Tiistai 31.5.2016

Professori: Näyttö terveyshaitoista sivuutetaan toistuvasti Suomen alkoholipolitiikassa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
14.2.2016 09:00
  • Kuva: PLL / Katso alta
    Kuva
    Näyttö terveyshaitoista sivutetaan toistuvasti Suomen alkoholipolitiikassa
|

Suomalaisten alkoholinkäytön ja alkoholilainsäädännön historiasta huomataan, että alkoholipolitiikka on huomattavasti haasteellisempaa kuin tupakkapolitiikka. Molemmissa on kautta aikojen pyritty sekä terveydellisten että sosiaalisten haittojen vähentämiseen, tupakkapolitiikassa onnistuneesti, mutta alkoholipolitiikassa ei niinkään. Vaikka tupakkakuolemia on edelleen Suomessa vuosittain 4 300 (1), on yli 50-vuotiailla miehillä tupakkakuolemien osuus kaikista kuolemista pudonnut 1970-luvulta 2010-luvulle lähes kolmanneksesta alle viidennekseen (2). Alkoholikuolleisuus on sen sijaan 1970-luvulta jatkuvasti lisääntynyt lukuun ottamatta vuosia 2008–2012, jolloin kuolleisuus 
väheni. Vuonna 2013 alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen menehtyi runsaat 
1 900 henkilöä (3).

Tupakkalainsäädäntöön liittyviä päätöksiä ja lain toimeenpanoa ovat selvästi tukeneet vahvat kansanterveydelliset argumentit. Näyttö terveyshaitoista on kiistattoman vahva, positiivisia terveysvaikutuksia ei ole, ja jo jopa tupakansavulle altistuminen on terveysriski. Useimpien sairauksien kohdalla tupakoinnin vaikutus on vielä suhteellisen helppo osoittaa. Alkoholin suhteen tilanne on hankalampi. Tupakkapolitiikan mukaiseen nollatoleranssiin on vaikeaa terveysperusteisesti pyrkiä. Alkoholinkäytön aiheuttamat kansanterveydelliset ja sosiaaliset haitat ovat yhteiskunnassamme ilmeiset, ja niiden muutokset ovat jo vuosikymmeniä seuranneet alkoholinkulutuksessa tapahtuneita muutoksia (4). Kohtuukäytön rajoittamiselle ei kuitenkaan löydy terveysperustetta.

Tupakoinnin rajoittamiseen ei Suomessa myös­kään nykyisin liity suuria eri toimijoiden intressiristiriitoja. Suomessa ei ole tupakan­viljelyä eikä tupakkateollisuutta. Myös mainonta on ollut kiellettyä jo ensimmäisestä tupakkalaista lähtien (5). Alkoholiasioissa tilanne on erilainen. Panimoteollisuus on voimakas vaikuttaja, ja alkoholin mainontaan liittyvissä säädöksissä on vuosien mittaan menty suuntaan ja toiseen.

Tupakan ja alkoholin myyntiin liittyvät rajoitukset sekä verotus- ja muu hintapolitiikka ovat myös vuosien mittaan eronneet merkittävästi toisistaan. Tupakan myyntisäädöksiä on jatkuvasti kiristetty ja valvontaa tehostettu. Myös verotusta on korotettu. Alkoholin suhteen monet muutokset ovat olleet päinvastaisia. Keskiolut vapautettiin kauppoihin 1969, viinin myynnin aloittamista ruokakaupoissa vaaditaan aika ajoin, alkoholin nauttiminen julkisilla paikoilla on nykyisin osittain sallittua. EU toi mukanaan tuontirajoitusten kevennyksiä ja veronalen­nuksia. Parveketupakointia ja tupakointia 
autoissa, joissa matkustaa alaikäisiä lapsia, halutaan rajoittaa. Sen sijaan 28. joulukuuta 2015 uutisoitiin, että elokuvateattereihin suunnitellaan oluttarjoilua.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Teija Sutinen kirjoitti osuvasti Merkintöjä-palstalla 28.11.2015 alkoholilainsäädännön uudistuksen haasteista. Hän toteaa, että lainsäädännön uudistuksen tavoite, jossa pyritään löytämään tasapaino elinkeinopolitiikan ja alkoholin terveyshaittojen välille, on mahdoton tehtävä. ”Ei osata päättää, mitä painotetaan”, hän kirjoittaa. ”Vaikutusarvioita ei mietitä. Näyttö sivuutetaan.” On aivan totta, että suomalaisessa alkoholipolitiikassa näyttö on tullut sivuutettua jo useamman kerran. Vaikutuksetkin ovat olleet nähtävissä vuosikymmeniä. Kansanvälisen tutkimuksen analyysien mukaan Suomi on ainoa Länsi-Euroopan maa, jossa alkoholinkäyttö on yksi kolmesta tärkeimmästä riskitekijästä menetetyille toimintakykyisille elinvuosille (DALY) (6). Muut kaksi ovat muuten kohonnut verenpaine ja lihavuus. Eikö näistä osata ottaa opiksi?

