Palkittu kuvaaja nauraa Nokian kameraväitteelle: ”Höpsis”

Kyllä uusi tekniikka vanhan voittaa. Ennen tehtiin painokelpoinen teksti miljoona markaa maksavilla valoladontakoneilla. Tietokoneiden typografialle naurettiin: väärin leikattu, insinöörikursiivi ja tökeröt kirjainvälit. No nykyään ei muilla tekstejä tehdäkään, kuin halvoilla pöytäkoneilla.

Sama tulee toteutumaan myös kameroilla. Polttovälit ja pitkät putket korvataan tulevaisuudessa tietotekniikalla. Johan Photoshop-ohjelma on ammattikuvauksen tärkein työväline.

Kahvinkeitin kännykässä olisi kiva ja mikroaaltouuni.

Tuo pienikennoisuus olisi helposti korjattavissa ja meikäläinen ainakin mieluusti kantais vähän isompaakin luuria ettei tarvi kohinaa ihmetellä.. Mutta ne muut, ostetaan siroja neitipuhelimia ja kannetaan niitä jossain jättimäisissä nahkapussukoissa tai koteloissa.. Mitä iloa on pienestä luurista jos ei sitä uskalla kantaa "nakuna"?

Toisaalta Anssi on markkinamies ja hänen puheensa ovat mainospuheita eikä mitään syväluotaavia analyysejä.

Toimisi edes noi kännykät kännyköinä joka paikassa Suomea, niin sitten ehkä voisi alkaa haaveilemaan jostakin paremmasta kuvanlaadusta tms..

Itse olen siirtynyt pokkarista järjestelmään juurikin sen, että sillä saa entistä parempia kuvia ja jos kännykkäkameralla saa yhtä hyviä kuvia, niin silloin taitaa paremminkin tuo "kännykkä" siirtyä kameraan, mutta se ei ole enään mikään taskuun mahtuva malli sen jälkeen.
Toistaiseksi ei ole olemassa sellaista tekniikkaa, jolla kännykän pieni objektiivi saataisiin vastaamaan hyvää järkkärin objektiivia, kokoerokin sen jo kertoo!
Tokihan kännykkäkamerat voi vastata jotain halvaa taskupokkaria, mutta siitä on pitkä matka järkkäreihin ja varsinkin niiden parhaisiin malleihin.

Joskus naureskeltiin ajatukselle, että ihmisillä olisi johdoton puhelin mukanaan ... mitä sellaisella tekisi, kun kotona on nojatuolikin puhelimen vieressä.

Eihän tämä vaadi kuin optisen kuvanvakaajan, photo shopin automatisoinnin ja kännykälle tekoälyä kuvan käsitytelyyn. Se että vastaako saatu kuva todellisuutta on sitten toinen asia. Mutta se tuskin on mikään ongelma suurille massoille.

Jollei fysiikanlakeja ole uudelleenkirjoitettu, niin ei onnistu. Katsotaan 40 vuoden kuluttua uudestan. Seuraavaksi Vanjoki varmaan väittää tuovan Hubble-tasoisen optiikan kännyköihin viidessä vuodessa.

Näitä väitteitä kännykameran loistavasta kuvanlaadusta on hehkuteltu siitä asti, kun niitä on ollut saatavilla. Noin 10 vuotta on mennyt ja ei olla edes päästy kertakäyttöpokkarin tasolle.

Uskon kehitykseen ja kännykkäkameraan, mutta se ei voi korvata koskaan jatkuvasti kehittyvää kameraa ammattityössä jo kokonsa vuoksi. Tämän sanon pitkän kokemukseni perusteella olematta oraakkeli.
Juhani R. 78 v. Tampere

Noh! Sallitaan tämä Nokialle on kerrankin muita edellä mutta sitä puhelinta ei sitten tullutkaan.Eikä ne pelkät "pikkelsit" vaikuta kuin sapuskassa.

mutta yltiöpäiset mainospuheet eivät vakuuta.
Kännykkäkamera ei laadullisesti syrjäytä kuvaamiseen tehtyä kameraa.
Piste.
Kännykkäkameran kaltaiset monitoimilaitteet ovat aina ominaisuuksien kompromisseja. Ominaisuuksien kustannuksella.
Optiikkaa ei puristeta elektroniikaksi.

