Maanantai 27.6.2016

Suomi kovassa paikassa EU:ssa – ”Kukaan muu ei meitä puolusta”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.2.2016 18:47
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (sd.) ja Nils Torvalds (r.) epäilevät, ymmärtävätkö muiden maiden mepit, mikä metsä oikeasti on.
|

Suurin osa Suomen europarlamentaarikoista on huolissaan biomassan kestävyyskriteerien uudistamisesta. Asia selviää Uuden Suomen europarlamentaarikoille tekemästä kyselystä, johon vastasi 11 Suomen 13 mepistä. Kyselyyn jättivät vastaamatta Jussi Halla-aho (ps.) ja Heidi Hautala (vihr.).

Kaikki kyselyyn vastanneet 11 europarlamentaarikkoa katsovat, että Suomen asemaa ei pidä uudistuksella heikentää. Kahdeksan vastaajaa meppiä arvioi, että kysymys on Suomen kannalta erittäin merkittävä. Lue kaikki meppien vastaukset lyhentämättöminä täältä.

– Biomassan kestävyyskriteerejä ei ole mitään syytä uudistaa epäedullisempaan suuntaan. Nykyinen tulkinta bioenergian kestävyydestä on erityisesti Suomen metsäisissä olosuhteissa täysin riittävä ympäristön kannalta, tiivistää Petri Sarvamaa (kok.) monen tunnot.

Euroopan unionissa valmistellaan biomassan kestävyyskriteerien laajentamista kaikkiin biomassoihin, kun nykyisin kestävyyskriteerit on täytettävä silloin, kun tuottamiseen on saatu valtion tukea tai biomassaa käytetään uusiutuvan energian tavoitteiden täyttämiseen.

Käytännössä uudistus voisi merkitä, että puusta jalostettua biomassa ei kohdeltaisi enää täysin uusiutuvana energiamuotona. Uhkana on myös eri kriteerien viidakko.

– Jos uudistus tulisi huonoimmassa muodossaan esitykseksi, oltaisiin tilanteessa, jossa tukkiin sovelletaan yksiä kestävyyskriteerejä ja tukista karsittuihin oksiin toisia. Tai saman puun kaataminen energiaksi tai muuksi raaka-aineeksi vaatisi eri todistukset. Siinä ei ole järkeä, toteaa biotalousryhmän puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri (sd.).

Kaikki kyselyyn vastanneet mepit kertovat käyvänsä aiheesta keskustelua muiden maiden kollegoidensa kanssa niin parlamentissa kuin valiokunnissakin sekä eri tahojen kanssa.

Kumpula-Natri ja RKP:n Nils Torvalds huomauttavat, ettei muiden maiden mepit välttämättä ymmärrä, millaista suomalainen metsätalous saatikka käyneet koskaan suomalaisessa metsässä. Torvalds epäilee, että suurin osa mepeistä ei edes tiedä, ”mitä metsä on”. Vasemmistoliiton Merja Kyllönen kertoo, että EU:n ympäristö- sekä teollisuusvaliokunta vierailevat toukokuussa Suomessa.

Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner, keskustan Anneli Jäätteenmäki ja Kumpula-Natri pohtivat, että suurten erojen vuoksi moni etelä- ja keskieurooppalainen suhtautuu biomassan kestävyyskriteereihin eri tavalla kuin Pohjoismaissa.

– Suomi ja Ruotsi ovat biomassan suhteen eri veneessä kuin esimerkiksi Iso-Britannia, joka tuo oman biomassansa Pohjois-Amerikasta, Ruohonen-Lerner toteaa.

– Metsäiset maat ovat EU:ssa vähemmistössä ja usein epäluulot liittyvät nimenomaan tuontipuuhun, jonka kestävyyttä ei välttämättä voida todentaa, yhtyy Jäätteenmäki.

