- Kuva: Nordea
Hyvänä perusohjeena pidetään sitä, että kuuden prosentin korkoakin pitää pystyä maksamaan.
Korkojen noususta on varoiteltu siitä lähtien, kun ne laskivat nykyiselle alhaiselle tasolleen. Ylen Ykkösen aamu-tv:ssä asiasta puhuneen Nordean yksityistalouden ekonomisti Anu Nummisen mukaan varoitteluun onkin juuri Suomessa syytä.
-Erityisesti tämä on Suomessa tärkeä asia sen takia, että meillä käytetään paljon monia Euroopan maita enemmän nimenomaan vuoden tai sitäkin lyhyempiä euriboreja asuntolainan viitekorkoina, sanoo Numminen Ylen haastattelussa.
Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa käytetään Nummisen mukaan usein hyvin pitkiä, jopa 10-15 vuoden kiinteitä korkoja. Tällöin korkojen vaihtelut eivät iske kotitalouksiin kuten suomalaisiin.
Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius myöntää riskin, mutta suosii silti itse lyhyitä viitekorkoja, kuten monet suomalaiset.
-Olen katsonut asiaa taaksepäin historiassa, ja useimmiten muuttuva lyhyt korko tulee edullisemmaksi kuin sitoa laina pitkään kiinteään korkoon. Tässä ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Se riippuu siitä, millainen asiakkaan riskinsietokyky on, Helenius sanoo aamu-tv:ssä.
Heleniuksen mukaan pitkään asuntolainaan mahtuu useita korkosyklejä, minkä takia pelkästään tämän päivän korkotasoa - korkeaa tai matalaa - ei kannata tuijottaa asuntolainaa otettaessa.
Handelsbanken ei tarjoa asiakkailleen mahdollisuutta viime aikoina kritisoituun korkokattoon, toisin kuin Nordea. Helenius ei tyrmää korkokattoa, joka antaa sen ottajalle rauhan koronnousun suhteen, mutta hänen mukaansa se voi tulle kalliiksi suhteessa hyötyynsä.
Nordean Nummisen mielestä korkokatto on hyödyllinen lainanottajille, joiden riskiensietokyky ei ole korkea.
-Halutaan tarjota asiakkaalle tällainen suojausmahdollisuus, eli mahdollisuus toisaalta nauttia tämän hetken lyhyistä markkinakoroista ja toisaalta suojautua korkojen tulevaa nousua vastaan. Eli koron voi sitten naulata tietylle tasolle, jonka yli se ei enää nouse, Numminen selittää.
Hyvänä perusohjeena asuntolainan mitoituksessa Helenius ja Numminen pitävät Finanssivalvonnan linjausta siitä, että kuuden prosentin korkoakin pitää pystyä maksamaan.
Kommentit
Tämäkin ongelma helppo ratkaista
Korko-ongelma ei ole mikään todellinen ongelma. Pieni muutos pankkilakiin, velkakirjalakiin ja ulosottolakiin riittäisi.
Se, mitä pitäisi säätää on, että yksityishenkilölle annetussa lainassa saa olla vain kiinteä korko koko laina-ajaksi eikä muita maksuja kuin korko saa ottaa. Yritykset ovat kokonaan toinen asia.
Samalla pitäisi lakia muuttaa siten, että vakuuden arvo ilmoitettaisiin pankkia sitovasti velkakirjassa - tämä olisi pankin riski. Pakkohuutokauppa kattaisi velkaa koko tuolla summalla, ja vajaus olisi pankin tappio, ylitys vakuudenhaltijan voitto.
Ulosottolakiin pitäisi palauttaa vanha 10 vuoden menettely, mutta ilman uusimismahdollisuutta.
Mutta tämä tekisi kansalaisen luotonoton vakaaksi, mikä ei lie kansanedustajien tahto, vaikka oletettavasti kansan tahto onkin.
Miten olis, jos vaihdettaisiin edustajia?
Mutulla on helppo päteä.
