
Tapausten selvittely vie yrityksissä kohtuuttomasti työaikaa, koska huijariyritysten perintä on usein aggressiivista ja pitkäaikaista. Yrityksiä uhkaillaan oikeudella ja luottotietojen menettämisellä, jos huijareiden laskuja ei makseta.
Tyypillisesti huijaus tapahtuu siten, että yritykseen tulleessa puhelussa ollaan vain tarkistavinaan yrityksen yhteystietoja www-hakemistossa tai kerrotaan vain yleisesti myytävästä palvelusta. Yllättäen perästä tuleekin tilausvahvistus tai lasku maksullisesta ilmoituksesta.
Postissa tai sähköpostilla yrityksiin tulee erilaisten www-palvelujen mainoksia tai yhteystietojen tarkistuksia, joissa tilausehdot on tarkoituksella laadittu harhaanjohtaviksi. Kauppakamarin mielestä ongelmaa helpottaisi, jos epäasialliseen hakemistomarkkinointiin voitaisiin puuttua viranomaisten toimesta nykyistä nopeammin ja joustavammin.
–Tämä voisi tapahtua esimerkiksi siten, että yrityksiin kohdistuvaa markkinointia valvottaisiin reaaliaikaisesti ja epäasiallisiin markkinointitapoihin saataisiin nopeasti kielto päälle markkinaoikeuden avulla, esittää johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
–Ilmiö aiheuttaa paljon ongelmia myös rehellisesti toimiville hakemistopalveluille. Etenkin pk-yrityksille on välttämätöntä näkyä erilaisissa yrityshakemistoissa, mutta epäasiallisesti toimivien yritysten takia pelätään ilmoitusten antamista kaikkiin hakemistoihin. On syytä muistaa, että läheskään kaikilla pk-yrityksillä ei ole vielä kotisivuja tai mahdollisuutta panostaa niiden kautta tapahtuvaan hakukonemarkkinointiin, toteaa Silen.
Helsingin seudun kauppakamarin yritysturvallisuustutkimus toteutettiin keväällä ja siihen vastasi 309 kauppakamarin jäsenyritystä. Tutkimuksen toteutti Risk Control Services Oy kauppakamarin toimeksiannosta.

Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
Pönkäleet kuriin
Kuinka ollakkaan markkinaoikeus jälleen nyhveröi. Vuosikausia jatkunutta pönkäleiden jakoa ei saada kuriin millään. Näiden huijarikirjeiden setvimiseen palaa runsaasti aikaa kaiken kokoisissa yrityksissä. Soittoja ja laskuja tuppaa useita päivittäin ja puhelinta saa lyödä kiinni monta kertaa päivässä.
Näin myös tapahtuu ihan oikeasti, vaikka herra Nevalla olisikin suuri halu selitellä kuinka homma pitäisi hoitaa bemarilla ajavilla varastomiehillä tai jotain muuta yhtä älykästä.
Lakiin saatava muutos
Lakiin on kirjattava, että yritysten välisiin puhelimitse tehtäviin sopimuksiin on saatava tilausvahvistus kirjallisena. Mikäli kirjallista vahvistusta ei toimiteta tai saada, niin sopimus ei ole lainvoimainen. Vahvistuksen voisi antaa myös sähköpostitse.
Sana ei ole nykyään riittävä, lupaus kelvoton, nimi paperissa on kiistaton.
Etämyyntidirektiivi myös mobiilikauppaan
EU:n etämyyntidirektiivi suojaa kuluttajaa netti/postimyyyntikaupassa, mutta mobiilikauppa on villiä puuhaa. Yritysten välinen kauppa on tosin aina lain suojan ulkopuolella. Kannatan pakollista kirjallista dokumenttia tilauksen vahvistamisesta. Toisaalta voitaisiin myös sanktioida perusteettomat perintäyritykset ja niille vahinkorvausluontoinen maksu.
Joukkokanne ja vahingonkorvaus
Jokainen lasku käsiteltävä erikseen ja jokaisesta oma tuomio. Tämä huijaustapa on jokakesäinen ilmiö. Tuuraajat maksavat mieluummin muutaman kympin laskun, kuin häiritsevät lomanviettäjiä. Tästä seuraa juristien toiveuni, hiljainen hyväksyminen.
