- Espanjan itsehallintoalueet ovat velkaantuneet pahasti holtittoman rahankäytön vuoksi. Kuva Andalusiasta.
Espanja ilmoitti eilen tiukasta julkisen talouden säästöohjelmasta maan velkaantumisen hillitsemiseksi. Maan budjettiministeri Cristóbal Montoro kuitenkin varoitti, että valtion budjettivajeen lisäksi mittava velkaongelma muhii maan 17 itsehallintoalueen kirjanpidossa.
Arvostettu The New York Times listaa esimerkkejä itsehallintoalueiden ”järjettömästä” kulutuksesta viimeisen vuosikymmenen aikana. Autonomiat ovat itsenäisyytensä nimissä kahmineet valtiolta tehtäviä itselleen ja kriitikkojen mukaan tarjonneet kansalaisilleen naurettaviakin palveluita.
Esimerkiksi maatalousvaltainen Castilla-La Mancha rakensi itselleen lentokentän, jonka kiitoradalle laskeutuisi jumbojetilläkin. Nyt kentän sulkemista harkitaan, koska lentoyhtiöt eivät ole kiinnostuneita lentämään kentälle edes pienemmillä koneilla.
Katalonian hallinto puolestaan maksaa tyhjänä pidettävästä vankilasta kuukausittain yli miljoona euroa kuluja, lähinnä korkoja. Vankien siirtäminen laitokseen kerryttäisi kuluja entisestään, joten rakennus pidetään tyhjillään.
Espanjan keskuspankin mukaan itsehallintoalueiden velka onkin kasvanut 22 prosenttia vuoden aikana – 144 miljardista dollarista 176 miljardiin dollariin. Yleinen käsitys on, että autonomioilla on lisäksi runsaasti piilevää velkaa, joka ei näissä luvuissa näy.
Myös kunnat ovat pahasti veloissa. The New York Times antaa esimerkin, miksi: Alcorcónin kaupunki kulutti 150 miljoonaa euroa kulttuurikeskukseen, jossa on pysyvä sirkus ja ilmaiset syntymäpäiväjuhlat lapsille.
Itsehallintoalueet ovat niin suurissa ongelmissa, että osa niistä on tehnyt täyskäännöksen. Ne haluavat luovuttaa valtiolta ottamiaan tehtäviä, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, takaisin.
Kommentit
Joku aina hyötyy, eikä tasan käy "onnen" lahjat
http://www.hs.fi/kotimaa/Rikkaiden+tulot+r%C3%A4j%C3%A4htiv%C3%A4t+kasvu...
Tämä nyt menee aiheen sivuun, mutta selittää kotimaamme osalta osin sitä, miksei koululainen saa ottaa sitä neljättä kalapuikkoa...
HS:n loppukaneetti:
"vastaavasti laman tullessa ja omaisuusarvojen romahtaessa suurimpia kärsijöitä ovat rikkaat."
Vai oikein kärsijöitä...
Eihän omaisuuttaan voi tietenkään realisoida, eikä myöskään liikkua niiden markkinatalouden sääntöjen puitteissa, joilla on omaisuutaan hankkinut?
kysynnän ja tarjonnan lakia ollaan kyllä toitottamassa kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista, mutta tappiot niin kovin mielellään sosialisoidaan kaikkien maksettavaksi.
kyllä rikkaat nyt varmaan kärsivät tosi paljon kun se eiran tyhjillään pidettävä sijoitusasunto ei kasvakaan pääomaa, he varmaan köyhäintaloon nyt joutuvat ja lapsensa mieron tielle ovat pakoitettuja lähtemään...
Sitäpaitsi..
Kuikahan moni rikkaan kakara kouluttautuu vuositolkulla mutsin tai faijan firmaan joksikin päälliköksi, tai kaupallisen alan tyhjänpuhujaksi -yhteiskunnan piikkiin, mutta kuten sanottu, kyllä jumalauta toisten kalapukoista ollaan valmiita tinkimään, että saadaan sille omalle pallerolle vähintään 325 bemari. Ei toki yhtään halvempi lulla oikein sovi varakkaan pihaan, varsinkin kun faijalla on cls-mese, sen viereen ei mitään köyhäkansan kuljetinta voi tietenkään pysäköidä.
Siis sinne sellaisen asuinalueen pihaan, josta on tietysti esim. läpiajo tukittu, ettei omat idiioottikersat jää auton alle. Muut saa sitten ajaa sieltä gheton tai jonkun toisen asuinalueen kautta, mitäs niistä köyhien kakaroista, niitähän nyt on muutenkin liikaa.
Joku juuri tuossa äskettäin taisi jäädä bussin alle Vantaan varistossa. Pellaksen läpi ei tarttis kovin paljon tietä vetää, niin pääsis suoraan martinlaaksoon, mutta kun ei, voi voi kun siitähän tulisi silloin läpiajo niih...
Ottaako luuseria päähän
Kateus on kamala tauti.
Ja tyhjä klishee
on merkki älyllisestä laiskuudesta.
Neljäs kalapuikko
Koululaiset näyttää olevankin niin aliravittuja nykyään.
Ei se mitään!
Kyllä 6-Katainen lainaa lisää, kantaa vastuuta ja takaa lisää. Se on sitä kun pääsee euroopan päätöksenteon ytimeen! "Missä on kynä, kyllä mä allekirjoitan, me kannamme vastuuta!"
Piilevä?.
Jokainen vähänkin asiaa tutkiva huomaa, että velan ja talouskasvun suhde on lähes siamilainen.
Jokaikinen euro, dollari, peseta, tms syntyy velkana 98 prosenttisesti yksityisissä pankeissa ja palaa takaisin samoihin Yksityisiin pankkeihin korkojen kera.
Ongelmana tällä hetkellä on se, että yksityinen sektori on alkanut maksaa velkojaan pois, yritykset eivät investoi = rahaa katoaa kierrosta, tähän kun vielä lisätään julkisen sektorin säästöt, veronkorotukset jne on tuloksena supistuva talous ja SUPERLAMA.
ugh, olen puhunut...
