Sunnuntai 27.5.2012

Israelilta tarjous Palestiinalle

Luotu: 
20.9.2011 06:01
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Abbas ja Netanjahu vuosi sitten syyskuussa Yhdysvalloissa.

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu on tarjoutunut suoriin neuvotteluihin palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin kanssa, kertoo BBC. Neuvottelutarjouksen taustalla uskotaan olevan Abbasin aikomus hakea YK:n täysjäsenyyttä Palestiinan valtiolle.

Abbas on kertonut hakevansa Palestiinan jäsenyyttä perjantaina. Israel ja Yhdysvallat vastustavat hanketta. Niiden mielestä palestiinalaisvaltiosta tulisi ensin olla yhteisymmärrys Israelin kanssa.

Palestiinan ja Israelin neuvottelut katkesivat vuosi sitten.

Netanjahu sanoo olevansa valmis tapaamaan Abbasin New Yorkissa, jossa on käynnissä YK:n yleiskokous.

Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Juhani Venetvaara

Israelin ei tulisi tarjota mitään ns. palestiinalaisille. Na. palestiinalaisiin liittyvä ongelma tulisi ratkaista Jordanian kanssa ei Israelin.Jordaniahan itseasiassa on ns. palestiinalaisvaltio. Se lohkaistiin aikoinaan (noin 80%) brittien toimesta juutalaisille osoitetusta Juutalaisten Kansallisesta kodista alueen arabeille. Jordanian väestöstä on yli 80% ns. palestiinalaisia eli nk. Palestiinana tunnetun alueen arabeja.

Yksi valtio yhdelle "kansalle" tulisi riittää.

KariR

Palestinan brittiläinen mandaatti koostui kahdesta alueesta. Palestina ja Transjordan. Palestina vastasi nykyistä Israelia ja miehitettyjä alueita. Transjordan oli alue Jordan joen toisella puolella (Jordan + osa Irakia).

Juutalaisuus on uskonto ei kansa. Juutalaisten kansallinen koti ajatus/oikeutus perustuu kahdelle väittämälle
1) jumala lupasi maan juutalaisille
2) juutalaiset asuivat alueella 2000 vuotta sitten.
Molemmat "perustelut" ovat moraalisesti ja historiallisesti hieman hataralla pohjalla.

Juhani Venetvaara

Britit kukistivat vuonna 1917 400-vuotta nk. Palestiinaa hallinneet turkkilaiset. Alueelle muodostettu Brittiläinen mandaatti käsitti kokonaan Israelin ja ns. miehitetyt alueet sekä myöhemmin mandaattialueesta lohkaistun alueen (Jordania) arabeille.

Samaisena vuonna koko turkilaisilta vapautetusta alueesta (nk. Palestiina) päätettiin muodostaa Juutalaisten kansallinen koti, joka päätöksenä kantaa nimeä Balfourin julistus.

Balfourin julistus otettiin San Remossa Italiassa vuonna 1920 liittoutuneiden ylimmän neuvoston toimesta osaksi kansainvälistä lakia, joka sai Kansailiiton yksimielisen hyväkskynnän vuonna 1922.

San Remon päätöslauselma tunnusti juutalaisten kansallisen itsemääräämisoikeuden Israelin maahan.

Britannian mandaattihallinto rikkoi kuitenki sopimusta jakamalla suurimman osan, noin 80%, Juutalaisesta kansallisesta kodista arabeille.

Myöhemmin myös YK rikkoi Kansainliiton päätökseen liittyvää sitoumustaan ehdottamalla vielä uutta jakoa vuonna 1947.

KariR

Palestinan brittiläinen mandaatti käsitti Palestinan ja Transjordanin. (piste)

Balfordin julistus oli lopulta pelkkä kirje uskonnolliselle liikkeelle, jonka Britannian ulkoministeri Arthur Balfour kirjoitti. Kirjeen pituus oli 2 kappaletta ja se oli osoitettu lordi Rothschildille. Siinä esitetiin, että hallitus "sympatiseeraa" sitä että alueelle voitaisiin perustaa sionistinen valtio. Kirjeeseen sisältyi kuitenkin ehto, ettei paikallisen ei-juutalaisen väestön elinoloja ja uskonnollisia oikeuksia loukkaaviin toimenpiteisiin saisi ryhtyä. Kysymys oli lopulta vain kirjeestä, ei valtiollisesta sopimuksesta/lupauksesta tai edes oikeasta valtiollisesta kannasta. Ei ollut valtiollista tahoa jolle lupaus olisi voitu antaa.

San Remon päätöslauselma lupaa ainoastaan suosia juutalaisten kansallisen kodin perustamista Palestinan alueella. Se ei missään nimessä tunnusta kansallista itsemääräämisoikeutta juutalaisille (koko) Palestiinassa. Vuonna 1920 tai 1922 ei ollut olemassa mitään juutalaisvaltiota. Oli vain muutama hassu siirtokunta Palestiinassa. Vuonna 1914 Palestinassa asui 657.000 muslimia, 81.000 kristittyä ja 59,000 juutalaista. Vuonna 1920 tilanne oli mitä ilmeisimmin samankaltainen.

YK:n 1947 sopimusehdotus lupasi juutalaisille huomattavasti pienemmän alueen kuin nykyisen virallisen Israelin. Vuonna 1948 alueella oli 1,9 mijoonaa asukasta, joista ainoastaan 32 prosenttia oli juutalaisia. Totuus on, että Israelia luotaessa eurooppalaiset siirtolaiset ottivat asein ja huomattavalla väkivallalla maat alueen asukkailta. "Huvittavaa" on se, että eri eurooppalaiset hallitukset joutuivat korvaamaan juutaisten omaisuusmenetykset, mutta juutalaisvaltio ei ole halukas maksamaan sekeliäkään omaisuudesta minkä itse väkivalloin ottivat.

Juhani Venetvaara

Kansainliitto päätti antaa vuonna 1920 Isolle Britannialle mandaatin Juutalaisten kansalliskodin perustamiseksi Israelin maahan vuoden 1917 antaman Balfourin julistuksen mukaisesti.

Sopimuksen vastaisesti Iso Britannia kuitenkin erotti vuonna 1922, arabeja mielyttääkseen, juutalaisille kaavaillusta kansallisesta kodista Transjordaniaksi (nykyinen Jordania) kutsutun alueen arabeille. Tälle alueelle ei ollut enää juutalaisilla asiaa. Selvennykseksi vielä,että Transjordania eli itäinen osa Jordan jokea ei ollut valtio vaan sillä nimellä tunnettu alue,jolle myöhemmin muodostettiin valtio nimeltä Jordania.

Edelleen vuonna 1922 tehdyn jaon jälkeen niin itäinen osa kuin läntinen osa nk.Palestiinaa sisältyivät brittiläiseen mandaattiin.

San Remon vuoden 1920 päätökset saivat Kansainliitolta yksimielisen hyväksynnän Lausannen rauhankonferenssissa heinäkuussa 1922.

Valitettavasti Kari loppuosasi tarinastasi meni propagandan puolelle eli jätetään se omaan arvoonsa. Juutalaiset ovat maksaneet rahalla ja verellään moneen kertaan maansa mitä siitä on enää jäljellä. Minusta se ei ole yhtään huvittavaa.

Kaikesta huolimatta mukavaa syksyn jatkoa.