Saahan nykyäänkin kiinteän koron, tai hyvin pitkän koron määräytymisajanjakson. Siitä vain pitää maksaa enemmän (=korko on lainarahasta maksettava hinta), koska silloin riski korkokannan muutoksesta ulkoistetaan pankille.
Jos tahtoo säästää, kantaa itse riskin. Kapitalistinen markkinatalous perustuu tälle helpolle yhtälölle, riski = voitto (säästö = voittoa).
Reilua, eikö totta?
Eikä pantin arvoa voi määritellä mitenkään realistisesti sitovasti. Jos laina-aika on vaikka 15 vuotta, asunnon arvo kerkeää muuttumaan moneen kertaan sen aikana. Todennäköisesti ylöspäin.
PS: Ulosottolaki kumottiin 2007 voimaan tulleella ulosottokaarella.
Mutullasi on helppo päteä
Saahan sitä tehdä kaikkea. Kyse onkin siitä, miten tämä yhteiskunnallinen syvä ongelma hoidetaan. Ylipäätään, sine lege nulla crimen, ja silleen. Kyse onkin siitä, mitä PANKKI saa tehdä. Vai väitätkö, että pankki ja asuntovelallinen ovat nykyisellään yhdenvertaiset sopimuskumppanit?
Kapitalistinen (?) markkinatalous??? Mikä on pankin riski? Onko se yhtä suuri kuin asuntovelallisen? Oletko hereillä?
Pantin arvon voi määritellä realistisesti ja sitovastim mm. Hlesingin Pantti Oy. Jos pantin arvo muuttuu ylöspäin, niin sehän on pankille vain hyvä asia. Eikö? Kaiken voi määritellä sitovasti, kunhan määrittelee.
PS: Jos termikikkailu on sinulle tärkeää, niin jatka vain. Muille laki on laki, vaikka sille annettaisiin mikä nimeksi.
Kaipaat ilmeisesti
Kaipaat ilmeisesti merkittävästi kalliimpia lainoja koko kansalle? Ei kuulosta järkevälle. Etenkin tuo vakuuden arvon sopiminen sitovasti ennakkoon kuulostaa sille, että vakuuksia tarvitsisi nykyistä huomattavasti enemmän.
Suomessa on lähtökohtaisesti sopimusvapaus mikä tarkoittaa, että mikään ei estä velallista ja velkojaa sopimasta lainan ehdoista vapaasti. Suunnilleen ainoa rajoittava seikka on lainsäädännössä mainitut lähinnä velallista suojaavat rajoitukset sekä tietenkin sopijaosapuolien suostumus.
Kannattaa myös huomata, että nykyisen lainsäädännön mukaan jos velka on 1) yli 16806,72EUR, 2) korko on kiinteä tai korkokausi on vähintään kolme vuotta ja 3) ennen eräpäivää suoritetun velan maksuhetkellä velkojan myöntämän vastaavan lainan korko on alempi kuin kyseisen velan korko ei velallinen voi vapautua maksamasta korkojen erotusta käyttämättä jääneeltä laina-ajalta eli siis: jos maksat esim. 10 vuoden kiinteäkorkoisen yli 16806,72EUR lainan jo vuoden päästä niin maksat silti vielä ne käyttämättä jääneen yhdeksän vuoden korot siltä osin kun ne ovat vastaavan lainan sen hetkistä korkoa korkeammat (sekä lisäksi muut lainakustannukset jos niitä ei voida pitää kohtuuttomina). Tätä ei taida moni kiinteään korkoon sitoutuva tietää ja tuskin pankitkaan sitä mainostavat.
Mitä tulee lainan muihin kuin korkokustannuksiin riippuen pankista ei sellaisia nytkään tarvitse maksaa. Toisilla pankeilla ne on sisällytetty suoraan korkoon, toisilla ei. On myös mahdollista neuvotella, että muita kustannuksia ei peritä. Esim. itse en tavallisena asuntovelallisena ole sellaisia koskaan maksanut.
Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että velallinen maksaa aina velkojan riskistä tai muuten lainaa ei saa. Mitä vaikeammaksi velkojan mahdollisuus arvioida riskejä ja mahdollisuus niihin reagointiin tehdään sitä kalliimmaksi se tulee velalliselle, eli tavalliselle kansalaiselle.
Höpöhöpö
Kaipaan lanoja, joissa koskoriski on tasapuolinen. Pankit saavat vapaasti määritellä koron, joten niiden kompetenssiin kuuluu tietää, mitä niiden myymä tuote maksaa. Ostajan kompetensssiin kuuluu tietää, kuinka paljon PYSTYY maksamaan tuosta tuotteesta. Nyt ostaja ei tiedä, mitä ostettu tuote, raha, maksaa. Miltä tuntuisi käydä lähikaupassa ostamassa lihaa VISA:lla, ja kauppias kertoisi, että laskusta sitten kuukauden päästä näkee, mitä puuro maksoi.
Sopimusvapauden keskeinen argumentti on sopijapuolten tasavertaisuus. Jos todella väität, että tällaisesta on kyse asuntolainan kohdalla, olet jättänyt päivän pillerit ottamatta, tai sitten vain yksinkertaisesti puhut pehmosia ajankuluksesi.
Myös mainitsemasi ongelma koronmaksusta poistuisi esittämieni muutosten yhteydessä.
"Mitä tulee lainan muihin kuin korkokustannuksiin riippuen pankista ei sellaisia nytkään tarvitse maksaa."
Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Lainasopimuksissa yleensä viitataan tältä osin palveluhinnastoon, jota pankki yksipuolisesti muuttelee tarpeidensa mukaan.
"Toisilla pankeilla ne on sisällytetty suoraan korkoon, toisilla ei."
Juuri tämä on yksi ongelman oleellisista osista; näin asiakas ei voi tietää, mikä lainan todellinen korko on, edes tarjousten perusteella.
"On myös mahdollista neuvotella, että muita kustannuksia ei peritä. Esim. itse en tavallisena asuntovelallisena ole sellaisia koskaan maksanut."
Näin varmaankin on. Se kuitenkaan, mitä yksittäinen valveutunut asiakas onnistuu tekemään, ei ole sama asia kuin se, miten järjestelmä toimii; lammasmainen "mää, mää, mää, mut ei muut" ei voi olla yhteiskunnan järjestäytymisen perusta - silloinhan yhteiskunta lakkaisi olemasta.
Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että lainsäädännön tarkoitus on taata yhteiskunnan vakaus. Se, että kukaan ei tiedä, mikä on velan hinta, kun siitä on vaikkapa enää puolet maksamatta, on koko yhteiskunnan, ei vain pankkien, ongelma - ellei "yhteiskunta" sitten ole yrityselämän (mitä se sitten tarkoittaakin) synonyymi.
Höpöt itsellesi
Oletko matkustellut markka-Suomen tai nykyisen euroalueen ulkopuolella ja mahdollisesti siellä maksanut Visalla? Minä olen enkä todellakaan ole voinut ostohetkellä tietää täsmälleen mitä ostos tuli minulle maksamaan. Uskoisin, että tämä on silti maailmalla sangen yleistä eikä mitenkään vieras asia suomalaisillekaan.
Pillereitä en syö, mutta sopimusvapaudessa kaunis ajatus tosiaan on sopijapuolten tasavertaisuus vaan kuten jokainen tajuaa niin ei normaali suomalainen raskaasti verotettu palkansaaja kykene ostamaan asuntoa muuten kuin ottamalla sitä varten lainaa josta taas seuraa luotottajan etulyöntiasema jota tosin hieman heikentää mahdollisuus kilpailuttaa luotottaja, myös kesken laina-ajan. Sopimusvapauteen kuuluu myös vapaus valita sopimuskumppani kuin myös olla sitoutumatta sopimukseen.