Velkapyramidiponzia ei voi pyörittää säästämällä.
Vastaavuudella on merkitys
Olen kanssasi samaa mieltä, että vastaavuudella on todellakin oma merkityksensä ja velkapyramidi on itseään ruokkiva rakennelma. Velkaa voi kuitenkin käyttää monella tavoin. Eri käyttötavoista syntyy se ero, miten velan maksusta selvitään. Sillä rahalla tulisi pystyä tuottamaan jotain järkevää, joka aiheuttaisi lisäarvoa mieluiten myös vähän pidemmällä aikavälillä. Tuoton tarvitsisi olla myös vähintään käytettyä pääomaa vastaava eikä jäädä lopullisesti miinusmerkkiseksi. Jos käytän 100 000 euroa asuntoon tai ryyppäämiseen on näiden käyttötapojen vaikutus takuulla erilainen sekä rahavirtojen ohjautumiseen että jälkivaikutuksiin. Molemmilla tavoilla syntyy sekä hyviä että huonoja vaikutuksia, mutta jokainen voi itse arvioida kummalla syntyy enemmän hyviä ja kummalla enemmän huonoja. Kummalla tavalla pääoma säästyy ja mahdollisesti kasvaa ja kummalla tavalla se kulutetaan helposti loppuun?
Suomen Pankki "ryyppää" meidän rahat!
Kirje Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner ovat huolissaan riskeistä, joita Suomen Pankin toiminta voi aiheuttaa veronmaksajille. He ovat toimittaneet 7.12.2011 Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle alla olevan kirjeen, jossa kiinnittävät huomiota ongelmiin.
Me allekirjoittaneet pankkivaltuutetut olemme huolissamme ongelmista, joita aiheutuu Suomen Pankin osallistumisesta suuria taloudellisia riskejä sisältäviin arvopaperikauppoihin.
Taloudelliset riskit
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme riskeistä, joita Euroopan kriisimaiden tukemisesta aiheutuu Suomen Pankille ja viime kädessä Suomen valtiolle. Saamiemme laskelmien mukaan Suomen osuus EKP:n riskeistä ylivelkaantuneiden euromaiden velkapapereista on lähes 10 miljardia euroa.
Kriisin laajetessa lasku kasvaa entisestään, kun EKP ryhtyy uusiin tukiostoihin. On arvioitu, että jos kuusi keskeistä kriisimaata kaatuvat, Suomen kokonaisvastuut EKP:n ja Suomen Pankin kautta nousevat yli 15 miljardiin euroon.
Tämän mittaluokan vastuiden realisoituminen ajaisi Suomen valtio velkaloukkuun, kun lisäksi valtion niskaan kaatuisivat muiden tukivälineiden kautta tulevat vastuut. Karkeiden laskelmien mukaan Suomen kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä yhteensä 35 miljardia euroa, ja kuuden riskimaan kaatuessa ne voivat nousta lähes 70 miljardiin euroon. Pahimmassa tapauksessa Suomen valtion velka voi kaksinkertaistua nykyisestä tasosta.
Riskien näkymättömyys
Pidämme ongelmallisena sitä, että EKP:n kautta aiheutuvista riskeistä - kuten muistakin kriisimaiden aiheuttamista kokonaisriskeistä - on vaikea saada selvää ja riittävää tietoa. Tällainen tieto on välttämätöntä julkisen keskustelun ja päätöksenteon demokraattisen kontrollinen ylläpitämiseksi.
On yleisesti tiedossa, että tukeakseen euroalueen haurasta pankkisektoria, EKP on kriisin aikana joutunut useaan otteeseen heikentämään vaatimiensa vakuuksien laatua ja hyväksymään Irlannin, Portugalin ja Kreikan valtionvelkoja vakuuksiksi, vaikka näiden luottoluokitukset ovat roskalainaluokkaa. Tämä on luonnollisesti lisännyt EKP:n luottoriskiä dramaattisesti. EKP ei kuitenkaan ilmoita julkisuuteen taseensa tarkkaa rakennetta, joten ulkopuolisen on vaikea tarkasti arvioida sen riskejä.
TARGET2-järjestelmän epätasapaino
Mielestämme olisi syytä myös kiinnittää huomiota automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) saamisten epätasapainoon. Syyskuun lopussa TARGET2-järjestelmän epätasapaino oli yli 600 miljardia euroa.
Vaikka tämä epätasapaino ei normaalissa olosuhteessa lisääkään EKP:n tai yksittäisen kansallisen keskuspankin kokonaisriskejä, on syytä pelätä, että TARGET2-järjestelmän epätasapainosta realisoituisi tappioita, jos joku jäsenmaa yllättäen eroaisi eurosta. Voidaan pitää todennäköisenä, että jos velkajärjestelyyn ajautuva jäsenvaltio eroaisi eurosta, se tuskin kunnioittaisi TARGET2-velkaansa ainakaan täysimääräisesti. Virallisella tasolla tietenkin kiistetään eurosta eroamisen mahdollisuus, mutta tulevaisuus on ennenkin tuonut yllätyksiä mukanaan.
Edellä mainituista syistä on mielestämme toivottavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa taseensa rakenteesta. Vähintään olisi suotavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa omistamiensa arvopapereiden määristä, arvoista ja hallussaan olevien vakuuksien arvostusperiaatteista.
Toivomme myös, että EKP julkistaisi arvion siitä, miten suuria tappioita sille aiheutuisi, jos Kreikka tai jokin muu maa eroaisi eurosta. Euroalueen valtiot voisivat näin paremmin arvioida, onko heidän näin tapahtuessa mahdollisesti pääomitettava EKP:tä. Nykytilanteessa olisi mielestämme perusteltua, että EKP julkaisisi TARGET2-järjestelmän tasapainon viikoittaisen taseraportin yhteydessä.