Kirjoittaja:
Tiina Laatikainen
tutkimusprofessori
THL, Kansantautien ehkäisy

Kirjallisuutta

1. Vähänen M. Tupakoinnin yhteiskunnalliset kustannukset ja niiden arviointimenetelmät. THL Raportti 15/2015;21.
2. Martikainen P ym. Koulutusryh­mien välillä suuria ja kasvavia eroja elinajanodotteessa – Tupakointi on merkittävä taustatekijä. Suom Lääkäril 2013;68:2435–42.
3. Tilastokeskus. Alkoholikuolleisuus lähes ennallaan, 2013. www.stat.fi/til/ksyyt/2013/ksyyt_2013_ 2014-12-30_kat_004_fi.html
4. Österberg E, Mäkelä P. Alkoholin­kulutus, juomatavat ja alkoholipolitiikka. Suom Lääkäril 2015;71:
409–15.
5. Heloma A ym. Suomen tupakkapolitiikka ja -lainsäädäntö – kehitys vuodesta 1976 nykypäivään. Kirjassa: Heloma A ym. toim. Kohti savutonta Suomea. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy 2012.
6. GBD 2013 Risk Factors Collaborators. Global, regional, and national comparative risk assessment of 79 behavioural, environmental and occupational, and metabolic risks or clusters or risks in 188 countries, 1990-2013: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2013. Lancet 2015;Sep 11. http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(15)00128-2.

Tiedepääkirjoitus Lääkärilehdestä 6/16

Lue myös:

Alkoholi – Suomen tunnetuin salarakas

Kuningas Alkoholia munille

Toipunut päihderiippuvainen: Potilaan elämän pelastaminen on asetettava valinnanvapauden edelle

 

 

Tilaa Potilaanlääkärilehden uutiskirje

Jaa artikkeli:

Kommentit

Osmo Marttila

Valtion alkoholin kulutusta säätelevät käytännöt voisi lopettaa kokonaisuudessaan, koska haittojen aiheuttamat kustannukset voidaan hyvin kattaa nostamalla hintoja ja veroja niin paljon että yli jää reilusti vielä muuhun kansanterveydellemme todella hyödylliseen, kuten vähävaraisten kaikkeen tarvitsemiinsa hoitoihin - varsinkin ennaltaehkäisevään, kuten hammashoito, maksuttomaan pääsyyn.

Aimo Wiren

Millä perusteella Suomessa aina haetaan ratkaisuja, joissa ilman valtion holhousta elämään pystyvät joutuvat luopumaan elämän hienostuneemmista kuvioista?
Ei voi olla tervettä tasapuolisuusajattelua tämä, jossa uusia avautuvia inhimillistä osaamispiiriä laajentavat kielletään kaikilta kun osaa ei hallitse/ osaa niiden käyttöä.
Tulostasa-arvoon pyrkiminen tuhlaa sitä paitsi yhteisiä resursseja siinä määrin, että pää tulee vetävän käteen kun emme enää voi vahvistaa talouttamme heikentämällä kehittyvien maiden elinoloja omien tuotteiden ylihinnoittelulla ja raaka-aineiden alihinnoittelulla. Kiina ja muut väkirikkaat kehitysmaat estävät meillä totutun työn hinnoittelun satavarmasti eli kehittyvien maiden on saatava resurssinsa ja osaamisensa merkittävästi tehokkaampaan käyttöön.

Risto Apajalahti

" On aivan totta, että suomalaisessa alkoholipolitiikassa näyttö on tullut sivuutettua jo useamman kerran"

Täyttä roskaa tämänkin artikkelin sepustus. Ei ole olemassa mitään näyttöä siitä mitä vapaa alkoholipolitiikka saisi aikaan, koska tätä vapautta ei kansalaisille ole koskaan suotu.

Sensijaan on olemassa paljonkin näyttöä siitä mitä kieltolaki saa aikaan; on huomattava, että hintojen ja saatavuuden rajoittaminen on kieltolakia lievemmässä muodossa ,ja sen seuraukset ovat samansuuntaiset kuin kategorisella kieltämisellä. Ei pidä antaa erilaisten tilastokikkailujen antaa hämätä, numerot saadaan aina puoltamaan mitä tahansa agendaa.