"..kännykkäkamerat syrjäyttävät järjestelmä- ja jopa ammattilaiskamerat hyvinkin pian."

Tällaisten lausuntojen äärellä tulee mieleen, että Vanjoki ei edes harrasta kuvausta tai hänellä on alkoholiongelma.

Aika muuttuu, ei siinä uutisessa kerrottu milloin tuo tapahtuu.
Lausuihan aikanaan IBM pääjohtaja, ettei koskaan tule henkilökohtaisia tietokoneita.

Kuten Vanjoen. Nokia on häivähdys vesilätäkössä kymmenenvuoden päästä. Nykyisiin järkkäreihin tulee puhelimet jolloin objektiivien laatu saadaan pysymään korkeatasoisena, eikä varsinaisia puhelimia tarvita. Objektiivien linssielementit kun asettavat fyysiset esteet asentamasta niitä Nokia rimpuloihin. Puhelin voidaan sijoittaa vaikka muistitikun sisään. Nokia voi jatkaa maineikkaiden kumisaappaiden valmistusta.

Kun kännyn kennokoko on 2 x kännyn kokoinen - eli sen pitäisi olla myös taitettava - niin sitten voidaan edes ajatella palattavan asiaan.

"Ihmisen valovoimaksi on sovittu 1.0"

Ei pidä paikkaansa. Valovoima on objektiivin suurin aukko eli pienin f-luku. f-luku on taas aukkosuhde, joka on polttoväli jaettuna sen todellisen aukon halkaisijalla, josta valo pääsee läpi. On olemassa objektiiveja, joissa valovoima on 1.0 eli polttoväli on sama kuin aukon halkaisija. Käytännössä puhutaan aukoista 1.4, 2.8, 4, 5.6, 8 jne ja joka askeleella aukon pinta-ala on puolet edellisestä.

Tulipas avauduttua.

Toivottavasti pitää uutinen paikkaansa. Sitten voisivat julkaista sellaisen Canon 5D:n muotoisen holkin johon sen kännykän voi kiinnittää. Sitten olisi hyvä kuvaus ergonomia myös. Ei saa unohtaa pikanappuloita rajaukseen ja syväterävyyden säätämiseen.

Lisäksi laittaisin toivelistalle sellaisen näytön niihin puhelimiin, että voisi katsoa HDR-kuvia ilman tone mappingiä! se olisi vasta jotakin se!

Ja hei Vanjoki, mä haluisin ny alkuun sellasen kännykameran joka pystys tallentaan 20 aukkoa sävyjä, ilman aberraatioita ja mun mieleisellä syväterävyydellä. Jos saisit alle 100€ hintaluokkaan niin hyvä. Resoluutioo ei tartte olla yli 20Mpikseliä ettei tuu liian suuria tiedostoja.

niissä on paljon kohinaa pienikennoisuuden vuoksi, ne ovat tuhnuisia".

Onko tuolla niin väliä, jos kuva painetaan sanomalehtipaperille. Torilla niihin kääritään samana päivänä silakat. Mieluummin katselen tunnin HD-kuvaa telkkarista, kuin yhtä 1/1000 sek. kuvaa sanomalehdessä.

pitäisi olla myös sähköhammasharja ja partakone. Hierova pää jatkovarrella olisi myös hyvä, siis selän hierontaan.

No olipas uutinen. Että kaksi kertaa palkinnon saanut kuvaaja voi aateloida itsensä hitech teknologian ylipapin tasoiseksi tietäjäksi: että kun kerran nykykännyköistä ei ole mihinkään, ei tulevaisuus voi olla yhtään sen parempi. Höpsistä.