Ehdottamasi kiinteä korko väistämättä nostaisi rahan hintaa, eli se tulisi tavalliselle (asunto)velalliselle kalliimmaksi kuin vaihtuva korko. Myös ehdottamasi vakuuden arvon määrittäminen ennalta sitovasti lisäisi vaadittavien vakuuksien määrää jotka jo nyt arvotetaan reilusti alakanttiin. Onko ehdottamasi velallisen etujen mukaista? Minusta ei ole. En toki ole lainkaan sitä vastaan etteikö henkilö halutessaan saisi valita kiinteää korkoa lainalleen ja sopia sitovasti vakuuden arvosta, mutta sitä vastaan olen ettei henkilö saisi valita toisin.
Aikoinaan lainaa hakiessani pankki laski hyvinkin tarkasti lainanhoitokykyni, kuten myös silloin kun siirsin lainani toiseen pankkiin. Viimeksi lainaa alustavasti tiedustellessamme laskettiin jälleen lainanhoitokyky vaikka mitään varsinaisia papereitakaan ei vielä tehty. Kaikilla kerroilla se on laskettu vallitsevaa korkotasoa korkeammalla korolla, muistaakseni viimeksi laskiessa käytettiin 5%. Lisäksi laskiessa huomioitiin se, että pakollisten menojenkin jälkeen jää rahaa eikä kaikki loput mene lainanhoitoon. Myös korko laskettiin todellisen koron mukaan, ei pelkän ilmoitetun varsinaisen lainakoron mukaan. Eli vaikkei velallisen oma ala-asteen matematiikka riittäisikään lainanhoitokyvyn tai todellisen koron laskemiseen niin pankki laskee ne itse asiakkaalle joka tapauksessa. Lieneekö maailma sitten tältä osin muuttunut viime syksyn jälkeen?
Lisäksi, jos kokee, että korkojen muutos ja sen seurauksena lainanhoitoerän määrän muutos on henkilökohtaisesti ongelma niin jo nyt on mahdollista sopia lyhennystavasta jolla erääntyvä summa on aina sama, vain laina-aika muuttuu. Esimerkiksi itselläni on juuri näin, ollut jo vuosia. Tiedän tarkalleen kuinka paljon lainanhoitoon menee kuukaudessa, täysin riippumatta korkomuutoksista. Pitkällä aikavälillä laina-ajan muutos alkuperäisesti tuskin on merkittävä, kumpaankaan suuntaan.
"Tämä ei aivan pidä paikkaansa. Lainasopimuksissa yleensä viitataan tältä osin palveluhinnastoon, jota pankki yksipuolisesti muuttelee tarpeidensa mukaan."
Aikaisemmin kirjoittamani pitää täsmälleen paikkansa. Jos muista kustannuksista on nimenomaan sovittu ettei niitä ole niin ei niitä voi yksipuolisella sopimusmuutoksellakaan alkaa perimään, kumpikaan sopijapuoli.
Vapaasti lainaten ja soveltaen: lehmämäinen(?) "muut, muut, muut muttet sinä" ei voi myöskään olla yhteiskunnan järjestäytymisen perusta. Sitä on maailmalla jo kokeiltu ja kaikki tietävät kuinka ne kokeilut ovat päättyneet ja tulevat päättymään. Vaikka esititkin asian juuri päinvastoin ("...mut ei muut") se olet nimenomaisesti sinä, en minä, joka haluaa rajoittaa yksilön (sopimus)vapautta.
Länsimaisessa yhteiskunnassa jokainen on vapaa itsenäinen yksilö, ei pelkkä kollektiivin osa. Siihen kuuluu oikeus tehdä omia valintoja sekä velvollisuus kantaa niistä vastuu (vaikkakin ns. hyvinvointiyhteiskunnassa vastuu on mahdollisimman pitkälti pyritty ulkoistamaan yhteiskunnalle).
Kävelykypärä päähän
Olen aikoinaan maksanut yli 10% korkoja pitkäaikaisista asunto- ja muista lainoista.
