- Kuva: Lasse Lehtinen / Uusi Suomi
Työnhakijoita Kampin työvoimatoimistossa Helsingissä.
Työttömyys on pysynyt lähellä viime vuoden tasoa, kertoo Tilastokeskus. Kesäkuun työttömyysaste oli työvoimatutkimuksen mukaan 8,8 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa kaikkiaan 276 000 työttömäksi tilastoitua. Työttömien työnhakijoiden määrä oli sama kuin edellisen vuoden kesäkuussa.
Työllisiä miehiä oli 28 000 enemmän ja naisia 37 000 vähemmän kuin kesäkuussa 2009. Työllisten määrä väheni eniten Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella.
Kommentit
Kepu
Kepulle ja Kiviniemelle lisää valtaa maahan tuotetussa työvoima-asiassa niin 300 000 tuhatta työtöntä ylittyy elokuussa kirkkaasti.
Kepulikonstein pienemmät numerot tilastoihin
Palkkatason alennukset tuovat lisää työpaikkoja
Markkinatalouden kilpailukykytaistelu ja yhteiskunnan alentuvat verokertymät vievät työpaikkoja. Automatisointi on vain sen vuoksi, koska ihminen on kallis ja erehtyväinen. Ideaalinen samapalkkaisuus työtehtävittäin koko maailmassa poistaisi osan automatisoinnin ja ulkoistuksen välttämättömyyksistä. Kuinka paljon saamme työllistettyä, jos alennamme kautta linjan palkkoja ja mikä olisi sen vaikutus kulutukseen ja verokertymiin?
Suomi on, ainakin julkistustensa puitteissa, täynnä "tilastopettereitä" laskemaan mitä ihmeellisimpiä teorioita ja kaavioita. Laskisiko joku nyt mikä on systemaattisen palkkatason laskun vaikutus työllisyyteen, hintoihin ja verokertymiin?
Ennen oli joka koulussa oma keittiö ja henkilökunta. Virtaviivaistus, tehoajattelu ja verovarojen "säästö" pakottivat keskittämiseen ja keskuskeittiöihin, joista tulee kalorintarkkoja, tieteellisesti mitattuja annoksia, mutta oppilaiden mielestä mautonta liukuhihnaruokaa. Samalla menetettiin suuri määrä työtehtäviä ja koulun ruokalan yksilöllisyys katosi. Jos kaikki koululaitoksen ruokahuoltoon osallistuvat alentavat palkkatasoaan, niin kuinka paljon sitä pitää "säätää", jotta ruoanvalmistus saadaan takaisin joka kouluun? Kuinka paljon tästä operaatiosta syntyy uusia työtehtäviä ja mitä se tarkoittaa valtiolle verotuloja alemmasta palkkatasosta huolimatta? Tämä oli vain yksi esimerkki. Yhteiskunta ja liike-elämä on täynnä vastaavia "takaisin juurille yksilöllisyyteen" projekteja. Kuinka paljon saamme uusia työpaikkoja ja ennen kaikkea; kuinka paljon työllistämme jouten olevaa potentiaalista työvoimaa?
Ajatus on yksinkertainen; pienempi palkkataso lisää työtehtäviä, huolellinen perehdytys parantaa laatua. Suomessa itse työtehtäviä on riittävästi. Pienempi palkkataso antaa mahdollisuuden hintojen alentamiseen suhteessa lisätyöllistävyyteen. Alhaisempi hintataso lisää kysyntää eli kulutusta. Vähenevä työttömyys lisää valtion ja kuntien verotuloja sekä alentaa menoja. Saako yhteiskunta pidemmällä aikajänteellä enemmän takaisin alemmalla palkkatasolla? Antaako parempi työllistyvyys jopa mahdollisuuden veroalennuksiin, koska tulontasaus "tuottamattomille" yksilöille pienenee.
Yhteiskunnan ja lainsäätäjän ehdottomasti kaksi tärkeintä velvollisuutta on työllistäminen ja kansallisen identiteetin luonti ja ylläpito. Nyt esim. valtionvarainministeriön "numeropetterit" voisivat sijoittaa muuttujat taulukkolaskentoihinsa ja ynnäillä, mitä palkkatasoremontti voisi merkitä. Joka tapauksessa alhaisempi palkkamaltti antaa kansainvälistä kilpailukykyä, sillä palkkatasapaino on hälyttävästi viemässä kaikki motoriseen kädentyöhön ja kohta perussuunnitteluun kuin innovointiinkin liittyvät tehtävät alemman palkkatason maihin.
