Maanantai 1.9.2014

Käsirysyä Botnian ja Stora Enson vastaisessa mielenosoituksessa

Luotu: 
15.1.2008 21:39
  • Kuva: Erkki Siirilä
    Kuva
    Mielenosoittajat esittelevät rekvisiittaansa Buenos Airesin lauttasatamassa
  • Kuva: Erkki Siirilä
    Kuva
    Carlos Uriarte sanoi jakaneensa yhdessä muiden mielenosoittajien kanssa 6000 lentolehtistä, joissa Botnian lisäksi tuomitaan myös Stora Enso

Uruguayhin sijoitettuja sellutehtaita vastustaneet mielenosoittajat joutuivat käsirysyyn rajavartioston kanssa Argentiinan pääkaupungissa tiistaina. Rajavartijat turvasivat liikennettä Buenos Airesin lauttasatamassa. Sen sisääntuloväylälle oli kokoontunut kuutisensataa argentiinalaista ympäristöaktiivia, kun muutamat mielenosoittajat kävivät järjestyksenvalvojien kimppuun.

Mielenosoituspaikalla jaettiin lentolehtisiä, joissa tuomittiin ensi kertaa Metsä-Botnian lisäksi myös Stora Enson suunnitelmat rakentaa sellutehdas Uruguayhin. Buenos Airesiin Cordobasta saapuneen aktivisti José Gutiérrezin mukaan Stora Enso alkaa rakentaa tehdasta sisämaassa sijaitsevaan Duraznon kaupunkiin maaliskuussa.

- Stora Enso on jo saanut rakentamisen aloittamiseen tarvittavat luvat Uruguayn hallitukselta. Vastustan projektia, koska Durazno on rajajoki Uruguayn valuma-alueella ja tehtaalla voi siksi olla vaikutuksia myös Argentiinassa.

Lisäksi mielenosoittajien tyytymättömyyden kohteena oli espanjalainen, painostuksen jälkeen uudelleensijoitettu Encen sellutehdas. Sen tuleva sijaintipaikka on rajajoki La Platan Uruguayn puoleinen pohjoisranta.

Tehdas tulee sijaitsemaan lähellä Colonian kaupunkia, jonne mielenosoituspaikalta Buenos Airesin lauttasatamasta on suora pika-alusyhteys. Ympäristöaktiivien mukaan nyt myös pääkaupunki Buenos Aires on uhanalainen. Tehtaan kielteiset vaikutukset kantautuvat heidän mukaansa sadan kilometrin päähän tehtaasta.

Sellutehtaita vastustaneet aktivistit kertoivat jakaneensa tiistaina noin 6000 vetoomusta, joissa pyydettiin Buenos Airesin lauttasataman kautta Uruguayhin matkanneita kesälomalaisia joko keskeyttämään matkansa tai viemään paperitehtaiden vastaista viestiä naapurimaa Uruguayhin.

Mielenosoittajien tyytymättömyyden kohteena olivat tehdasyhtiöiden lisäksi Suomen ja Uruguayn hallitukset. Argentiinan hallitusta kohtaan ei juuri protesteja suunnattu, vaikka kuutisen viikkoa vallassa ollut presidentti Cristina de Kirchner ei olekaan Metsä-Botnian jo käynnistynyttä tehdasta aktiivisesti esiintymisissään vastustanut.

Argentiinan ja Uruguayn välinen Botnia-tehdasta koskeva kiista on Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa, jonka ratkaisua odotetaan tämän vuoden aikana. Uruguay täydensi juuri omia argumenttejaan viemällä Haagiin virallisen protestinsa sen johdosta, että Argentiina on antanut mielenosoittajien tukkia tärkeitä rajanylityspaikkoja. Uruguay sanoo että Argentiina on näin rikkonut kansainvälisiä sopimuksia.

Kolmesta tehtaasta ensimmäinen, Botnia-nimellä Uruguayssa toimiva sellutehdas on omistajayhtiön mukaan rakennettu käyttäen uusinta teknologiaa, joka ei juuri päästöjä tuota. Samalla kannalla on myös luvat antanut Uruguayn hallitus.

Jaa artikkeli: 

Kommentit

hannukalevi

miten se tehtiin suomessa, ilman ympäristöhaittoja.

ruopattiin vesistöt uittoon sopiviksi, luontainen vakaa vedenvaihtelu vaihtui metriseksi.
suot ojitettiin, metsäst ojitettiin. koko valtio on metsänhoidollista valuma-aluetta.
metsäalueet pilkottu vuosi vuodelta kantavimmilla metsäautoteillä.
lentopölytykset, jäämiä sukupolvien taakse.....

kaikki tämä ja paljon muuta ilman ympäristöhaittoja?

kaikki tämä ja paljon muuta valtion varoin.

miten väärässä argenttiinalaiset aktivistit ovatkaan?