Oikeudellisia ongelmia
Edelleen me allekirjoittaneet pidämme oikeudellisesti ongelmallisena sitä tosiasiaa, että Suomen Pankki osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää on ostanut jo miljardeilla euroilla kriisimaiden velkapapereita. Toimenpiteiden lainmukaisuus on vaikeasti sovitettavissa yhteen EU:n perussopimuksen (SEUT) 123 artiklan sekä Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltojen ja 7 §:ssä ilmaistun riittävien vakuuksien periaatteen kanssa. Vaikka kyseisissä säännöksissä kielletään nimenomaisesti vain julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkiminen ensimarkkinoilta, yleisemmin kielletään myös mikä tahansa valtioiden rahoittaminen tai luotottaminen keskuspankkien toimesta.
Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.
Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta. Tästä johtuen kriisimaiden velkakirjojen poikkeuksellisen korkeat markkinakorot eivät ole markkinahäiriöitä, vaan heijastusta sijoittajien epäluottamuksesta maiden maksukykyä kohtaan. On esimerkiksi yleisesti tiedossa, ettei yksikään riippumaton asiantuntija usko Kreikan selviytyvän nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä.
On joka tapauksessa selvää, että jälkimarkkinoilla tapahtuvat kaupat siirtävät luototusta yksityisiltä sijoittajilta keskuspankeille, lisäten keskuspankkijärjestelmän tappioriskiä sekä vääristäen markkinahintoja. Mikäli toimenpiteitä ei katsottaisi lainkaan oikeudellisten rajoitusten vastaisiksi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että perussopimuksen ja Suomen Pankista annetun lain asettamat rajoitteet olisivat muuttuneet kuolleiksi kirjaimiksi.
Suomen Pankin julkisuuskuva
Lopuksi haluamme Suomen Pankin julkisuuskuvan kannalta kiinnittää huomiota siihen, mitä julkisuudessa on viime aikoina esitetty pankin edustuskuluista ja suurista palkkioista. Toivomme, että erityisesti nykyisessä synkentyvässä taloudellisessa tilanteessa pidättäydytään kohtuuttomuuksilta, kun edustetaan ja järjestetään kestityksiä.
Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner
Julkaistu 31.12.2011 klo 09:12
Soppaan lisänä se
että lähteestä riippuen Espanjassa on 1-2 miljoonaa uusia myymättömiä, lainarahalla rakennettuja asuntoja, joten siellä kytee toinen pommi, ja lauetessaan valtio joutuu pelastamaan yksityisen pankkisektorinkin veronmaksajien selkänahasta Suomen malliin.
Todennäköisesti myöhemmin Espanja joutuu turvautumaan eurokolhoosin veljesapuun.
Suomikin pääsee uusiin takauksiin.
"1-2 miljoonaa --- asuntoja"
Tarkoitat "1-2 miljoonaa uutta myymätöntä, lainarahalla rakennettua asuntoa".
Myönnän
potevani kielipuolisuutta kielitaidon lisäännyttyä.
Niin ja niin monta sitä ja sitä
Pitkissä virkkeissä kielen lanka toki saattaa helposti hävitä keneltä tahansa, sen huomaa ainakin kyseisessä suhteessa silloin tällöin. Huomautin vain siksi, ettei kukaan pääsisi unohtamaan tätä perinteistä ja yhä edellytettyä monikkomuotoa.
Meiltähän tämä käy
Takuutukset ilman vakuuksia ovat SDP:n erikoisalaa.
Harvardissa tutkittiu Espanjan Tuuliclusteria
Tyypilliseen supervihreään tyyliin tietenkin. Rivien välistä selviää helposti karmea todellisuuskin. Alueellistaminen, halpa/pimeätyö, jäykkä AY-byrokratia, löysä luototus tuottamattomiin hankkeisiin, valtion kritiikitön tuki satojen miljardien kiinteistöihin ja turistipyydyksiin, niiden kunnallistekniikkaan, teihin ja sähköistykseen TUULIVOIMALLA.
http://www.isc.hbs.edu/pdf/Student_Projects/Spain_WindPowerCluster_2007.pdf
Maakuntaluokan sijoitukset seisovat nyt paitsi paikoillaan tyhjinä, myös pankkien taseissa jostain käsittämättömistä summista todellisen arvon ollessa negatiivinen.
Kukaan ei niitä ota edes ilmaiseksi.
Suomessa vasemmisto ajaa aivan samoja tavoitteta - porvarit nurin. Maksoi mitä maksoi.
Kyllä ne varmaan EKP:lle kelpaa.
http://online.wsj.com/article/SB1000142405297020405840457710872377751560...
Ei tarvitse kuin vähän mielikuvitusta?
Tuo oli julkasistu 2007
Mitään ei otettu opiksi vaan tehtiin tasan päinvastoin.
http://www.travelforpassion.com/tarifa-wind-farm-tarifa-cadiz-spain-1325...
Nyt maksetaan velkaa velalla - pankit nettoaa kulunsa aina välistä ja velkasumma vain kasvaa. Saksalaiset pankit pahimpina rosvoina suurimpina Espanjan kuplan rahoittajina.
Heikot kansallisvaluutat
Perustivat € rahan, joka toi vakautta ja halpa raha mahdollisti ''kasvun''. Markkasuomi olisi jo aikaa sitten ollut kriisissä. ''Kolhoosi'' mahdollistaa nykymenon jatkumisen pidempään.
Myös Suomessa velkataakat ovat nousseet ennätyslukemiin. Vika ei ole ollut rahassa vaan omassa talouspolitiikassamme.
Myös asuntolainakannat ovat paisuneet ennätyslukemiin.
Euro oli hieno mahdollisuus, mutta tuhlaajapojat käyttivät sen ylensyömiseen.
Ensi keväänä
Suomessa etsitään miljardien säästöjä. Ihan Espanjan malliin.
Vaikka meille rakennetaan sitä ydinvoimaa...
Kun Ei rakenneta mitään voimaa
Risupaketitkin jäävät joka joulu Itellan ruuhkaan.
Ydinsähköä tuodaan kyllä 4 - 5 Loviisa I teholla:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t...