Ihmisille ei ole tärkeintä itse rahamäärä, vaan palkalla saatava ostovoima. Kulutustottumukset ovat vapaaehtoisia ja niitä voidaan yhteiskunnan taholta verotuksella säätää. Ehkä lähitulevaisuuden tavaksi muotoutuu kulutuksen verotus tuote- ja palveluryhmittäin suoranaisen tuloverotuksen pienentyessä huomattavasti. Näin jokainen itse päättää, mihin osallistuu ja mitä kuluttaa. Kulutuksella ja ympäristöongelmilla on suora syy-yhteys.
Viime kädessä kansainvälistä kulutusvoimatasausta voidaan tehdä palkkamaltilla ja verosuuntauksella vapaaehtoisesti vielä nyt, toisena vaihtoehtona on pitää kynsin hampain kiinni saavutetuista eduista ja menettää työpaikat muualle. Kumpi on parempi, vai onko välimuotoa?
Ilkka Luoma
orig. lauantai, syyskuu 24, 2005
Suomessa ei enää osata laskea työttömien
Todellista määrää? Tilastokeskus sekoitti koko laskuopin säännöt. Vertailukelpoisia työttömiä on uutisessa mainittu määrä. Mutta on n. 100000 työtöntä, jotka eivät ole päteviä työttömäksi? Heillä on nykyisin tietyt kriteerit, jotta voidaan katsoa työttömäksi!
Todellinen työttömien määrä on siten noin 376000.
Tiedossa on
On todellakin yleisessa tiedossa että tilastokeskus " vääristelee" kikkailee tilastoilla harhauttaakseen äänestäjiä ja avustaakseen Kepulaista hallitusta heidän "silmänkääntötempuissaan".
Mutta vaalit jälleen lähestyvät vääjäämättä ja paniikki senkun kasvaa nykyisissä valtaapitävissä puolueissa.
Sen he tulevat vaaleissa saamaan "tyhmältä" kansalta minkä ovat kylväneetkin se on jo varma juttu se.
Työttömyys ei ole pelkkä ongelma, se on syy moniin lisäongelmiin
Nokian pääjohtaja Jorma Ollila nosti työttömyyden yhdeksi avainongelmaksi TV1:n Lauantaiseurassa 9.4. Nokia työllistää Suomessa poikkeuksellisen hyvin. Nokian työntekijöiden maksamat verot ja itse Nokian maksamat sivukulut ovat merkittävä lähde valtion ja kuntien pohjattomiin laareihin.
Työttömyys ei ole vain vakava ongelma, vaan se on myös lisäongelmien aiheuttaja. Ihmisen tärkein tehtävä on osallistuminen oman suoritteensa kautta tapahtumaketjuun, joka luo uusia työtehtäviä. Vastikkeellinen työ aikaansaa yhteiskuntarauhaa. Työtön ja aktiivinen henkilö energioi tekemätöntä aikaansa muihin operaatioihin ja pelkästään työtön on herkästi mukaan otettavissa eri tyyppisiin aktiviteetteihin.
Ihminen on aina tehnyt työtä. Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU-aluella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa. Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita.
Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä. Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassamme muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta.
Työttömän aika on pitkä; hän odottaa malttamattomana joko työtä tai muuta mielekästä tekemistä vaikka ilman varsinaista palkkaakin, jos hän saa kohdallensa hyväksyntää, yhteenkuuluvuutta ja arvostusta vaikkapa vapaaehtoistoiminnasta. Joukkovoima kasvaa hädästä ja tekemisen puutteesta.
Ihminen ei ole luotu pelaamaan TV-kanavasurffailua päivästä toiseen; se ei anna päämäärän saavuttamisen riemua. Ihminen on luotu suorittajaksi, joka kokee onnistumisen riemua. Päämäärän saavutus on aina kohokohta ja samantien voidaan aloittaa uusi projekti tai tehtävä. Ihmisillä pitää olla tekemistä.
Kansalaisten keskuudessa on heitä, jotka keksivät mielekästä tekemistä, sellaista tekemistä, josta saa kannustetta ja arvostusta. Aina on ollut johtajia, jotka ovat haistaneet tilanteen, jossa joukkojen rauhattomuus odottaa vain yhteenkuuluvuuden sanansaattajaa julistamalla mission ja konkreettisen päämäärän. Selkeiden päämäärien taakse on helppoa saada ihmisiä, joilla on hätä omasta tulevaisuudestaan.
Ihmiset kerääntyvät yhteen saadakseen joukkoturvaa. Joukkojen hallinta on psykologiaa, se vaatii karismaattisen johtajan, joka luo tunnustusta onnistumisista. Onnistumiset kumpuavat päämäärän saavuttamisesta ja päämääränä voi olla uusi yhteiskuntamalli, joka huolehtii yhteenkuuluvaisuudesta ja ihmisten aktiivisuudesta mielekkäisiin työtehtäviin.