Suutari pysyköön lestissään. Ainakin tämä kansan pysyväisviisaus pitänee paikkansa. Kun nykyjärkkäri jo lähes hihasta repii kuvaajansa paikalle ja räpsii automatiikallaan raw tason mammutteja repullisella punarenkaallisia tykötarpeita.

Eihän se nyt komeelta näytä, jos jatkossa kännykällä kuvia puhelun sekaan näppäilevä prokuvaaja sekoittuu harmaaseen massaan. Kas kun ne kännyrobotit ei ees pidä komeeta ääntäkään, mistä rahvas hänet huomaisi:)

Esiinny sinä vaan vakuuttavana kuvaajana - tapasin Lapissa ruotsalaisen kuvaajan jonka ykköskamera painoi 40 kiloa. 50 kiloa lasinegoja ja muuta kalustoa eväineen ja telttoineen raahasi kymmenpäinen renkilauma usealla autolla ja mönkijällä.

A4 - koon lasille keroja ja kuruja - 70 viivaa millille! Herran kuvakirja on kirjastoissa Suomessakin. Nyt on vaan aivan turhaa tuo tarkkuus - kuvien katselu/näyttölaitteet ovat se heikoin lenkki. Pienemmällä vehkeellä pääsee parempiin kuvakulmiin nopeammin.

Menetämme vain yhden kuvauskohteen - putkillaan ylväästi poseeraavan herra Keron. Valokuvaajan.

kännykässä. Mutta sellainen mäntämoottorikone joka lentää korkeintaan 900 metrissä, että sillä olis tuolla tuhkan seassa käyttöäkin.

Ammattikameroissa on paljon lisälaitteita. Kai siihen vielä yksi pieni luuri sopii. Ja laitteen nimeksi Cannon-Nokia

Renkaanvaiho edessä. Saako siihen luuriin paineilman, letkut ja pulttipistoolin. Mopolla matkatessa olisi myös kaasukeitin hyvä ominaisuus, delukse mallissa vilä pikku pakastin. Akun kestoksi ilman muuta täydellä teholla käytettäessä 2 kuukautta

Elektroniikan kehitys ei suinkaan ole vielä päättynyt.

Kun kennojen resoluutio kasvaa ja kennojen koko samalla pienenee - yhden pikselin koko pienenee, niin samalla myös linssin kokoa voidaan pienentää.

Porukka on hyvällä tuulella ja mikäs sen mukavampaa. Muistellaanpa vähän. Viisitoista vuotta sitten kännykällä ei pitänyt olla mahdollista ottaa valokuvia, ei pitänyt olla mahdollista kuunnella musiikkitiedostoja tai puhumattakaan teräväpiirtotv-lähetyksien katsomisesta.

Onko valokuvaaja siis paras mahdollinen asiantuntija kertomaan mitä puhelimella voi ja ei voi ikinä tehdä?

Annammeko leipureille oikeuden vastaavasti julistaa, mitä esimerkiksi asekehityksessä on mahdollista tehdä?

ja insinöörit punastelee taustalla. Vanjoki on lupaili aikanaan dvd-tasoista videokuvausta, eipä näy vieläkään nokiaa joka erottelee 576 vaakajuovaa videokuvaan. Kännyköiden kehitys on toki ollut huimaa puolijohdetekniikan kehittymisen ansiosta, samoin kamerafunktio on parantunut. Vaikka jätettäisiin kameroiden kuvanlaatu sikseen, ammattilaiskamerat tallentavat jo 50+ megapikseliä.

Mölytä pitää, että vuosineljännestulos näyttäisi hyvältä.

Jokainen järjestelmäkameralla valokuvausta vakavasti harrastanut tietää, että villeimmässä mielikuvituksessakaan tämä Nokian skenaario ei ole näköpiirissä.

