. Hän kannattaa säännöstelyä ja povailee säännöstelytoimenpiteiden lisäämistä.

- Markkinoiden säännöstelyyn tullaan tekemään muutoksia. Valvonta tulee lisääntymään ja nyt on tulossa makrotason seurantaryhmä, joka valvoo makroriskejä. Tullaan miettimään tarkempia poikkeusolotoimia finanssikriisin kaltaisiin tilanteisiin ja pankeilta tullaan edellyttämään enemmän omaa pääomaa. Jos finanssikriisiin joudutaan, se kertoo, että hallinta on ollut väärää tai liian vähäistä. Säännöstelyn lisääminen on hyvä asia.

Valtion eläkerahaston Löyttyniemi ja Nordean Heiskanen olivat optimistisia osakemarkkinoiden suhteen. Eläkerahastolla on osakkeita jättisalkustaan yli 40 prosenttia, joka on sen määrittelemä perustaso. Aivan viime aikoina joitain yksittäisiä kohteita on kuitenkin Löyttyniemen mukaan myyty.

Lopuksi Nordean Tukholman-päässä toimiva Nils Schalin jakoi sijoitusvinkin yleisölle.

- Jos haluaa sijoittaa kehittyviin talouksiin, kannattaa harjoittaa lähinnä yhdistelevää sijoittamista. Mitä kauempana markkinat ovat kotimaasta, sitä suositeltavampaa on käyttää indeksisijoittamista.

Yhdistelevällä sijoittamisella hän tarkoitti yksittäisten osakkeiden, rahasto-osuuksien ja indeksituotteiden yhdistelmää.

Katso video Uuden Suomen tapahtumasta täältä.