Sosiaalihuoltoyhteiskunnan varoittelusta huolimatta, en todellakaan laita jalankulkukypärää päähän nyt, kun asuntolainan korko värähti ylöspäin - 1,17%:in ..!
Ja kyllä, lyhyin mahdollinen viitekorko on kaikkein edullisin. Ja mahdollisimman halpaa viitekorkoa kannattaa käyttää nimenomaan nyt kun nimenomaan velkapääomaa voi kuolettaa maksimaalisella tavalla !
Tänään sitä huomenna tätä
Kun pankkien asiantuntijoita seuraa voi vaan todeta että jos täti olis setä sillä olis munat!
Aikamoinen ehdotus
"yksityishenkilölle annetussa lainassa saa olla vain kiinteä korko koko laina-ajaksi eikä muita maksuja kuin korko saa ottaa"
Mitäpä arvelet, millä korolla pankki enää uskaltaisi yksityishenkilöille rahaa lainata, jos koron olisi pakko olla kiinteä? Saattaisi asuntolainan nosto jäädä muilta kuin rikkailta tekemättä, ja hehän eivät sitä oikeastaan tarvitsekaan.
"vakuuden arvo ilmoitettaisiin pankkia sitovasti velkakirjassa - tämä olisi pankin riski"
Tämä on jo vähän fiksumpi ehdotus, mutta jälleen kerran, eikö pankki sitten arvioisi vakuusarvot varmuuden vuoksi todella alakanttiin? Voisiko olla jokin sellainen prosenttiluku, jonka verran vakuusarvo voi elää alas päin ja sen jälkeen riski olisi luotonantajan? En tiedä, ehkä huono ajatus tuokin.
Tosiasia on kuitenkin se, että ken luottoa haluaa, hänen on oltava lakki kourassa. Luotonantajan pitää voida määrittää ehtoja, millä hän antaa rahaa lainaksi. Pitää tietysti lainsäädännöllä varmistaa, ettei tyhmiä pissitä silmille, kuten nämä kännykkäluotot tekevät.
En tiedä, olenko "kansa", mutta minä en tuollaisia pykäliä ainakaan halua. (Alemman keskiluokan keskituloinen pienehkön asuntovelan omaava)
Pankkien uskallus
Ei ole minun päänsärkyni, millä korolla pankit uskaltavat rahaa lainata. Se on pankkien päänsärky. Mutta jännää on, että itsenäisyyden aikana, kun lainoissa oli kiinteästi SP:n viitekorkoon sidottu korko, lainaa "uskallettiin" myöntää. Tuäytyy muistaa, että nykyiset pankkien omat viitekorot ovat nimen omaan niiden OMIA viitekorkoja, joita ne muuttelevat omien intressiensä mukaan.
Vakuuden arvo on tietysti sen arvo, ei mikään prosenttiosuus lainasummasta. Jos vakuusarvo on 100 000 simpukkaa, se on sitä, oli laina sitten 1 000 simpukaa tai biljardin.
Kännykkäluotot eivät periaatteessa poikkea muista luotoista. Kansalaista pissitään todella rajusti nimen omaan asuntoluotoissa, muutaman satasen kännykkäluottojen korko on melko yhdentekevä - vaikka itse toiminta onkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan rikollista.
Ei, et ole "kansa", olet osa siitä. EHkä pidät tilanteesta, jossa taannoin helibor nousi päivässä 4,5:stä 30:een - ja voi niitä, joiden tarkistuspäivä sattui juuri tuohon. Pankkien suunnittelemaa ja asiakaan hyväksyjmääkö? Vai lainsäädännön ongelma? Luotonantajan valta määrittää ehtoja on jo nyt lailla rajattu, joten periaatteellinen muutos ei ole suuren suuri.
