- Kuva: EPA / All Over Press
Tutkimus osoittaa, että onnelisuus ei välttämättä ole pelkästään seurausta hyvästä elämästä. Osan siitä voi saada jo äidinmaidossa.
Onnea ei voi ostaa, mutta sen voi saada perinnöksi, kertovat brittiläiset ja australialaiset tiedemiehet. Liki 2000:lla identtisellä ja ei-identtisellä kaksosella tutkittiin iloisuuteen vaikuttavia geenejä ja tutkijat ovat hämmästyneitä uusista löydöistään.
– Huomasimme, että liki puolet onnellisuuden eroista johtuivat geeniperimästä, kertoi Edinburghin yliopiston tutkija Tim Bates uutistoimisto Reutersille. Hänen mukaansa tulokset ovat yllättäviä.
Tutkijat kysyivät 25–72 vuoden ikäisiltä haastateltavilta sarjan kysymyksiä koskien heidän persoonallisuuttaan ja tyytyväisyyttään elämäänsä. Koska identtisillä kaksosilla on samat geenit ja tavallisilla kaksosilla eri geenit, tutkijat pystyivät erottelemaan ne geenit, jotka vaikuttavat persoonallisuuden muokkautumiseen.
Sosiaaliset, aktiiviset, tasapainoiset ja ahkerat ihmiset tuppaavat olemaan onnellisempia, tutkijaryhmä raportoi Psychological Science lehdessä.
Kommentit
Työnantaja hoida omat asiasi
Lainaus:
Sairaanhoitopiirit suojelevat innokkaasti työntekijöitään pään sekoamiselta. Etelä-Pohjanmaalla saa kenkää, jos ilmaantuu krapulassa töihin. Pohjois-Pohjanmaalla on väläytelty, että jo tupakanpoltto työaikana saattaisi johtaa potkuihin.
Terveelliset elintavat kannattavat, ja terveydenhuollon ammattilaisten on tietysti hyvä näyttää esimerkkiä. Eikä kukaan halua krapulaisen kirurgin hahmon häälyvän yllään, kun anestesia alkaa vaikuttaa. Moni ei halua edes tupakalta haisevaa lähihoitajaa sairasvuoteensa viereen.
Silti herää kysymys, mihin kaikkeen työnantaja voi puuttua. Voisiko seuraavana olla vuorossa epäterveellinen ruoka työaikana? Ei enää Kiovan kanaa kanttiinista! Pois voisilmät kahvion pullista! Suola pannaan, ja suklaapatukat!
Ihminen - ja varsinkin nykyaikainen koulutettu ammattilainen - vain tuppaa olemaan sellainen, että pakottaminen, säännöt ja rangaistukset eivät motivoi kovin pitkään. Ihanne olisikin, että työnantaja tuuppisi myönteisten kannustimien avulla kohti terveellistä elämää ja hyvää työkykyä.
Toisaalta kannustamisessakin voi mennä harhaan. On lievästi huvittavaa, että jotkin työnantajat maksavat bonusta maratonin juosseille. Ei tiettävästi ole tutkimusnäyttöä siitä, että juuri 42,195 kilometrin hölkkääminen parantaisi työtehoa, saati terveyttä.
Työpsykologit sanovat, että työyhteisön pitäisi keskittyä perustehtäväänsä eli työntekoon. Jos vaikkapa ihmissuhteet tai valtapelit nousevat keskiöön työn sijasta, väki alkaa uupua ja hermostua.
Työnantajankin kannattaisi varmaan keskittyä perustehtäväänsä eli työn antamiseen ja työnteon edellytysten turvaamiseen.
Se, että alkoholiongelmaiset työntekijät ohjataan hoitoon tai hoitoonohjauksen epäonnistuttua kassan kautta ulos, on tietenkin osa työnteon edellytysten turvaamista. Mutta tehokkaimmin työnantaja toteuttaa perustehtäväänsä järjestämällä työn ja työolot järkevästi. Kun ne ovat kunnossa, työmaatupakointikin saattaa pysyä kohtuuden rajoissa.
Suomalaiset karenssittomat
Suomalaiset karenssittomat työehtosopimukset ovat tähän pääsyy. Sairauden karenssipäivä pitäisi saada lakisääteiseksi. 50-100 euron menetys päivässä alkaa jo tuntua sen verran että miettii kaksi kertaa ottaako "sairas"lomaa. Suomalainen sairaslomakulttuuri on työnantajien lisäriesa, eikä sitä pääse karkuun. Kulttuuri edustaa eduskunnassa mm Tanja Karpela(?) ja muut naiset jotka jäävät "välittömästi sairauslomalle" kun tunne-elämä järkkyy. Käy helvetin kalliiksi yhteiskunnalle heidän tunteensa.