jaakkookojo

haittoja enemmän kuin sellutehdas. Muistan, kun aiemman hallituksemme ympäristöministeri sanoi Kuusankoskella uuden jätevesipuhdistamon avajaisissa, että päästöissä pH:n suhteen pitäisi päästä nollaan. Tämä on päättäjien tietämys. Argentiinan luonnonsuojelijat eivät tiedä paljoa enempää nykyaikaisesta sellutehtaasta. Biologisen puhdistuksen jälkeen päästöt vesistöön ovat todella minimaaliset, ja sellutehdas on energiaomavarainen. Lämpimissä olosuhteissa jää jopa vientisähköä. Ainoastaan hajuhaitat ovat merkittäviä. Metyyli merkaptaaneja ei saada täysin pois palokaasuista, ja ne aiheuttavat mädän kananmunan hajun, vaikka ovatkin vaarattomia.
Argentiinassa ja erityisesti Brasiliassa laittomat metsähakkuut ja maan valtaus viljelylle ovat suurempi luonnonhaitta kuin sellutehdas, jonka viljelymetsät eivät aiheuta eroosiota.
Mielenosoittajien tarkoituksena on vain näkyvyyden aikaansaaminen. Todellista tietoa ei ole. Olen ollut myymässä 30 vuotta paperikoneita ja töissä sellutehtaissa.
http://kotisivu.lumonetti.fi/kojojaa

teo

Kuusankoskella asuneena tiedän kyllä mitä paperiteolisuus aiheuttaa .Ilman ihmisiä jotka tajuavat mitä paskaa lupaajat suustaan päästävät ei ole olemassa vastavoimaa.Nyt kuusaaltakin tehtaita seisautettu ja kymijoki saastutettu kotkaan asti + merialueita. Että sillä viisiin. Eipä löydy puhujista maksumiehiä tuskin edes Jaakosta.

tapio_o_neva

"Muistan, kun aiemman hallituksemme ympäristöministeri sanoi Kuusankoskella uuden jätevesipuhdistamon avajaisissa, että päästöissä pH:n suhteen pitäisi päästä nollaan."

Kuka tuon on lausunut? Eivätkös kaikki ympäristöministerit Suomessa ole suorittaneet peruskoulun 7-9 luokat?

balidomi

Tässä taitaa olla kysymyksessä aivan muut asiat kuin ympäristön suojelu. Mielenosoittajat ja Argentiinan valtio tietävät vallan hyvin, ettei nykyaikainen sellutehdas likaa vesistöjä tipan vertaa. Etelä-Amerikassa hävitetään luontoa sellaisella vauhdilla, ettei muualla maailmassa löydy sille vertaa. Tämä ei kuitenkaan huoleta " luontoaktivisteja" vähimmässäkääm määrin. Kukaan kun ei ole valmis maksamaan heille protestoinnista.
Botnian sellutehdasta vastaan protestoinnista sen sijaan tulee hyvät rahat Argentiinan valtiolta, joka on kärmeissään siitä, että tehdas meni Uruguayn puolelle jokea. Argentiina kun olisi kovin mielellään ottanut sen omalle puolelleen.

teo

Ahneuden ja omahyväisyyden vastavoima on aktiivinen ihminen joka näkee luonnolla myös muun arvon kuin rahavirtojen ohjautuminen omiin ja veljien taskuun.Massoja on ennen ohjailtu peloittelemalla papilla ja nimismiehellä.Näinä aikoina pääoma ohjailee mediaa ja media massoja.Onneksi ajat muuttuvat ja ihmisten tieto ja ymmärrys ahneuden haitoista lisääntyvät.Työtä luonnon riistämisen estämiseksi riittää. Mielestäni vanha sanonta kohtuus on oikeus on yksi mittayksikkö.

hannukalevi

kahden vuosikymmenen kuluttua.

tämän kaltainen teollisuus edellyttää aina vastuuntuntoista omistajaa sekä kehittynyttä valtion valvontaa. aina.

entä kun teollisuuslaitokset omistaa kiinalainen eläkesäätiö.
entä kun valtion omistaa venäläinen eläkesäätiö.
entä kun yhteydenpito osoite ympäristöasioissa on jamaikalainen postilokero.

suomalaisten tietoisuudesta tämä ongelma poistuu, kun nämä tuotantolaitokset on myyty ulkolaisille sijoittajille.

ympäristöihmisten valitettavana tehtävänä on kertoa huomisen huolista, vaikka sponsorina onkin argenttiina.

Paa4

Olen noin 50 vuoden kokemuksen omaava sellumies. Kokokemusta yli kymmenesta maasta.
Botnian tehtaan ovat suunnitellut huippuasiantuntijat Poyry, laitteet mailman parhaalta laitetoimittajalta Andritzilta, automaatio huippua, laitetoimittajilta parhaat mahdolliset starttarit paikalla ja kaynnistysta johtaa viimeisen paalle ammattilainen Sami Saarela.
Mahtaa Argentiinalaisia potuttaa, kun ovat olleet alusta alkaen vaaralla asialla. Heidan omat tehtaat ovat saastuttavia romuja.
Onnea Uruguaissa oleville huippuammattilaisille Thaimaassa oleskelevalta Pate P:lta

tapio_o_neva

No nyt on ensimmäistä kertaa suomalaisissa tiedotusvälineissä kirjoitettu suomeksi se, ettei Argentiinan osalta kyse ollut pelkästään Metsä-Botniasta ja espanjalaisesta sellutehtaasta, vaan itse asiassa siitä, saako Uruguay rakennututtaa rivin sellutehtaita joelle.

Toisin sanoen mitään keskustelua ei ole ollut tarkoituskaan käydä ensimmäisten tehtaiden jälkeen Argentiinan kanssa, vaan kyseessä on vain pelinavaus.

Tähän havaintoon on mennyt kuukausia, vaikka varmaankin STT:ssä, SanomaWSOY:ssä, Alma Mediassa ja Yleisradiossa on espanjaakin osaavia henkilöitä, ellei muutoin niin ainakin ehkä siivoojina.