Ei niin helppoa
Jos asuntolainalle sallittaisiin vain kiinteä korko, niin realistinen korkotaso olisi tällä hetkellä otetuille 20 vuoden lainoille jossakin 8-9% vaiheilla. Kyseenalaista on saisiko lainaa tälläkään tasolla, sillä pankin eivät ole sosiaalisia hyväntekeväisyyslaitoksia.
Pankit eivät voi pitkän päälle jakaa rahaa tappiolla aasiakkailleen, vaan lasku kaatuu lopulta veronmaksajille. Pankin kaatuessa on myös lainoitetun asunnon menetys ulosoton kautta vaarana.
Turha on näin utopistisia toiveita kansanedustajille esittää. Kysymyksessähän olisi omaisuuden suojaa koskeva perustuslain muutos. Varmempi keino on kirjoittaa joulupukille.
Muutama perusvirhe
1) mitä sitten? Jos se on 8-9 % vaiheilla, niin asiakas tietäisi, että se on myös 20 vuoden kuluttua 8-9 % vaiheilla. Kiinteä korko myös vakiinnuttaisi markkinoita yleisesti.
Pankkien "lasku" ei kaaadu veronmaksajille, vaan ensisijaisesti pankkien omistajille, niin kuin pitä(ä/isi)kin olla. Pankin kaatuminen ei aiheuta sen enempää lainojen irtisanomista kuin vakuuksien realisointiakaan, ellei pankkilaki ja velkakirjalaki sitä salli. Konkurssipesä vain joko myy lainat eteenpäin tai odottaa normaalia lyhennystä ja korkoa. Näin muuten olisi käynyt todellisuudessa Ahon hallituksenkiin aikana, joten Holkerin aloittama hallittu rakennemuutos ei suinkaan edellyttänyt velmojen irtisanomista, niin kuin väitettiin. Kyseessä oli yksinkertaisesti tehokas kusetus, jonka tarkoitus saavutettiin. Rakennemuutos toteutui, ja säästöpankkiliike ajettiin marginaaliin.
Omaisuuden suojaan eivät mitkään esittämäni muutokset kajoa, joten mitään Perslain muokkausta ei tarvittaisi. Sen sijaan Joulupukille kirjoittamisen sijasta ehdottaisin eduskunnan kokoonpanon vaihtamista.
Nautitaan, ei stressata
Nyt kannattaisi nauttia siitä, että asuntolainan korko on prosentin luokkaa. Siis laina lyhenee joka kuukausi selvästi. Pankit yrittävät pelotella, jotta saisivat ihmiset maksamaan korkokatosta.
Jos kuitenkin korot nousevat kipurajan yli, niin muutama klikkaus verkkopankissa pienentää kuukausierää. Eikä ainakaan Nordeassa maksa mitään, jos muuttaa maksuohjelmaa kerran vuodessa. Ja kyllä ne korot siitä taas laskevat.
Katsotaan sanoi putkinen
Asia selviää muutamassa vuodessa kuka ne lainat maksaa vai käytetäänkö maksajan kansan karttuisaa kättä. Pienehköjen asuntolainat maksaa sen ottaja menettäen sivussa pirttinnsä. Pankit ottaavat isommat kiinteistöt hallintaansa. Ja heidän tappionsa kaivetaan kansan karttuvista käsisttä verottajan avulla.
APUA
Kuinka paljon korkoa ne nyt haluavat pyytää tyhjästä tempaistujen numeroiden lisäksi!?
"Hyvänä perusohjeena pidetään sitä, että kuuden prosentin korkoakin pitää pystyä maksamaan. "
Tuntuu todella vastenmieliseltä edes ajatella mitä paskan syöttämistä toikin on. Pankki luo lähes kaiken lainarahan tyhjästä ja odottaa takaisin maksua. Kehtaa vielä pyytää aina vain korkeampaa korkoa, koska tälle järjettömyydelle tehdään loppu?
Katsoisi peiliin
Eipä mistään pankista tarjota 10 tai 15 v. kiinteitä korkoja vakka pyytäisi. Ei oota sanotaan. 5 v. on maksimi mitä löytyy. Pitäisikö viranomaistaholta pakottaa pankit tarjoamaan 15 v. korkoja kuten muualla?