Parhaimmillaan 200 000 euron arvosta tunnissa.
Espanjan tuonti Ranskasta on suhteessa suurempaa.
Eivätkö ne osaa säästää? Täällä osataan neuvoa.
Tänä vuonna Tuusula ratkaisi kodinhoitopalvelut halvalla. Kun 10 kodinhoitajaa ei riittänyt, perustettiin 10 kodinhoitoyksikköä, joista kunkin muodostaa yksi kodinhoitaja.
Kuinka ison roskapankin EU-lopulta tarvitsee?
Tervehdin ilolla tätä US-uutista. Se raapaisee pieneltä osin pintaa ja antaa tietoa siitä, mihin kaikkeen velkarahaa on käytetty. Nyt kun vielä saataisiin kattava kokonaiskatsaus kaikista isosti miinuksella olevista euromaista.
"Miten suuren roskapankki Arsenalin EU tarvitsee? - Osa 3/4 | Lisätietoa avoimesti netistä > korporatismi"
https://twitter.com/Suomi2017/status/103407545384845312/photo/1/large
Koska en ole finanssiasioiden taitaja, niin tästä mielenkiintoisesta artikkelista lisää uuden alun siemeniä.
"Näistä asioista valtamediat vaikenevat"
http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/horisontti/2711563/naista-asiois...
Ari Ojapelto
Tietokirjailija
"Meillä Suomessa rivikansalaisten keskuudessa on vallalla käsitys, että Suomi on vapaan tiedonvälityksen mallimaa. Tiedotusvälineet ja toimittajat kuorossa paheksuvat Venäjän, Kiinan ja muiden diktatuurimaiden mielipidevapautta.
Millaista on sitten journalistinen vapaus Suomessa?"
Niin suuren..
EKP täytyy olla niin suuri, että pystyy torjumaan yksityisten pankkien keinottelun euroopassa ja saamaan järjestyksen myös maiden rahankäyttöön. Sehän EKP tehtävä on pitää euroopan talous tasapainossa. Sitä ei tarkoiteta euroopan halitsijaksi mutta ei myöskäänn siksi, että se syytäisi rahaa muille yksityisille pankeille. Vaan valvomaan, että euroopassa taloutta hoidetaan laillisesti ja sääntöjen mukaan. Suomi ei suinkaan ola vapaa tieidonlevytys maa vaan vaan sitä hallitsee nuo valtamediat ja roskalehdet jota antavat tiedoista yksipuolisen kuvan. Tosin se on ymmärrettävää kun katsovat ketä tiedoitusta hallitsee. Taloussanomat, Hesari, Aamulehti ja Suomen kuvalehti. Lisättyinä Seiskalla sekä iltapäivälehdillä.
Informaatiota joonathanin käyttöön!
Kirje Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner ovat huolissaan riskeistä, joita Suomen Pankin toiminta voi aiheuttaa veronmaksajille. He ovat toimittaneet 7.12.2011 Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle alla olevan kirjeen, jossa kiinnittävät huomiota ongelmiin.
Me allekirjoittaneet pankkivaltuutetut olemme huolissamme ongelmista, joita aiheutuu Suomen Pankin osallistumisesta suuria taloudellisia riskejä sisältäviin arvopaperikauppoihin.
Taloudelliset riskit
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme riskeistä, joita Euroopan kriisimaiden tukemisesta aiheutuu Suomen Pankille ja viime kädessä Suomen valtiolle. Saamiemme laskelmien mukaan Suomen osuus EKP:n riskeistä ylivelkaantuneiden euromaiden velkapapereista on lähes 10 miljardia euroa.
Kriisin laajetessa lasku kasvaa entisestään, kun EKP ryhtyy uusiin tukiostoihin. On arvioitu, että jos kuusi keskeistä kriisimaata kaatuvat, Suomen kokonaisvastuut EKP:n ja Suomen Pankin kautta nousevat yli 15 miljardiin euroon.
Tämän mittaluokan vastuiden realisoituminen ajaisi Suomen valtio velkaloukkuun, kun lisäksi valtion niskaan kaatuisivat muiden tukivälineiden kautta tulevat vastuut. Karkeiden laskelmien mukaan Suomen kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä yhteensä 35 miljardia euroa, ja kuuden riskimaan kaatuessa ne voivat nousta lähes 70 miljardiin euroon. Pahimmassa tapauksessa Suomen valtion velka voi kaksinkertaistua nykyisestä tasosta.
Riskien näkymättömyys
Pidämme ongelmallisena sitä, että EKP:n kautta aiheutuvista riskeistä - kuten muistakin kriisimaiden aiheuttamista kokonaisriskeistä - on vaikea saada selvää ja riittävää tietoa. Tällainen tieto on välttämätöntä julkisen keskustelun ja päätöksenteon demokraattisen kontrollinen ylläpitämiseksi.
On yleisesti tiedossa, että tukeakseen euroalueen haurasta pankkisektoria, EKP on kriisin aikana joutunut useaan otteeseen heikentämään vaatimiensa vakuuksien laatua ja hyväksymään Irlannin, Portugalin ja Kreikan valtionvelkoja vakuuksiksi, vaikka näiden luottoluokitukset ovat roskalainaluokkaa. Tämä on luonnollisesti lisännyt EKP:n luottoriskiä dramaattisesti. EKP ei kuitenkaan ilmoita julkisuuteen taseensa tarkkaa rakennetta, joten ulkopuolisen on vaikea tarkasti arvioida sen riskejä.
TARGET2-järjestelmän epätasapaino
Mielestämme olisi syytä myös kiinnittää huomiota automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) saamisten epätasapainoon. Syyskuun lopussa TARGET2-järjestelmän epätasapaino oli yli 600 miljardia euroa.