Suomalaiset yritykset huijaavat meitä
asikakkaita, kuluttuajia ja yhteiskuntaa, joten vuoroin vieraissa.
Sitkeä ulkomaalainen karhuaja luopui.
Vastasin ulkomailta tulleeseen päivityskyselyyn myöntävästi, koska viestissä oli lupaus "free of charge". Jonkin ajan kuluttua sain 1000 euron laskun 3 vuoden ilmoitusopimuksesta. Tämän jälkeen alkoi ahkera karhuaminen (puhelinsoittaja, useita uusia laskuja). Puhelinsoittoihin vastasin kieltäymällä maksamasta laskua. Postin kautta tulleihin kahuihin sekä laskuihin vastaamalla faksilla karhuajalle ja kirjoittamalla laskuihin suurkirjaimin: "WE WILL MEET IN THE COURT OF HELSINKI".
Lopuksi karhuaja antoi laskun perittäväksi brysseliläiselle perintätoimistolle/lakiasiaintoimistolle. Heiltä tulleisiin kirjeisiin vastasin myös faksilla "WE WILL MEET IN THE COURT OF HELSINKI".
Karhuaminen on loppunut ja odotan mahdollista haastetta heidän puoleltaan Helsingin käräjäoikeuteen, joka on melko epätodennäköinen.
Karhuaminen oli todella tehokasta, josta eroonpääsemiseksi joku saataa epähuomiossa maksaakin aiheettoman laskun.
Ehdotan kaikille kieltäytymistä ja sitkeyttä kuunnella uhkausoittoja sekä voimaa lukea runsaslukuisia karhukijeitä. Asianomaisilla yrityksillä ei ole kuitenkaan halua hakea aiheettomille saamisilleen vahvistusta käräjäoikeuksien kautta.
Yleensähän yritykset huijaavat yksityishenkilöitä...
On oikein, että yritykset itsekin joutuvat huijauksen kohteeksi, ei pelkästään kulttajat, joita huijataan jatkuvasti satojen yritysten taholta.
Suomessa on muka "kuluttajansuojalaki" mutta yritysten ei ole pakkko sitä noudattaa.
Ei ole yrityksille mitään sanktioita, jos ei noudata. Eivät saa sakkoja, vankeustuomioista puhumattakaan.
Jos kuluttajasuojaa ei yritys noudata, on kuluttajan ainoa vaihtoehto viedä asia oikeuteen - ja siinä kuluttaja huonossa tapauksessa voi joutua maksamaan oikeudenkäyntikulut, jotka ovat monesti isommat kuin alkuperäinen huijattu summa.
Ja poliisi ei ota näitä petoksia käsiteltäväksi, kun ne ovat kuluttajasuojalain alaisia, vaikka rikoslaistakin löytyy petospykälät.
Huijaava yritys on lyhytikäinen
Asiakas äänestää jaloillaan. Pelkkä epäily epärehellisyydestä karkoittaa asiakkaat. Näköjään tarvitaan parempaa koulutusta yrittämisestä lapsille ja joillekin aikuisillekin. Tavaran jakelussa, kauppias on ainut, joka on vastuussa suoraan asiakkaalle. Ja asiakas on aina oikeassa.
Teeskenteli olevansa cp-vammainen ja sai 170.000 SEK/kuukaudessa
Todellista huippuosaamista. Maahanmuuttaja teeskenteli olevansa cp-vammainen ja sai 170.000 SEK/kuukaudessa.
http://nyheter24.se/nyheter/inrikes/359421-latsade...
Har fått 170 000 kronor i månaden för skador han inte har.
En 32-årig man misstänks ha lurat Försäkringskassan på närmare fem miljoner kronor genom att låtsas vara cp-skadad.
Med hjälp av fyra andra personer som jobbar för ett assistentbolag har Försäkringskassan förletts att tro att mannen haft behov av assistentstöd för 170 000 kronor i månaden.