Uusi Suomi / Talvisota Perjantai 10.2.12 Aseta US kotisivuksi

Talvisodan lehdet

Torstai 21. maaliskuuta 1940

Kysymys pohjoismaisesta puolustusliitosta

Kysymys Pohjoismaiden puolustusliitosta on arka aihe. Neuvostoliitto väittää suunnitelmia rauhansopimuksen vastaiseksi. Tassin ilmoitusta pidetään niin Suomessa kuin Ruotsissa väärinkäsityksenä.

-Puheena ollut Pohjoismaiden välinen puolustusliitto on tarkoitettu siihen osallistuvien maiden puolustautumista varten hyökkäyksien torjumiseksi jokaista hyökkääjä valtiota vastaan. Jos pohjoismainen puolustusliitto syntyy, ei se siis ole kohdistettu mitään valtiota vastaan, Uusi Suomi täsmentää.

Myös Ruotsin ulkoministeriö oikoo Tassin ja Neuvostoliiton kantaa. Ulkoministeri Güntherin mukaan kyse on väärinkäsityksestä, joka ei vastaa todellisuutta.

-Ei nimittäin saata olla puhettakaan muusta kuin pelkästään puolustusliitosta, joka tähtää yhteiseen esiintymiseen hyökkääjää vastaan, lehti siteeraa TT:n tietoa.

Ruotsista saadaan mielenkiintoinen tieto maan mahdollisuudesta lähettää Suomeen joukkoja. Kulissien takaisia keskusteluja raotti sosialidemokraattisen puolueen varapuheenjohtaja Harald Åkerberg kirjoituksessaan Örebro Kururirenissa. Ruotsin ylipäällikkö oli ilmoittanut, että Ruotsin oli marssittava Suomeen, jos se saisi Saksalta ehdottaman vakuutuksen siitä, ettei se hyökkäisi sen selkään.

-Seuraava kysymys olisi silloin: jos Ruotsi olisi yhtynyt sotaan saamatta sellaista saksalaista vakuutusta miten suuri armeija olisi voitu lähettää Suomeen. Vastaus oli: armeijakunta ts. 20 000 miestä.

Kirjoittajan mukaan miehillä ei olisi ollut mitään ratkaisevaa merkitystä Suomen puolustussodalle.

 
Jarmo Koponen
Jarmo Koponen
 
 
 
 
 

Puolustusliitto

Venäjä torjui Pohjoismaisen puolustusliiton sekä ennen, että jälkeen Talvisodan - nimenomaan siksi kun Venäjän päämääränä oli valloittaa koko Suomi ja myös Ruotsi sekä Norja.

Venäjä esti Suomen puolueettomuuden:
http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Venaj...

Armeijakunta

Armeijakunta ei silloin ollut yleisesti ottaen 20 000 miestä.

Divisioonassa oli silloin yleisesti noin 15 000 miestä ja armeijakunta koostui noin kolmesta divisioonasta ja armeijakuntajoukoista - yhteensä noin 50 000 miestä.

Se 20 000 olisi ollut vahvennettu divisioona.

Suomi toivoi Ruotsilta kolmea divisioonaa - eli noin armeijakuntaa.

Yksimielisyys

Pääkirjoituksessaan US aivan oikein korostaa yksimielisyyden tärkeyttä jatkossakin: "Ilman yksimielisyyttä emme kykene suoriutumaan tehtävistä ja ratkaisuista, jotka ovat edessämme."

Siitä yksimielisyydestä saimme hyvän todisteen kun Venäjä jälleen hyökkäsi Suomen kimppuun alkaen 22.6.1941 kello 6.05, aloittaen Suomen ja Venäjän välisen Jatkosodan.

Silloin Suomen eduskunta yksimielisesti totesi Suomen joutuneen jälleen hyökkäyksen kohteeksi ja olevan sodassa.

Rata Kantalahdesta rajan yli

Pohjanlahdelle on näkyvästi "kauppasuhteiden ohjelmassa" vuoden 1940 sopimuksessa. Se tuo jotenkin mieleen Kostamuksen myöhäisemmän ratkaisun, jota tosin NL:n oma suunnittelija Gosplan taisi vastustaa kannattamattomana. Stalinin aikana sellaista ei tehty. Olisi hauska tietää, miten tuo rata sopi NL:n suunnitelmiin sodan jatkosta.

Kun sen menoa Kabuliin, jonka tielle se rakensi tunnelin, alettiin epäillä noin 20 vuotta ennen päätöstä, Suomen vahvat ja vahvistuviksi tiedetyt yhteydet olivat myös esillä. Kabuliin menon vuonna 1979 Oulussa oli sitten "kauppasuhteita" vahvistamassa suurehko NL:n radio- ja tutka-alus. Mitenkähän pitkään ne siellä seilailivat?