Ajatellaanpa vaikka kokoa. Ammattikuvaaja arvostaa kouraan tukevasti istuvaa laitetta, jolla saa kunnon kuvausotteen. Tällöin isompi on usein parempi jo fyysisistä syistäkin johtuen riippumatta kennon ja objektiivin laadusta. Sitten vielä etsin. Järjsetelmäkameran suurikokoinen etsin antaa oleellisesti paremman ja välittömän yhteyden sekä mielikuvan siitä, millaiselta valmis kuva voi mahdollisesti näyttää. Kännykä digitaalisesta näytöstä voi usein vain arvailla, minkälainen lopullinen kuva tulee olemaan. Näistä syistä kännykän kokoa pitäisi huomattavasti kasvattaa, minkä johdosta kyse ei olisi enää kännykästä, vaan kamerasta, jolla voi soittaa.

Entäpä sitten akkujen kesto esim. sarjakuvauksessa, kennon kohina, objektiivien monipuolisuus, laatu ja vaihdettavuus, salaman voiman riittävyys. Ei tule mitään - ajatuskin on täysin naurettava.

Aikaisempi kokemukseni Nokian ko. tuoteryhmän edustajien kanssa osoitti selvästi, että kuvaajan toiveilla tai kommenteilla ei ole sijaa, vaan maailman suurimassa kyllä tiedetään mitä pitää tehdä.

Kuitenkin suuri osa käyttäjistä tarvitsee kännykän kameraa aivan jokapäiväisten usein perheeseen liittyvien muistikuvien tallentamiseen. Päiväkodit, koulujen juhlat, lomamatkat, nähtävyydet, näyttelyt ja töihin liittyvät asiat ovat jokaiselle tuttuja aiheita.

Niiden tallentamiseen tarvitaan kameralta erityisesti herkkyyttä toimiakseen edes siedettävästi huonoissa olosuhteissa.

Jotta tähän päästäisiin, pitäisi joko A) kennoa suurentaa (ei mahdu puhelimeen, koska sen myötä myös optiikka suurenee), B) valovoimaa parantaa (zoomeissa hankalaa koska koko kasvaa) tai C) vähentää pikseleitä ja tehdä niistä vastaavasti suurempia ja samalla "herkempiä", D) valita noin 50-millin normaaliobjektiivia tai 35-millin laajakulmaa vastaava polttoväli (puhelimessa noin 4-6 mm) ja hoitaa zoomaaminen ohjelmallisesti. E) käyttää takaa valaistua tai vielä uudenpaa tekniikkaa käyttävää kennoa.

Viimemainittu on varmaankin käytössä Nokiankin tulevissa puhelimissa.

4 milj. pikseliä riittää oikein hyvin. Siitä saa näyttävän 30 x 40 näyttelyvedoksen (joka ei usko, voin näyttää). Kun piksleitä on vähämän ja isompia mutta riittäväti ja optiikan polttoväli järkevä on myös helpompaa valmistaa erittäin hyvälaatuinen optiikka valovoimaltaan esim. f/2.8. Jos tulevassa mallissa voidaan todellisuudessa käyttää herkkyyksiä ISO 800 asti, pärjää valovoimalla f/2.8 ja tuolla herkkyydellä erittäin huonoissa olosuhteissa.

Jos taas markkinointiosasto ei halua/osaa myydä laatua, vaan haluaa pysytyllä pikselikilpajuoksussa (joka digikameroissakin on jo hellittänyt) on tilanne tietysti toinen.

Toivorikkaana voisi kuvitella, että kamerankäyttäjätkin otettaisiin vakavasti luonataisena osana multimediaa aivn kuten musiikinkin käyttäjät on huomioitu.

Ystv. terv.

Esa Kivivuori
http://www.esakivivuoriphotography.fi

Itse huvituin kovasti Keron seuraavasta kommentista:
"Ne ovat hyvin kaukana laitteista, joita mä edes kutsuisin kameroiksi"
Yhtä hauskoja molempien kommentit, Anssin ja Keron, kummankaan kommenttia ei vissiin pidä ottaa tosissaan?

Painetun ja kuvavedoksen 'originaalia' ei muut ole nähneet kuin kuvaaja itse. Arvostelijoita riittää.