Pöh
Miksi pitäisi pakottaa ketään mihinkään? Jos pankit eivät markkinataloudessa anna luottoa yksityisille kuin 5 vuodeksi, ja maksukapasiteettia on, niin syntyy uusia pankkeja, jotka antavat. Jos taas asiakkailla ei ole maksukapasiteettia, niin eikö ole aivan oikein, ettei myönnetä lainoja, joita asiakas ei tödennäköisesti kykene maksamaan?
Missä ongelma ?
Nämä ennustajatytöt varoittelee nyt lainakoroista. Lainakorko voi pompata 1:stä kahteen ihan kohta...entäs sitten ? Lainoista on maksettu joskus jopa 18 % korkoja...
Missä tässä on se ongelma ? Keskimääräiset lainat voivat nousta 100 e / kk tuloilla jotka ovat n. 4-5000 e / kk, netto ko. perheissä.
Keskivertotulo
Suomalaisen työikäisen keskivertotulo on noin 1560,- euroa kuussa. Asian voi - jos haluaa - tarkistaa tilastokeskuksen verkkosivuilta.
Asuntovelallisen ei tule spekuloida korolla
Pakottaessaan asuntovelalliset sitomaan lainansa lyhyisiin markkinakorkoihin suomalaispankit saavat asiakkaansa näin jakamaan kanssaan korkoriskiä. Keski-Euroopassa asuntoluottoja myöntävät siihen erikoistuneet rahoituslaitokset, jotka hankivat varansa laskemalla liikkeeseen pitkäaikaisia obligaatioita joille löytyvät omat sijoittajansa. Näin asuntovelalliset saavat pitkäaikaista lainaa kiinteällä korolla ja voivat turvallisesti suunnitella elämäänsä, vailla huolta missä lainakorko minkäkin markkinahäiriön ansiosta seuraavan koronmaksun sattuessa on.
Enemmän olisin huolissaan
Enemmän olisin huolissaan siitä miten asuntojen hinnat ovat nousseet alhaisten korkojen ja euroon liittymisen vuoksi? Nyt on ladattu semmoinen "pommi" asuntojen hintoihin joka ei kestä korkojen nousua paljonkaan - 5 prosentin korot taitavat olla jo liikaa asuntovelallisille?
Tästä juuri on kyse
Kiinteä korko myös rauhoittaisi asuntomarkkinoita ja paluttaisi realistisen hintatason.
Hyvä systeemi
Suomessa on loistava systeemi! Maksamme Euroopan pienintä korkoa asuntolainoistamme. Puskurin tarjoaa lyhennystapa, jossa korkojen noustessa lyhennyksen osuus pienenee kk-summan pysyessä samana. Näin asiakas saa lähes täyden hyödyn pienellä riskillä sen sijaan, että pankki määrittelisi varman päälle kiinteän koron koko laina-ajaksi. Ainoa riski on ottaa niin suuri laina, että kuukausierä ei riitä koron noustessa kattamaan erääntynyttä korkoa. Ja silloin laina on muutenkin jo lyhennyskykyyn nähden ylimitoitettu.
Jep
Miksi rahan luojana pitää toimia aina pankki? Länsimaat ovat tippumassa samaan velkakuiluun missä kehitysmaat ovat olleet jo vuosia. No jatketaan vaan terveydenhuollon ja koulutuksen karsimista kun se lainan korko vaan uhkaavasti kokoajan nousee.
Koska menee 100 miljardin valtion velan rajapyykki rikki, tilannetta voi seurata täältä, eikä me nyt enää kovin kaukana olla.
http://velkakello.fi/
Huomatkaa olemme tässä tilanteessa vain siksi, että käytämme jonkun muun luomaa rahaa ja maksamme siitä vielä kauheaa korkoa:(( Ja me kun vain haluamme säilyttää terveydenhuollon.