Eero Laine

On typerää sulkea silmänsä alkoholin haitoilta, jotka maksavat kansantaloudelle miljardeja. Mitä helpommin saa, sitä enemmän juo. Mitä halvemmalla saa, sitä enemmän juo. Kliinisen psykologian kurssilla aikoinaan opetettiin, että alkoholi on hyvä psyykenlääke, mutta se aiheuttaa riippuvuuden.

Olli Kouvalainen

Risto Apajalahti puhuu täysin asiaa... Suomessa alkoholin kulutuksesta +90% on alle 10% järjestämää. tämän rapajuoppo porukan takia kaikkia rangaistaan järjettömällä holhoamisella ja sääntöviidakolla. Mikä taas pelkästään kiusaa kaikkia muita kuin niitä, joiden takia tämä Suomalainen aivopieruihin perustuva alkoholipolitiikka on luotu. Denat juovat korvikkeita jos eivät saa muuta ennen aamu 9 tai jälkeen ilta 9 tai jos alkoholin hintaa nostetaan (korvikkeiden käytön määrä taas nostaa terveydenhuolto kuluja / kuolemantapauksia).. Jos olet psykologiaa lukenut, niin tiedät varmasti myös sen että kaikki mikä on kiellettyä kiinnostaa.. Vapauttamalla alkoholin myynti todennäköisesti nousisi hetkellisesti, mutta kun ihmiset tottuisivat noinkin uskomattomalta kuulostavaan vapauteen, niin myynti tasaantuisi normaaliksi .. (Ps. Ei esimerkiksi kaikki Espanja tai Ranskalaiset ole juoppoja vaikka voivat ostaa viiniä/viinaa ruokakaupasta ja ravintoloista mukaan 24/7)

Antti Ollikainen

Meillä kukaan ei pidä alkoholia minkäänlaisena huumausaineena vaikka se selvästi huumaa ihmisen. Humala on huumausaineen tuottama tulos ja sitten ollaan muka vaan "päissään".
Se sijaan pidetään kauheaa mekkalaa esim. rauhoittavistalääkkeistä ja masennuslääkkeistä kuinka hengenvaarallisia ne suorastaan ovat ja niitä ei pidä missään tapauksessa syödä.

Sairasta on tämä suomalainen huumausaine keskustelu. Viinaa ja kaljaa saa vetää mielinmäärin mutta kukaan ei saa käyttää bentsodiatsepaamia lääkärin määräämänä lääkkeenä. Saa haukkua mun kommenttia ihan vapaasti!

Lumira Lumus

"Näyttö terveyshaitoista sivuutetaan toistuvasti Suomen alkoholipolitiikassa"
Miten on näiden lääketieteellisten hoitojen ja lääketeollisuuden kemikaalien ja rokotteiden ja laitosmikrobien aiheuttamien tervyshaittojen ja kuolemien sivuuttaminen. Lääkärithän myyvät ihmisille diagnooseja ja voidaan turvallisesti sanoa että ihminen kuoli tuon diagnoosin aiheuttamaan sairauteen suuresta ja monipuolisesta lääkekemikaalimäärästä huolimatta.
Ihmisiä kuolee eniten tervydenhoidon toimien seurauksena, se osa mitä suoraan tiedetään ja suurin osahan jää pimentoon.
Hoito- ja lääkepölitiikassa on aina sivuutettu, vaikka näyttöä on paljon enemmän mitä alkoholin haitoista.
Miksi professori ei huolehdi ensin edustamansa hoito- ja lääkepolitiikan osuudesta terveyshaittoihin ja kuolemiin?
Julkisen terveydenhuollon asiakkaat ovat lääketutkimus- ja harjoittelumateriaalia, saa vammautua kuolla, niin mitä väliä sillä on jos alkoholi aiheuttaisikin terveyshaittoja.
Kukaan ei agentti ei määrää ja pakota ihmisiä käyttämään alkoholia tai tupakkaa.
Mutta tämä hänen alansa politiikkaa, aina kun tupakoitsija kuolee tai alkoholisti kuolee, niin olipa syy mikä tahansa, niin syyksi ilmoitetaan alkoholi tai tupakka.
Olipa näillä nautintoaineiden käyttäjillä mikä tahansa sairaus tai vaikka tai hoito- ja lääkevahinko, niin lääkärien tekemät vahingot katsotaan juuri näiden nautintoaineiden aiheuttamiksi.
Kun luki tämän atikkelin, niin tuli sellainen olo, että tupakoitijoiden ja alkoholia käyttävien ei ehkä ole turvallista käyttää julkista terveydenhoitoa.
Alkoputiikki ei voi määrätä tuotteittaan kenellekään.Siihen liittyy aina vakavia riskejä, kun joku voi yksipuolisesti määrätä myrkkyjä ja pitkällä aikavälillä ihminen voi juuri kuolla myrkkykertymään, kysymyksessä silloin olisi juuri myrkytyskuolema.