Sunnuntai 27.5.2012

Tilanneviesti

  • Yritit todennäköisesti avata vanhentunutta STT:n uutista, jota ei enää ole sivustollamme.
  • Yritit todennäköisesti avata vanhentunutta STT:n uutista, jota ei enää ole sivustollamme.

Asunnonostaja: Tässä suurin vaara – ja toivo

Luotu: 
30.7.2010 16:05
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Uudisrakentamisen voimakas lisääntyminen luo toivoa hintojen nousun hiipumisesta.

Asunnon ostamista suunnittelevat saivat tänään jälleen lukea asuntojen hintojen nousseen selvästi vuoden takaisesta. Markkinat on ylikuumentanut alhainen korkotaso, joka innostaa ostamaan asuntoja mutta ajaa ihmiset riskinottoon. Hintoihin tuskastuneille on kuitenkin myös toivoa herättävää kerrottavaa uudisrakentamisesta.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ilmaisi kuluvalla viikolla huolensa kotitalouksien velkaantumisesta. Ministerin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on tällä tietoa 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se vielä 90-luvulla oli 85 prosentin tasolla.

Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtajan Matti Inhan mukaan velkakakun paisuminen johtuu ennen kaikkea ennätyksellisen pitkään jatkuneesta matalasta korkotasosta.

-Alhainen korkotaso hämää ihmisiä. Kehityksestä pitää olla huolissaan, koska ihminen tykkää toteuttaa aina haaveitaan, jos se vain on mahdollista, Inha muotoili.

Inha ei usko asuntojen hintojen laskevan, mutta pitää selvänä, ettei hintojen nousuvauhti jatku nykytasolla.

Riittääkö uudisrakentaminen?

Toisaalta asunnon ostamista suunnittelevalle antaa toivoa uudisrakentamisen voimakas kasvu, jonka odotetaan myös lähivuosina hillitsevän asuntojen hintojen nousua. Asunnon ostajan asema voi helpottua kasvavan tarjonnan myötä jo ensi vuonna, kun nyt rakenteilla olevat asunnot valmistuvat.

Tilastokeskuksen mukaan uudisrakentaminen lisääntyi toukokuussa jopa lähes 80 prosenttia vuoden takaisesta. Rakennusteollisuus arvioi, että tänä vuonna aloitetaan noin 30000 uuden asunnon rakentaminen.

-Talouskriisin aikana uusia hankkeita ei lähtenyt liikkeelle kuin muutama tuhat, kun tavanomainen taso on ollut 8000-10000. Muistissa oli 90-luvun lama, jolloin rakennusyhtiöille jäi asuntoja käteen, summasi Rakennusteollisuuden pääekonomisti Bo Salmen.

Rakennusyhtiöt käynnistävät nyt työmaita vauhdilla ympäri Suomea. Esimerkiksi YIT:llä oli kesäkuun lopussa rakenteilla kotimaassa ennätykselliset lähes 4300 asuntoa.

-Laman aikana asuntotuotannon pääpaino siirtyi vuokra-asuntoihin, mutta myös omistusasuntojen kauppa virkistyy. Ilahduttavaa on, että kaiken kokoiset asunnot menevät kaupaksi. Aiemmin kysyntää oli lähinnä vain pienemmille asunnoille, kuvaili YIT:n talousjohtaja Timo Lehtinen.

-Uusia kohteita aiotaan aloittaa syksylläkin, koska myynti näyttää hyvältä, kertoi puolestaan Skanskan myyntijohtaja Markku Koivu.

Pääkaupunkiseudun tilanne tuskainen

Uusia asuntoja kaivataankin kipeästi, sillä hintojen nousu jatkuu edelleen voimakkaana. Tilastokeskuksen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat koko maassa huhti-kesäkuussa 10 prosenttia vuotta aiemmasta.

Nopeinta nousuvauhti on pääkaupunkiseudulla, jossa hinnat kallistuivat peräti 13,6 prosenttia. Jättikysynnän voi havaita etenkin Helsingin kantakaupungin yksiöissä ja kaksioissa.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd.) pitää pääkaupungin asuntomarkkinoita murheellisina.

-Tänä vuonna valmistuu vuosikymmeniin vähiten asuntoja, eli 2000. Tilanne on kiusallisen huono. Tarjonta on tosi pientä, ja se näkyy hintakehityksessä, Penttilä sanoi.

-Järkevää on odottaa omistusasunnon hankintaa ensi vuoteen. Silloin on rauhallisempi tilanne.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

kpyora

Ei asunnon hita yleisesti ole ongelma, ongelma on, että kasvukeskuksiin kaavoitetaan liian vähän ja väärin. Esimerkkinä pääkaupunkiseutu (pätee osin ainakin Turussa ja Tampereella):
- keskustan ruutukaava-aluetta ei ole laajennetttu merkittävästi sitten 40-luvun ja toisaalta
- kauas keskustoista tehdään kerrostaloja.

Eric

"Ministerin mukaan kotitalouksien velkaantumisaste on tällä tietoa 120 prosenttia käytettävissä olevista tuloista, kun se vielä 90-luvulla oli 85 prosentin tasolla."

Tämän lauseen olen nähnyt ennekin, ja sitä ihmetellyt. Luulisi että kun ollaan ministeritasolla osattaisiin sanoa mitä tarkoitetaan. Nyt täytyy arvata: se tarkoittaa että ihmisillä on velkaa keskimäärin sen verran että heidän nettovuosiansionsa +20 prosenttia riittää velkojen maksuun?

Jos velkaantumisaste on 120% käytettävissä olevista tuloista ilman mitään lisämainintaa, on syytä olla huolissaan ihmisten selviämisestä.

winstonsmith

Asuntokuplan huipulla USA:n yksityinen velkaantumisaste nousi samalle tasolle. Paitsi ettei siellä mitään kuplaa tainnut ollakaan, kun ei kerran meilläkään.

winstonsmith

Asuu vain vuokralla, mieluiten työsuhdeasunnossa. Vuokralla asumisessa on sellainen mukava puoli, että vuokrat rajoittuvat ihmisten käytettävissä olevien tulojen mukaan, ei sen mukaan kuinka paljon pankista saa lainaa.

Rahat jotka muuten menisivät kupla-asuntolainan korkoihin ja lyhennyksiin voi sitten sijoittaa tuottavammin ja turvallisemmin.

Mutta kyllähän se on uskottava, että meillä on Tokiotakin pahempi tonttipula. Ei se poliitikoista ole kiinni, katsokaa vaikka armaan pääkaupunkimme ja sen ympäristön satelliittikuvaa.

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=tokyo&sll=62....

vs.

http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=helsinki&sll=...