Vaikka tämä epätasapaino ei normaalissa olosuhteessa lisääkään EKP:n tai yksittäisen kansallisen keskuspankin kokonaisriskejä, on syytä pelätä, että TARGET2-järjestelmän epätasapainosta realisoituisi tappioita, jos joku jäsenmaa yllättäen eroaisi eurosta. Voidaan pitää todennäköisenä, että jos velkajärjestelyyn ajautuva jäsenvaltio eroaisi eurosta, se tuskin kunnioittaisi TARGET2-velkaansa ainakaan täysimääräisesti. Virallisella tasolla tietenkin kiistetään eurosta eroamisen mahdollisuus, mutta tulevaisuus on ennenkin tuonut yllätyksiä mukanaan.
Edellä mainituista syistä on mielestämme toivottavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa taseensa rakenteesta. Vähintään olisi suotavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa omistamiensa arvopapereiden määristä, arvoista ja hallussaan olevien vakuuksien arvostusperiaatteista.
Toivomme myös, että EKP julkistaisi arvion siitä, miten suuria tappioita sille aiheutuisi, jos Kreikka tai jokin muu maa eroaisi eurosta. Euroalueen valtiot voisivat näin paremmin arvioida, onko heidän näin tapahtuessa mahdollisesti pääomitettava EKP:tä. Nykytilanteessa olisi mielestämme perusteltua, että EKP julkaisisi TARGET2-järjestelmän tasapainon viikoittaisen taseraportin yhteydessä.
Oikeudellisia ongelmia
Edelleen me allekirjoittaneet pidämme oikeudellisesti ongelmallisena sitä tosiasiaa, että Suomen Pankki osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää on ostanut jo miljardeilla euroilla kriisimaiden velkapapereita. Toimenpiteiden lainmukaisuus on vaikeasti sovitettavissa yhteen EU:n perussopimuksen (SEUT) 123 artiklan sekä Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltojen ja 7 §:ssä ilmaistun riittävien vakuuksien periaatteen kanssa. Vaikka kyseisissä säännöksissä kielletään nimenomaisesti vain julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkiminen ensimarkkinoilta, yleisemmin kielletään myös mikä tahansa valtioiden rahoittaminen tai luotottaminen keskuspankkien toimesta.
Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.
Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta. Tästä johtuen kriisimaiden velkakirjojen poikkeuksellisen korkeat markkinakorot eivät ole markkinahäiriöitä, vaan heijastusta sijoittajien epäluottamuksesta maiden maksukykyä kohtaan. On esimerkiksi yleisesti tiedossa, ettei yksikään riippumaton asiantuntija usko Kreikan selviytyvän nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä.
On joka tapauksessa selvää, että jälkimarkkinoilla tapahtuvat kaupat siirtävät luototusta yksityisiltä sijoittajilta keskuspankeille, lisäten keskuspankkijärjestelmän tappioriskiä sekä vääristäen markkinahintoja. Mikäli toimenpiteitä ei katsottaisi lainkaan oikeudellisten rajoitusten vastaisiksi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että perussopimuksen ja Suomen Pankista annetun lain asettamat rajoitteet olisivat muuttuneet kuolleiksi kirjaimiksi.
Suomen Pankin julkisuuskuva
Lopuksi haluamme Suomen Pankin julkisuuskuvan kannalta kiinnittää huomiota siihen, mitä julkisuudessa on viime aikoina esitetty pankin edustuskuluista ja suurista palkkioista. Toivomme, että erityisesti nykyisessä synkentyvässä taloudellisessa tilanteessa pidättäydytään kohtuuttomuuksilta, kun edustetaan ja järjestetään kestityksiä.
Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner
Julkaistu 31.12.2011 klo 09:12
Suomi on samassa tilanteessa?
Meillä yksityistetään ja yhtiöitetään valtiolle ja kunnille kuuluvia palveluja. Meillä siis tehdään vauhdillä kerjäläiskansanosaa. He eivät kykene maksamaan aina vain korotettuja veroluonteisia maksujaan. Ja vihdoin eivät maksa verojaan. Nytkin odottavat suuret korotukset erilaisissa maksuissa? Maaliskuussa räjähtää koko helahoito käsiin!
Ruotsi uudisti rakenteitaan
1990-luvulla. Niinistö ja Lipponen nauroivat hulluille ruotsalaisille, jotka myös velkaelvyttivät.
Itse äänestin Esko Ahon Keskustaa 1990-luvulla, joka vaati myös Suomeen rakenneuudistuksia, ettei ajauduttaisi kriisiin Kiina-ilmiön ja eläköitymisen takia 2010-luvulla.
Paitsi että Ruotsissa on uudistettu sosialiturvaa, on myös työuraa pidennetty ja saman palkan eteen tehty pidempää päivää. Pankit ovat ottaneet enemmän marginaaleja lainoista, jottei synny pankkikriisiä ja raha ei mene pelkästään asuntoihin/asumiseen.
Suomessa ei kolmikantainen päätöksenteko toimi. Kukaan ei ota johtajuutta (vrt. aho 90-luvulla). Lipponen ja Niinistö luovuttivat vallan etujärjestöille ja virkamiehille, jotka eivät kykene sopimaan asioista.
Ruotsin Vattenfall MYY sähköä
<A HREF="http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_t... 100 000 eurolla - työpäivinä tuplasti</A>
Sorke vienti Suomeen
. . . jäi tuosta pois - lisää 42 000 euroa. lol
-----
siis TUNNISSA
Halosen ja sinipunan
Aikaan on valtaa siirretty niin etujärjestöille kuin Brysseliin. Pää pensaaseen. Ei tiedä itkeäkö vai nauraa, kun politiikot puhuvat että Brysseli hoitaa niin Venäjä kuin USA suhteemme ja etujärjestöt talouspolitiikan.
Tämä ei ole demokratiaa, tämä on sellaisen järjestelmän irvikuva.
Taidan äänestää homoa presidentiksi, siellä on sentään muna.