Uusi yhteiskuntamalli voi olla hyvin erilainen; ihmiset ovat valmiita myös luopumaan saavutetuista vanhan ajan etuuksista turvatakseen elämänsä mielekkyyden ja saadakseen arvostusta tekemisistään. Ihminen tarvitsee myös arvostusta ja tunnetta kuulua ryhmään, jossa keskinäinen henki on tulevaisuutta rakentavaa.
Ilkka Luoma
Kylmä totuus
Kenekään ei ole pakko palkata ketään. Työnantajalla on oikeus hankkia vain sellaista työvoimaa, jota se haluaa. Työnantajalla ei ole työllistämisvelvoitetta.
Yksikään hallitus ei voi luoda maan taloutta vapaassa, globaalissa markkinataloudessa.
Samat naamat, jotka kirkuvat työttömyydestä, ovat usein samoja naamoja jotka vaativat julkisen sektorin leikkauksia.
Entä mitkä ovat valtion mahdollisuudet työllistämiseen valtion omien yritysten kautta? Aika heikot.
Siinä sitä on pähkinää purtavaksi. Ja se pähkinä on kova kuin kivi.
Loppujen lopuksi ainoa tehokas keino on maastamuutto, kuten oli 1960 luvullakin. Mutta helppoa ei ole sekään, sillä nyt ei ole naapurina armottomasta työvoimapulasta kärsivää Ruotsia.
Siikalalle
Eiköhän se Siikalan tarina olisi pitänyt mennä näin ei maastamuutto vaan maahanmuutto.
Ja jos kallis kotoinen julkinen sektori mukaanlukien ulkomaalaiset " rikastajat" sosiaalielätit tuhoavat koko yhteiskunnan niin vitsit on todella vähissä eli kumpaakin on karsittava ja rajusti.
Tulisi Siikalakin vertailemaan saksaan elitasokustannuksia niin luulempa että ajatusmailma Orimattilassa voisi todella muuttua radikaalisesti.
Eipä taida...
Tilastokeskuksesta kovin montaa kepulia löytyä - pääjohtajakin
taitaa olla lähinnä vanhaa kunnon stallari osastoa.
Hiljaa!!
Älä kuule tule tähän keskusteluun faktojen kanssa pilaamaan korpikommarien fantasiointia! Olitpa tosi ilkeä.
Tilastot vrs totuus
Todellinen työtä hakevien määrä on nyrkkisääntönä 2 x virallinen työttömien määrä.
Tilastokeskus on yhteiskunnan valitsema ja käyttää luovaa tulkintaa. Tilastokeskuksen olisi syytä olla riippumaton. Matematiikkaan kuuluu ettei koulutuksessa tai harjoittelussa olevia lasketa mukaan. Osa on alkanut opiskella tai eläkelöitynyt tai jäänyt kotiin pois tilastoista. Lisäksi yrittäjien määrä kasvoi 10 000. Moni työtön on ajatunut yrittäjäksi, kun ei muuten puuhaa löydy.
Oikeastaan pitäisi seurata täyspäiväisten työllisten määrä, joka antaa paremman kuvan työllisyydestä.
Noin 32% ei ole töissä ja 68 % on. Suhde huononee päivä päivältä väeston takia. Eläkeläisiä tulee nopeasti lisää suurista ikäluokista. Myös uusia pelkästään sosiaalitukia nauttivia ihmisiä tulee järjestelmään lisää mm. ulkomailta. Maahanmuuton vaikutus on ylittänyt vuosia kantaväestön syntyvyyden väestönlisäyksessä.
http://www.stat.fi/til/muutl/2009/muutl_2009_2010-04-22_kuv_003_fi.html
http://www.stat.fi/til/tyti/2009/tyti_2009_2010-02-16_kat_001_fi.html
'Vuonna 2009 miesten työllisyysaste oli 68,8 prosenttia, laskua edellisestä vuodesta oli 3,5 prosenttiyksikköä. Naisten työllisyysaste laski vastaavasti vain yhden prosenttiyksikön, 67,9 prosenttiin.'
'Työllisyyden väheneminen on ollut suurinta teollisuudessa, jossa on menetetty 38 000 työpaikkaa vuosien 2008 ja 2009 välillä.Näistä valtaosa on ollut miesten työpaikkoja (31 000).'