Eli tässä Nokian kamerakommentissa alkaa taas olla sitä etukenoa, millä ollaan kehityksen kärjessä eikä vaan koko ajan peesailla muita!

Onhan se tylsää kameravalmistajille jos Nokia ottaa markkinaa mutta mitä siitä :)

Anssi lienee lintsannut fysiikan opetuksesta optiikan suhteen. Nykyiset CMOS-kennot eivät myöskään juurikaan tue Vanjoen väitteitä. Järkkäreitä päihittävää kamerapuhelinta tuskin tulee olemaan kuuna päivänä.

Valovoimaisuutta kuvaava suure ei kerro objektiivin laadusta muuta kuin polttovälin pituuden suhteen himmentimen suurimman käytössä olevan aukon halkaisijaan. Kyseessä on siis visuaalisen laadun osalta täysin merkityksetön tieto. Voisipa sanoa jopa päinvastoin, että suurivalovoimaisesta objektiivista on erittäin vaikeaa rakentaa edes kohtuullisen aadukkaita kuvia tuottavia objektiiveja.

Vielä kun Nokia oppisi tekemään uudelleen puhelimia joita ei tarvitse jatkuvasti ja toistuvasti lähettää huoltoon niin sekin olisi jo parempi lähtökohta... Silloin se kamerakännykkä olisi mukana eikä huollon hyllyssä.

PARASTA YHDISTÄÄ AMMATTIVALOKUVAAJIEN TOIVEET JA UUDEN TEKNIIKAN TOTEUTTAJIEN NÄKEMYKSET !!!

Tällätavoin yhteistyössä saadaan varmasti moni "moka" vältettyä !
Aikonaan hymylytti meitä, Nokian miesten haaveet kännykästä, sillä olimmehamme energia-asiaintuntijoita; Itse asiassa emme uskoneet, että kännykkään siihen kokoon saadaan niin paljon kapasiteetia, että toiminnat olisivat mahdollisia, koska akkutilan täytyi olla myös pieni.

Kyllähän Anssi Vanjoki totta tietysti lausunnoissaan puhuu, vaikka katsookin asiaa eri perspektiivistä, kuin ammattivalokuvaaja. Olen tuntenut Anssin jo koulu- ja partiopoikana, totuuden mies ammattiasioissa.

Ilkka V T Juutilainen
Juudaan Kuningas , 21.04.2010

Arvoisat keskustelijat eivät nyt ole perehtyneet syvällisesti siihen missä optiikassa, sensoritekniikassa ja signaalikäsittelyssä on oikeasti kysymys.
Yksi fotoni riittää kohteesta jos sensori on riittävän herkkä sen tunnistamaan. Signaalinkäsittelyä mukaan ja kummasti huonosta linssistäkin muodostuu hyvä kuva. Ota 100 kuvaa nopeasti samasta kohteesta ja signaalinkäsittelyllä muodostat erittäin tarkan kuvan. On näitä keinoja ja koko ajan lisää tulee. Kyllä Anssi on taas kerran oikeassa.

Joo. Ei se fysiikan lakien muuttaminen käy käden käänteessä. Noin iso uho Nokialta kyllä on ehkä hieman ennenaikaista, mutta henk. koht. uskallan odottaa, että tällä alueella käytetty tutkimusraha ei ole menossa hukkaan, vaan lähitulevaisuudessa (lue vuoden sisään) nähdään merkittävää parannusta kännykameroissa.

Osa tarinasta lienee kuitenkin hyvä uutinen peruskuvaajalle. Tässä muutamia huomioita:

Snapdragon tason prosessori ja tulevat tehokkaat DSP:t mahdollistavat esim. kasvontunnistukset ja muunlaiset DSP-laskutehoa vaativat ominaisuudet, joita toistaiseksi on nähnyt lähinnä vain pokkareista ylöspäin.

