Teleoperaattori Elisan suomalaisomistajat ryhmittyivät joulukuun aikana erittäin voimakkaaseen puolustukseen islantilaisen Thor Björgólfssonin Novator Finlandia vastaan. Juuri julkistettujen kärkipään osakeomistustietojen perusteella puntit ovat jo käytännössä tasan.
Joulukuun osakekauppojen jälkeen pelkästään 20 suurimman omistajan joukosta löytyy jo noin 12 prosentin suuruinen omistus, jonka voi olettaa olevan yhdessä suomalaisessa rintamassa. Tähän joukkoon lasketaan eläkeyhtiöiden lisäksi muun muassa valtio ja kotimaiset sijoitusrahastot.
Islantilaisella pääomistajalla on 11,5 prosenttia, mutta hänen leiriinsä voidaan markkina-asiantuntijoiden mukaan laskea kärkiporukassa puolestaan sijoittajan Ari Salmivuoren Ajanta-yhtiö. Kun sen osuus lisätään Thorin pottiin, saadaan 12,7 prosenttia.
Islantilaisen tavoitteena on saada yhtiön kuusihenkiseen hallitukseen kaksi omaa henkilöä ja muuttaa yhtiöjärjestystä siten, että mahdollisesti suuriakaan yritysjärjestelyjä ei tarvitsisi tuoda yhtiökokoukseen, vaan ne voitaisiin päättää hallituksessa.
Hallituskokoonpanon päättämiseen riittää yksikin yhtiökokousääni enemmän kuin vastapuolella, jos kokoukseen tultaisiin eri listoilla. Yhtiöjärjestyksen muutokseen tarvitaan 2/3 äänistä.
Ratkaisevat äänet tulevat mahdollisessa äänestyksessä kansainvälisistä sijoitusrahastoista ja muilta nyt vähemmän tunnetuilta ulkomaisilta omistajilta. Niiden osuus tosin putosi joulukuussa 38 prosenttiin runsaasta 42 prosentista, kertovat Elisan nettisivut.
Hallintarekisterin suojissa lymyää arvioiden mukaan useita 2-5 prosentin ulkomaalaispotteja, joilla on suuri merkitys. Täältä osakkeita siirtyi joulukuussa erityisesti suomalaisomistajien lippulaivalle eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle, jolla on jo yksin 4,9 prosentin osuus. Kuukautta aiemmin sillä oli osakkeita viitisen miljoonaa vähemmän ja osuus vasta 1,8 prosenttia.
Ilmarinen on ostanut Elisaan kuukaudessa yli sadalla miljoonalla eurolla eli se ei pelaa pikkurahoilla. Myös eläkeyhtiö Varma osti osakkeita kuukaudessa pyöreästi 15 miljoonalla ja Etera jokusella miljoonalla. Yhdellä suulla puhuvan kotimaisen ”eläkevakuutusnelikon” neljäs jäsen Eläke-Fennia ei lisäyksiä tehnyt.
Thor on ihmetellyt suomalaista ”nationalismia” Elisassa, koska hänen toiminnassaan on kyse puhtaasta ”yhtiön arvon kasvattamisesta”. - Ei ole hyväksi diskriminoida niitä, jotka eivät puhu suomea, Thor sanoi lauantaina Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kotimaiset tarkkailijat muistuttavat, että kyse ei ole maaottelusta, vaan siitä, että pääomistaja Novatorin esitys oli alun pitäen niin epämääräinen. Nyt kun tavoite on täsmentynyt kahdeksi hallituspaikaksi, ja suomalaisille tämä on hyväksyttävissä, voisivat neuvottelut hallituksen kokoonpanosta käynnistyä.
Jos Novator haluaa käynnistää Ilmarisen ja muiden suomalaisten suuromistajien kanssa neuvottelut, voisivat nämä nyt eripuraiset tahot päästä kokoonpanosta yksimielisyyteen jopa siten, että koko ylimääräinen yhtiökokous 21.1. tulisi tarpeettomaksi. Villi kortti tosin on yhtiöjärjestyksen muutos, ja jos islantilaiset pitävät siitä kiinni, tarvitaan yhtiökokousta ja äänestyksiä.
Suomalaisten pienomistajien rooli jäänee kamppailussa vähäiseksi, vaikka valtakirjoja onkin suureen ääneen kerätty.

Kommentit
Militaristinen retoriikka
Elisa ei olisi tuhon oma, vaikka islantilaisomistajat saisivat tahtonsa läpi. Suomen teleolot eivät ole tuhon partaalla, vaikka Soneran lisäksi myös Elisa siirtyisi ulkomaiseen omistukseen.