Hallituspuolueet ovat toimillaan karkoittanut elektroniikka-, puunjalostus- ja metalliteollisuutta sekä
muuta energia ja työvaltaista yritystoimintaa pois maasta käyttämällä veroja, lisäkuluja ja määräyksiä leikkaamaan kilpalukykyä. Erityisesti verot nostavat palkkoja ja kuluja. Yhteiskunnan tuottamattomuus, huono hyötysuhde on suuri ongelma, johon palaa miljardeja. Lisäksi on aktiivisesti nostettu kulurasitusta.
On syytä olla huolissaan tulevaisuudesta.
Lämmin totuus
Maahanmuuttajien työttömyys aste on 25 %
Belgia on laskenut että heidän ottama ulkomainen työvoima (maahanmuuttajat)on nyt aiheuttamassa suuremmat kustannukset mitä se antoi työvoimana.
Byrokratia on sotien jälkeen kasvanut rajähdyksen omaisesti.Suomen valtion virkamieskunta on ainakin 3 kertaistunut ja EU:n aiheuttama moninkertaine sääntöjen viidakko aiheuttaa pien ja suuryrityksissä tuirhaa tuottamatonta työtä.
Puolueet ovat kasvattaneen valtion verorahojen saamiseksi suuren joukon erillaisia säätiöitä sekä yhdistyksiä jotka sumeilematta kuppaavat kavereilleen tuloja.
urheiluseurat saavat kaikki toimeentulotukea jossain muodossa ja maassa on suuri urheilujohtajisto.
Taide muodot saavat turhaa tukea pienen joukon nauttiessa oopperasta ja erillaisista näytelmistä, puhumattakaan maalareista ja muista pelleistä.
Kansanedustajat jakavat herroille älyttömiä rahoja lisäeläkkeiden ja optioiden muodossa ja väittävät sen kannattavan.
Lipponen huseeraa Venäläisen kaasuputken kanssa ja ilmoittaa että Suomalaisten pitäisi opetella Ruotsia vaikka edes Suomen ruotsaliset eivät toisiaan ymmärrä jos he ovat eripuolilta rannikkoa.Lipposen maineteko oli tuloerojen kasvatus vaikka maailmanb parhaiten toimeentuleva Singapore on demokraattisin maa maailmnassa
Suomen viisaat ovat myyneet ne tehtaat mitkä Kekkonen perusti ja jotka tuottivat Suomelle ulkomaan valuuttaa.
Saimaan kanavasta maksetaan veroa, vaikka se on väkivalloin suomelta viety ja Suomella on laillinen oikeus siihen kuten muihinkin Karjalan alueisiin.
Suomen kalliit tuomarit käyvät joukolla tuomitsemassa vieraan maan kansalaisia, vaikka maailmassa on myös kansainvälisiä tuomioistuimia.
Kansanedustajat matkustelevat ympäri maailmaa katsomassa raitiovaunuja ja satamia vaikka on olemassa internetti,tietokoneet ja videot sekä google kartta.
Tätä voisi jatkaa vaikka miten.
Perusuomalainen
Ay-mafian saavutuksia
Ay-mafia on mahdottomilla työehtosopimuksilla ja junailemillaan työlainsäädännöllä saanut työllistämisen Suomessa täysin mahdottomaksi. Globaalissa maailmassa pärjää vain samoilla ehdoilla kuin kilpailijat. Suomi on kuin 10.000 metrin juoksija 20 kg:n reppu selässsä kilpailemassa menestyksestä reputtomia vastaan. Perheemme ja yrityksemme sanoo good by Suomelle ja jättää Sinnemäelle lisää työllistettäviä.
Liisa Jaakonsaari tietää parhaiten mikä ero on
Tilastokeskuksen ja Työvoimatoimistojen vääristymän syy. Hän kinaili asiasta työvoimaministerinä, Tilastokeskuksen pääjohtajan Timo Relanderin kanssa. Ja oikein TV:ssä.
Työttömyyskorvaus voisi olla vähätyöllisyyskorvaus?
Mielestäni työttömyyskorvaus voitaisiin vaihtaa vähätyöllisyyskorvaukseen siten, että toimettomuuden sijaan ihmiset tekisivät vähän oman alan töitä ja vastineeksi saisivat vähätyöllisyyskorvausta.
Vähätyöllisyys työttömyyden sijaan olisi mielekästä ihmisille ja kansantaloudellisesti kannattavaa. Talouden elpyessä ja myös kannattavan työnteon myötä olisi mahdollista vähitellen taas työllistää ihmisiä normaalitöihin ja vähätyöllistettyinä työttömyyden sijaan osaaminen kehittyisi ja sosiaaliset kontaktit säilyisivät.
Vähätyöllisyyskorvaus voitaisiin suhteutettaa tehtyyn työmäärään eri sektoreilla.