Nanoteknologiaan perustuvat kennot pystytään puristamaan huomattavasti pienempään kokoon ilman merkittävää kohinan lisääntymistä. Lisäksi ne ovat herkempiä valolle. Näiden tuloa tuotantoon odotellaan lähitulevaisuudessa. Harmittavaa on se, ettei täällä foorumilla tunnu, kuin 10%:lla olevan edes hajua siitä, mihin saavutuksiin nanoteknologian kehitys tällä alueella tulee johtamaan.

Optiikkaa tuskin pystytään merkittävästi pienentämään ja
en äkkiä usko, että tähän liittyvää selkeää parannusta on luvassa. Viime syksyllä TI:n OMAP-DM525 sarja mahdollisti kuitenkin jo 20mpix kennot puhelimissa ja jos lähivuosina mennään eteenpäin, voi digitaalinen zoomauskin parantua merkittävästi, vaikkei tuo ehkä kunnon putkea korvaakaan.

Jos optiikkaa kyetään pienentämään, on oikeastaan kaikki muut palikat alkaa olla valmiina. Niin, että kaikille pappakuvaajille vaan terveisiä. Grammari pyörimään vaan. Siinä sitä on kaikki nyanssit mitä äänestä voidaan jälkipolville tallentaa.

Eikä kukaan ei sanonut, että mallit tulevat myyntiin huomenna, joten jään odottamaan pokkarin korvaajan launchia Q1 2011, ellen jo syksyyn mennessä. Ja muutaman vuoden sisällä merkittävämpiä askelia optiikan suhteen.

Mitäs tuumaatte?

EIHÄN MEIDÄN TARVITSE VERKKOKALVOKAMERAA KEHITELLÄ, SILLÄ SE ON KAIKILLA EHEÄT SILMÄT OMAAVILLA TOIMINNASSA.

Ymmärrän, että kyse on siitä miten se saadaan yhdistettyä aivoihin kuvana, samalla tavoin se saadaan yhdistettyä koneelle kuvana, kun ärsykeaallonpituus on sama !!

I V T Juutilainen
Juudaan Kuningas

Huoneen kokoisesta tietokonehirviöstä tuli sirun kokoinen ja kehitys jatkuu.Eläimet ovat kehittäneet näköaistinsa äärimmilleen ,myös hajuaistinsa sekä tunto että telepatian myös eräissä tapauksissa muistin.
Eikö näitä pysty ihminen kehittämään ? Onko maapallo vielä litteä ja kietääkö aurinko maata?
Suomalaisen keksinnön tie tyrmätään sanoilla "ei onnistu se on puppua".Olen törmännyt tähän useamman kerran ja silloin tällöin ehdotus on tullut keksintönä ulkomailta takaisin suomeen.

Näitä keksintöjen blokkaajia on suomalaisissa työpaikoissa usein jopa johtavissa asemissa.Tavallinen ihminen ei keksintöään voi yksin lähteä kehittämään, vastus on liian suuri.

Tuttuni joka on Lahden Muotsikasta valmistuneita valokuvaajia ja teki pitkän uran yhden Suomen suurimmista lehtitaloista valokuvaajana, ottaa edelleenkin muotokuvat perheestään ja läheisistään perinteisellä säädettävällä järjestelmäkameralla. Järkkärit hänellä ovat vaihtuneet vuosien varrella yhä kehittyneemmiksi, mutta ainoastaan nopeat tilannekuvat hän ottaa digijärkkärillä, muut kuvat, esim. muotokuvat tavallisella perinteisellä järkkärillä, jossa voi tehdä kaikki valon säädöt, eikä tarvi photoshoppailla jälkeen päin.

Tuttuni ottamia muotokuvia näkee arvostetuissa gallerioissa myös Suomen ulkopuolella.

Täällä Vanjoen lausuntoa puolustavat lukee varmaan kaikki klassikkokirjatkin Valittujen Palojen lyhennyksinä ja ostaa kaiken mahdollisen piraattitavarana. Heidän mielestään kai laadulla ei ole mitään arvoa?