Suomeen jäävät viranomaisverkko, Dna ja Finnet, joista viimeinen varmasti säilyy pisimpään kansallisessa omistuksessa.
Jos Kansallis-Osake-Pankin annettiin mennä teollisuusryhmineen ensin SYP:lle sitten Merita-Nordbankeniin ja lopuksi Nordeaan, on Elisa korkeintaan paikallispoliittinen kuriositeetti, joka korpeaa eniten Helsingin Kokoomusta, koska Dna ja varsinkin Finnet mielletään maalaisliittolaisiksi.
On tietenkin oikein, että hersytellään isänmaallisia ja militaristisia tuntoja asialla, joka on desimaalipilkin oikella puolella verrattuna 1990-luvun järjestelyihin.
Kansallisista parhaiten selvisi Suomi ja Pohjola. Tämä siksi, että keskustalaiset, sosialidemokraattiset ja vasemmistolaiset Suomen luottamushenkilöt estivät Pirkko Alitaloa ja Iiro Viinasta lahjoittamasta Suomea skandaalivakuutusyritys Skandialle.
KOP meni, kokoomuslaiset olisivat lahjoittaneet Suomen / Pohjolan Skandialle - kansanrintama vastusti, Elisan markkinataloudellistamisesta nostetaan hirvittävä älämölö, vaikka kansalliskapitalismissa ja teleoloissa sekä teollisuuspolitiikkana se on enää vain kuriositeetti.
Unohditko
tietoisesti Erkki Tuomiojan vastustelut Soneraa kaupatessa. Siinä vasta varsinainen hömöily vailla vertoja.
En viitsi kertailla punapääoman korruptoitunutta syöksykierrettä ja täydellistä rappiota 80-ja -90-luvuilla. Oikeudessa puidaan vieläkin niitä sotkuja. Punapääoman donit eivät joutuneet käpälälautaan, vaan kuljeksivat vapaalla jalalla kuin mitään ei olisi tapahtunut. Jotkut heistä asuvat loistohuviloissaan Espanjan auringossa, ökyveneitään ihaillen. Työväenliikkeen aatteen lujuus paljasti Januksen kasvonsa näiden tapahtumien myötä.
Sinäänsä olen samaa mieltä että turhaa nostatella maakuntahenkeä Elisan osalta. Jos joku haluaa "nurkata" ja uudelleenorganisoida, on siihen turha sotkea isänmaallisuutta, koska rahalla sellaista ei ole. Kylmässä kapitalismissa on kuitenkin puolensa. Siinä on selkeät säännöt, jotka saalistukseen osallistuvien pelurien on syytä osata ja tiedostaa.
Tällainen puhdas kapitalisinen Darwinismi voi olla rumaa ja jopa epäeetistä, mutta niin kauan kun se pysyy lain sallimissa rajoissa, on se luvallista. Jokainen voi näin ollen osallistua kahmimalla itselleen mammonaa resurssiensa mukaisella osuudella. On tietysti hyvä muista pelissä vallitsevat viidakon lait. Kun lähtee metsästelmään "helppoa saalista" saataa itse joutua Leijonan kitaan. Abban sanoin; " The winner takes it all".
Elisan myyminen on markkinataloutta
Markkinatalouteen kuuluu myös pääomamarkkinatalous eli kapitalismi.
Elisan saa myydä, vaikka mormoneille, pakanoille tai ihmissyöjille, mutta jos heistä yksikin on venäläinen tai entinen venäjän juutalainen oligarkki, aletaan Suomessa vaatimaan hätätilaa ja potkitaan omistajapolitiikkaministeri Kari Häkämies sekä elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen liikkeelle iltapäivälehtien vaikutuksesta, kuin sirkusleijona esiintymään: valtion varoilla Elisa on "pelastettava" länsimaiselle sivistykselle.
Mitä tulee Soneraan niin Sonera oli Nokian uhri, laajemmin katsoen Nokian ja SonyEricssonin uhri. Joku kuiskutti Paavo Lipposen II hallitukselle, että teutonit eli Deutche Telekom ostaa Soneran, jolloin siitä tulee neutraali tai Siemens-henkinen teletalo.
Näin ollen apinanraivolla ryhdyttiin tekemään Teliasta Telia-Soneraa, eräänlaista Nokian ja SonyEricssonin kehitysalustaa teollisuuspolitiikaksi.