Eihän Brysseli mitään hoida
Vaan ne jotka ovat siellä näiden päättäjien takana. Suuren rahan ääni kuuluu siellä hyvin selvästi. Ei tarvi seurata kui miten siellä toimitaan niin näkee ketä mitäkin ohjaa. Nyt vähän ollaan asetuttu oikeisiin uomiin, mutta vieläkään mitää ei oikeastaan ole tapahtunut. Ei tahdota edes yksityisiä sijoittajia saada edes osavastuuseen keinnotteluistaan vaan kansaa huudetaan siinäkin avuksi. Poliittiset päättäjät siis valtioiden edustajat (pääministerit) ovat liian heikkoja näiden painostuksia vastaan ja "unohtavat" euroopan edun. Enemmän kuuluisi ottaa virkamiesten ja anlyytikkojen ajatuksia huomioon. enemmä yhteistyötä kuin kansallista politiikkaa siellä tarvitaan.
Kiitos kiitos
Kataisemme, mehän tämänkin makselemme. Kiitos kiitos tyhmät kansalaiset, mulkosilmät silkohapset.
BKT harhauttaa
Sen kasvu korreloi velanoton määrän kanssa. Yllyttää ottamaan velkaa velan päälle.
Oma itsehallintoalueemme!
Meidän oma itsehallintoalueemme Ahneidenmaa on samanlainen tapaus. Onneksi meillä on noita käenpoikasia vain yksi ja sekin suhteellisen pieni.
Ahneidenmaa saa eniten tukia henkeä kohden, vaikka on kaikkein vaurain alue. Ei ihme, että itsenäisyys ei innosta affenoita.
Palkaksi siellä kohdellaan suomenkielisiä toisen luokan kansalaisina. Kaikki muut kielet ovat saarimaakunnassa sallittuja, mutta ei maan pääkieli!
Me suomalaiset todella taidamme olla hyväuskoisia ja hyväksikäytettäviä hölmöjä.
Espanjan piilevä velka ja Kreikan talouslukujen vääristely
"Maan budjettiministeri Cristóbal Montoro kuitenkin varoitti, että valtion budjettivajeen lisäksi mittava velkaongelma muhii maan 17 itsehallintoalueen kirjanpidossa."
"Espanjan keskuspankin mukaan itsehallintoalueiden velka onkin kasvanut 22 prosenttia vuoden aikana – 144 miljardista dollarista 176 miljardiin dollariin. Yleinen käsitys on, että autonomioilla on lisäksi runsaasti piilevää velkaa, joka ei näissä luvuissa näy."
Tämä on tiedettiin yleisesti jo keväälllä 2011...
Yllä mainittu piilevä velka- eli Espanjan julkisen velan piilottelu komisiolta on rinnastettavissa täysin Kreikan huijaukselle sen omien velkojen piilottelussa...
Odotamme välimeren mailta rahoittamiemme tulevien kriisimekanismien kunnioittamista sen jälkeen kun ...
1. Kreikka valehteli systemaattisesti talouden tunnusluvut Komissiolle ja EKP:lle.
'
2. Irlannin pankit läpäisivät stressitestit mutta muutaman kk. päästä ne olikin pakko rahoittaa EU kautta..
3. Portugali saadakseen tukipaketin valehteli oman säästämisen siten että merkitsi säästettyihin varoihin myös erääntyneitä velkoja joita ei oltu maksettu.
Lähde: Ks. YLE:n uutinen
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/05/wsj_portugali_saasti_...
4. Espanjalla Budjetin ulkopuolista velkaa on piiloteltu lainvastaisesti kuntahallintoon...
"Kansainväliset pankit ja muut Kreikan valtion yksityiset rahoittajat ovat kriisivuoden kuluessa vetäneet maasta turvaan ainakin 75 miljardia euroa. Tilalle ovat riskin kantajiksi tulleet eurovaltiot, IMF ja EKP. Nyt jo yli puolet Kreikka-riskistä on euromaiden veronmaksajilla – joiden huoleksi jäävät tätä menoa pian myös Kreikan velkasaneeraukset."
Lainauksen lähde: Jan Hurri Taloussanomat
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/05/25/yli-puolet-kreikka-r...
Ratkaisu: aletaan noudattamaan sopimuksia lakien kierron sijaan
Yllä olevan perusteella IMF on ainoa joka saattaa saada Espanjan, Italian, Portugalin ja Kreikan noudattamaan sopimuksia...
Höpö höpö
IMF:n onnistumisprosentti talouden vakauttajana on pyöreä nolla!!!.
Velkakriisiä ei voida korjata ottamalla lisää velkaa ja sitten antamalla niitä samoja rahoja lainaksi(velaksi) jollekkin muulle!.
Ilman valtavia muutoksia talousjärjestelmään köyhyys tulee räjähtämään käsiin niin Suomessa kuin muuallakin, maissa jotka eivät jo ole kehitysmaita.
Hmmm...,
Ymmärtääkseni yksikään IMF:ltä velkaa saanut ei ole jättänyt velkojaan maksamatta IMF:lle ja IMF:n kautta lainaajavaltioille...
Lainanhoitokyvyttämälle lisälainan antaminen nykyisten suunnitelmin mukaan ei ole ratkaisu, koska Kreikan, Italian, Espanjan ja Portugalin laiminlyönnit eivät todellisuudessa joudu taloudelliseen vastuuseen Komissiolle, EKP:lle ja EMU maista koostuville -rahoittajamaille pankkisidosten ja markkinoiden taloudelisen riippuvuuden vuoksi.
Suomi tulee pärjäämään myös tulevaisuudessa suhteellisesti paremmin kuin monet muut euromaat, koska kapinoimaton keskiluokka suostuu maksamaan veronkorotuksina sosiaaliset tulonsiirrot ja nuorisotyöttömyyden kustannukset.
Laki ei näytä koskevan EKP:tä ja Suomen Pankkia
Kirje Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle
Perussuomalaisten kansanedustajat Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner ovat huolissaan riskeistä, joita Suomen Pankin toiminta voi aiheuttaa veronmaksajille. He ovat toimittaneet 7.12.2011 Suomen Pankin johtokunnalle ja pääjohtajalle alla olevan kirjeen, jossa kiinnittävät huomiota ongelmiin.