Ruotsalaiset eivät kuitenkaan hyväksyneet Soneraa velkoineen, joten eduskunta joutui käyttämään kolmen kuukauden valtionbudjetin tähän tarkoitukseen.
Panssarilaivat Ilmarinen ja Väinämöinen, joita on kritisoitu kautta sotahistorian liian kalliina hankintoina, maksoivat kahden kuukauden valtionbudjetin.
Jos Olli-Pekka Heinonen olisi katsonut edes sekuntiakaan riskiporfoliota ja sanonut "ei" Nokian edulle, ei hän olisi Kokoomuksen mieskiintiöjohtajana toisessa tappiollisessa "yrityksessä", Oy Yleisradio Ab:ssä, vaan hän olisi liikkeenjohdon konsultti, ei ehkä yhtä menestyksekäs kuin Jari Sarasvuo kuitenkaan.
Elisa on Helsingin kokoomukselle ikävä juttu. Islantilaisilla viikingeillä ja pääkaupungin suomettarelaisilla ei ole paljoa yhteistä.
Markkinatalouden
lainalaisuus on yksinkertainen. Ostat mahdollisimman edullisesti ja myyt mahdollisimman korkeaan hintaan. Markkinoilla määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella hinta.
Soneran valtio-osuudesta oli mahdollisuus luopua erittäin hyvään hintaan, mutta Tuomioja vastusti hyvin aktiivisesti Valtion omistuksen vähentämistä tilanteessa, jolloin myynti olisi pitänyt toteuttaa. Tämä kaikki on jälkiviisautta, mutta näin asia on.
Näinollen Tuomiojan jääräpäisyys asiassa tuli maksamaan Suomen kansalle saamattomina myyntivoittoina melkeinpä senhetkisen valtiovelan verran. Melkoinen saavutus, yhdeltä mieheltä ja aatteelta. Vastuun viittaa asiassa hän ei ole harteilleen minun tietääkseni missään vaiheessa sovitellut.
OP Heinonen on oma lukunsa. Jokaiseen puolueseen ja liikkeeseen mahtu monenkirjavaa yksilöä. Heinosen poliittisiin ansioihin tulee myös laskea Ylen digisekoilun liikeellepano. Heinonen on virkamieheksi ryhtymisen jälkeen pysytellyt julkiisuudesta poissa, hyvä näin, toivotaan että asiantila myös jatkuu näin.
Toisin kuin arvelet, tulee mielestäni Suomalaisten myydä Venäläisille kaikkea sitä mitä he haluavat ostaa. Mitä enemmän omistuksia Venäläisillä on Suomessa, sen runsaammin Venäläisillä on myös aitoa intressiä suojella Suomea ja omistuksiaan tuhoutumasta. Eikä siinä kaikki. Uusi pääoma on aina tervetullutta pääomaköyhään maahan.
Häkämiehen rooliin ja aateeseen kuuluu sinivalkoisen omistuksen suojelu. Se hänelle suotakoon.
Mauri Pekkarisen ajatukset ja teot taasen, ovat katastrofaalisia seuraamuksiltaan Suomen taloudelle. Pekkarisella oli poliittiset valtuudet ja vastuu Fortumin järkyttävän ja epäikeudenmukaisen optio-ohjelman toteutuessa. Pekkarinen levitteli käsiään, eikä halunut ottaa asiaa kunnolliseen poliittiseen käsittelyyn, jolla täysin kansan oikeustajua polkeva epäkohta olisi saatu oiottua. Sanottakoon nyt kuitenkin Pekkarisen puolustukseksi se, että sdp:n ministeri- edeltäjä oli ollut luomassa katastroofia.
Nyt Pekkarinen on vauhkoontunut bio-energian tukiautomaatista, joka pahimmillaan tulee erittäin kalliiksi koko Suomen kansalle. Pekkarisen talouslausunnot voidaan näitäkin taustoja vasten jättää omaan arvoonsa.
Tässä kokonaisuudessa yhden Elisan kohtalo ei kovin kummoiselta kuulosta, koska arvopaperi on listattu ja on kaiketi suhteellisen likviidi. Jos Suomalaiset suur-omistajat saavat kunnon osakepotin kerättyä kannattaisi se myydä Islantilaisille (lue Venäläisille) mahdollismman korkeaan hintaan. Se on oikeanlaista politiikkaa, ja markkinatalouden henkeä noudattelevaa. Samalla verottajan haaviin tarttuu euroja, joita vuorostaan voitaisiin panostaa esim suomen puolustuksen kohentamiseen tai vaihtoehtoisesti Nato jäsenyyden maksuja loiventamaan.