Me allekirjoittaneet pankkivaltuutetut olemme huolissamme ongelmista, joita aiheutuu Suomen Pankin osallistumisesta suuria taloudellisia riskejä sisältäviin arvopaperikauppoihin.
Taloudelliset riskit
Me allekirjoittaneet olemme huolissamme riskeistä, joita Euroopan kriisimaiden tukemisesta aiheutuu Suomen Pankille ja viime kädessä Suomen valtiolle. Saamiemme laskelmien mukaan Suomen osuus EKP:n riskeistä ylivelkaantuneiden euromaiden velkapapereista on lähes 10 miljardia euroa.
Kriisin laajetessa lasku kasvaa entisestään, kun EKP ryhtyy uusiin tukiostoihin. On arvioitu, että jos kuusi keskeistä kriisimaata kaatuvat, Suomen kokonaisvastuut EKP:n ja Suomen Pankin kautta nousevat yli 15 miljardiin euroon.
Tämän mittaluokan vastuiden realisoituminen ajaisi Suomen valtio velkaloukkuun, kun lisäksi valtion niskaan kaatuisivat muiden tukivälineiden kautta tulevat vastuut. Karkeiden laskelmien mukaan Suomen kokonaisvastuut ovat tällä hetkellä yhteensä 35 miljardia euroa, ja kuuden riskimaan kaatuessa ne voivat nousta lähes 70 miljardiin euroon. Pahimmassa tapauksessa Suomen valtion velka voi kaksinkertaistua nykyisestä tasosta.
Riskien näkymättömyys
Pidämme ongelmallisena sitä, että EKP:n kautta aiheutuvista riskeistä - kuten muistakin kriisimaiden aiheuttamista kokonaisriskeistä - on vaikea saada selvää ja riittävää tietoa. Tällainen tieto on välttämätöntä julkisen keskustelun ja päätöksenteon demokraattisen kontrollinen ylläpitämiseksi.
On yleisesti tiedossa, että tukeakseen euroalueen haurasta pankkisektoria, EKP on kriisin aikana joutunut useaan otteeseen heikentämään vaatimiensa vakuuksien laatua ja hyväksymään Irlannin, Portugalin ja Kreikan valtionvelkoja vakuuksiksi, vaikka näiden luottoluokitukset ovat roskalainaluokkaa. Tämä on luonnollisesti lisännyt EKP:n luottoriskiä dramaattisesti. EKP ei kuitenkaan ilmoita julkisuuteen taseensa tarkkaa rakennetta, joten ulkopuolisen on vaikea tarkasti arvioida sen riskejä.
TARGET2-järjestelmän epätasapaino
Mielestämme olisi syytä myös kiinnittää huomiota automatisoidun reaaliaikaisen bruttomaksujärjestelmän (TARGET2) saamisten epätasapainoon. Syyskuun lopussa TARGET2-järjestelmän epätasapaino oli yli 600 miljardia euroa.
Vaikka tämä epätasapaino ei normaalissa olosuhteessa lisääkään EKP:n tai yksittäisen kansallisen keskuspankin kokonaisriskejä, on syytä pelätä, että TARGET2-järjestelmän epätasapainosta realisoituisi tappioita, jos joku jäsenmaa yllättäen eroaisi eurosta. Voidaan pitää todennäköisenä, että jos velkajärjestelyyn ajautuva jäsenvaltio eroaisi eurosta, se tuskin kunnioittaisi TARGET2-velkaansa ainakaan täysimääräisesti. Virallisella tasolla tietenkin kiistetään eurosta eroamisen mahdollisuus, mutta tulevaisuus on ennenkin tuonut yllätyksiä mukanaan.
Edellä mainituista syistä on mielestämme toivottavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa taseensa rakenteesta. Vähintään olisi suotavaa, että EKP julkistaisi tarkempaa tietoa omistamiensa arvopapereiden määristä, arvoista ja hallussaan olevien vakuuksien arvostusperiaatteista.
Toivomme myös, että EKP julkistaisi arvion siitä, miten suuria tappioita sille aiheutuisi, jos Kreikka tai jokin muu maa eroaisi eurosta. Euroalueen valtiot voisivat näin paremmin arvioida, onko heidän näin tapahtuessa mahdollisesti pääomitettava EKP:tä. Nykytilanteessa olisi mielestämme perusteltua, että EKP julkaisisi TARGET2-järjestelmän tasapainon viikoittaisen taseraportin yhteydessä.
Oikeudellisia ongelmia
Edelleen me allekirjoittaneet pidämme oikeudellisesti ongelmallisena sitä tosiasiaa, että Suomen Pankki osana Euroopan keskuspankkijärjestelmää on ostanut jo miljardeilla euroilla kriisimaiden velkapapereita. Toimenpiteiden lainmukaisuus on vaikeasti sovitettavissa yhteen EU:n perussopimuksen (SEUT) 123 artiklan sekä Suomen Pankista annetun lain 6 §:n kieltojen ja 7 §:ssä ilmaistun riittävien vakuuksien periaatteen kanssa. Vaikka kyseisissä säännöksissä kielletään nimenomaisesti vain julkisen sektorin velkainstrumenttien hankkiminen ensimarkkinoilta, yleisemmin kielletään myös mikä tahansa valtioiden rahoittaminen tai luotottaminen keskuspankkien toimesta.
Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.
Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta. Tästä johtuen kriisimaiden velkakirjojen poikkeuksellisen korkeat markkinakorot eivät ole markkinahäiriöitä, vaan heijastusta sijoittajien epäluottamuksesta maiden maksukykyä kohtaan. On esimerkiksi yleisesti tiedossa, ettei yksikään riippumaton asiantuntija usko Kreikan selviytyvän nykyisistä veloistaan ilman merkittäviä uudelleenjärjestelyjä.
On joka tapauksessa selvää, että jälkimarkkinoilla tapahtuvat kaupat siirtävät luototusta yksityisiltä sijoittajilta keskuspankeille, lisäten keskuspankkijärjestelmän tappioriskiä sekä vääristäen markkinahintoja. Mikäli toimenpiteitä ei katsottaisi lainkaan oikeudellisten rajoitusten vastaisiksi, se tarkoittaisi käytännössä sitä, että perussopimuksen ja Suomen Pankista annetun lain asettamat rajoitteet olisivat muuttuneet kuolleiksi kirjaimiksi.
Suomen Pankin julkisuuskuva
Lopuksi haluamme Suomen Pankin julkisuuskuvan kannalta kiinnittää huomiota siihen, mitä julkisuudessa on viime aikoina esitetty pankin edustuskuluista ja suurista palkkioista. Toivomme, että erityisesti nykyisessä synkentyvässä taloudellisessa tilanteessa pidättäydytään kohtuuttomuuksilta, kun edustetaan ja järjestetään kestityksiä.
Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner
Julkaistu 31.12.2011 klo 09:12
Perussuomalaiset ovat oikealla asialla
Tässä on jälleen konkreettinen esimerkki siitä, miten perussuomalaiset kansanedustajat ovat oikealla asialla. Tavallisen Matti Meikäläisen on syytä olla tyytyväinen Lea Mäkipään ja Pirkko Ruohonen-Lernerin kirjeestä. Mikähän tulee olemaan Suomen pankin virallinen, kirjallinen vastaus siihen? Mitä mieltä on pääjohtaja Liikanen tästä kirjeestä? Hän voisi kertoa sen vaikka A-studiossa.
Mihinkähän Suomi olisi joutumassa ilman perussuomalaisia? Onneksi demokratia osoitti vielä toimivuutensa viime kevään eduskuntavaaleissa. Sitä kautta Lea Mäkipää ja Pirkko Ruohonen-Lerner pääsivät eduskuntaan ja voivat toimia pankkivaltuutettuina.
Mitä sitten, jos demokratia ei enää toimi?
Miltä tuntuisi tällainen skenaario? Maan kansalaiset joutuvat sisäisen eripuran takia isoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ja venäläiset ”rauhanturvaajat” tulevat puuttumaan asioihin. Tämä kannattaa pitää mielessä myös niillä, jotka kylvävät myrkkyä vihapuheillaan. Heidän kannattaisi harrastaa vähän itsehillintää.
Mielenkiintoinen kirje - vastausta odotellessa...
Lainaus:
"Suomen Pankin lakimies Maritta Nieminen on 15.9.2011 päivätyssä muistiossaan esittänyt Suomen Pankin oikeudellisen mielipiteen, jonka mukaan EKP:n ja Suomen Pankin osallistuminen jäsenvaltioiden luottomarkkinoille on laillista, koska muistion mukaan kielto koskee vain ensimarkkinoita ja kyseiset toimenpiteet ovat puhtaasti rahapoliittisia. Perustelu vaikuttaa varsin ontuvalta seuraavassa mainituista syistä.
Väitteet, joiden mukaan jo lukuisien miljardien eurojen velkakirjaostot ovat yksinomaan rahapoliittisia korjaustoimia johtuen "tilapäisistä markkinahäiriöistä", ovat taloustieteen näkökulmasta vähintäänkin kyseenalaisia. On yleisesti tiedossa, että suuri osa keskuspankkituen kohteena olevista maista ei kärsi hetkellisestä markkinoiden epäluottamuksesta, vaan pysyvästä ja kestämättömästä ylivelkaantuneisuudesta."
Lainaus päätyy
Monet ovat myöntäneet, että maksuhäiröiden korjaaminen on eriasia kuin vakavaraisuuden korjaaminen... Toivottavasti Suomen pankissa myös ymmäretään tämä...politiikoista nyt puhumattakaan.
Suomen mukana olemisen edellytys pitää olla IMF:n mukana oleminen...IMF on ainoa joka voi ohjata tehokkaasti Italian, Espanijan Kreikan ja Portugalin todellisten taloutta parantavien tekojen tielle...
Vain IMF:n valvota saa lainanhoitokyvyttömän maan muuttamaan rakenteitaan lainahoitokykyiseksi...
Välimerenmaissa on taloutta
Välimerenmaissa on taloutta laitettu kunntoon kirjanpidollisilla toimilla, tämä tie on nyt käyty loppuun. Tätä voi verrata pyramidihuijaukseen, jossain vaiheessa ei ole enää mahdollista maksaa entiset velat uusilla veloilla ja samalla ylläpitää ylisuurta byrokratiaa.
Suomessa
Ei tilanne ole juurikaan kestävämmällä pohjalla kuin muuallakaan. Talous ajautuu taantumaan, verotulot supistuvat, kulutus laskee ja työllisyys heikkenee. Nyt jo on yli 10% alijäämä ja menoissa kovat paineet. Enää ei voida velkaelvyttää vaan on pakko alkaa purkamaan byrokratiaa ja leikkamaan, mikä osaltaan lisää työttömyyttä. ( nuoret eivät peri työpaikkoja vaan työttömyyspaikkoja). Hauskinta on että eläkkeiden maksatus on palkkasumman varassa. Keltä viedään vai viedäänkö kaikilta. Se lienee todenäköistä. Eri asia on pystyykö Suomessa puolueet sopimaan keskenään mitä tehdään. Selvää on että hallituksen kannatus romahtaa kaikissa tapauksissa. Mutta romahtaako myös Suomen luottokelpoisuus?
Nimenomaan
Turha on Suomessa, kauhistella etelän maiden törsäilyä.
Se kun on auttanut Suomen vientiä aika runsaasti.
Ongelma on talousjärjestelmä jossa kaikki maksetaan velkarahalla. Koska sitähän se on, Velkaa jokaikinen sentti.
Jos ei ole Velkaa, ei ole rahaa, jos ei ole rahaa, ei ole taloutta!!!.
Juuri näin
Suomi voisi ottaa isänmaaliseksi tavoitteeksi valtion velan puolittamisen kohtuullisessa ajassa...