– Biomassan käytön ja sen tuonnin odotetaan lisääntyvän, ja on aivan fiksua kysyä, kunnioitetaanko Brasiliassa ja Indonesiassa luonnon monimuotoisuutta ja viljelläänkö ja hakataanko metsää kestävällä tavalla, Kumpula-Natri pohtii.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen huomauttaa, ettei metsätalous Suomessakaan ole ongelmatonta. Hänen mukaansa Suomessa metsätyypit ovat muuttuneet metsätalouden seurauksena ja noin kaksi kolmasosaa metsätyypeistä on uhanalaisia. Hän huomauttaa, että ”biomassan käyttö energiantuotannossa ei ole täysin hiilineutraalia, sillä puun poltto vapauttaa hiilidioksidia ilmaan huomattavasti nopeammin kuin mitä se sitoo”. Pietikäinen kuitenkin korostaa, että Suomen haasteet ovat täysin eri kokoluokkaa kuin maailmalla.

– Meillä Suomessakin on haasteita, mutta ne ovat vain murto-osa globaalin mittakaavan ja monen muun maan haasteista. Hyvä metsäpolitiikka – joka meillä on – ja kriteerit suosivat meitä suhteessa muihin, Pietikäinen toteaa.

Suomessa metsäteollisuuden edustajat ovat olleet huolissaan kestävyyskriteerien uudistamisesta. Aiemmin Uudessa Suomessa huolensa ovat esittäneet bioetanolitehdasta Kajaaniin kaavailevan polttoaineyritys St1:n omistaja Mika Anttonen ja Vapon viestintäjohtaja Ahti Martikainen. Moni meppi kokee, että huoli on perusteltu.

– Missään muussa maassa metsätaloudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin Suomessa, ja siitä syystä linjausten vaikutuksia talousmetsiin EU-tasolla aina osata oikein arvioida, arvioi kokoomuksen Henna Virkkunen ja tästä samaa mieltä on myös keskustan listalta valittu Paavo Väyrynen.

Keskustan Hannu Takkula yhtyy Anttosen Uudelle Suomelle esittämään arvioon, että tarpeen vaatiessa Suomen pitäisi olla Brysselin neuvottelupöydissä kovempi.

– Minusta välillä voisi olla meille tärkeissä asioissa tiukempikin. Kukaan muu ei meitä puolusta, jollemme tee sitä itse. Suurin työ on eri kansallisuuksien edustajien informoimisessa, jotka eivät automaattisesti ymmärrä Suomen metsien erityispiirteitä, Takkula pohtii.

Lue myös: St1-miljardööri lataa suorat sanat: ”Nyt nyrkkiä pöytään – Sinisilmäiset suomalaiset tekevät kaiken, mitä EU käskee”

Lue myös: St1-miljardöörin avautumiselle tukea: ”Suomi kärkipaikalta suoraan hännille”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Johannes Paasio

Pitäisikö vakavasti harkita eroa EUsta? Mitä konkreettista hyötyä EUsta olemme saaneet? Meillä oli jo vapaakauppasopimus...

Perusteluiksi eivät kelpaa epämääräiset immateriaaliset hyveet, kuten "ilo olla rakentamassa Eurooppaa" (huutonaurua) tai Eurooppalainen henki (vai selkokielellä sanelupolitiikka?)

Jouni Halonen

Kaikkea se teettää tuo fossiilisten energioiden hupeneminen väestön ja siis kysynnän kasvaessa. Saivartelua ja pilkunviilaamista, aivan hyödytöntä stressiä.

”biomassan käyttö energiantuotannossa ei ole täysin hiilineutraalia, sillä puun poltto vapauttaa hiilidioksidia ilmaan huomattavasti nopeammin kuin mitä se sitoo”. Mitähän Pietikäinen tällä tarkoittaa, jos esim. metsiä hakataan kasvua vähemmän, jopa korjuun vaatimat polttoaineet huomioiden.

Tuomas Hintikka

Tuolla on nyt joku perustavaa laatua oleva harha tai jatkuva harhaisuuden tila. Suomen metsät sitovat hiiltä reippaasti ja metsät uusiutuvat, sitäpaitsi suurin osa ilmakehän hapestakin on muodostunut valtameristä. Suomen metsänhoidolle ja uusiutumiselle on edes jonkunmoinen politiikka, miten taas voivat valtameriekosysteemit ja hiilen (ml. öljy) kierto siellä?

Osmo Marttila

" ... biomassa ei kohdeltaisi enää täysin uusiutuvana energiamuotona ... "

Ei kohdeltaisi uusiutuvana vaikka jokainen kansakoulun säällisesti läpikäynyt täysijärkinen ihminen tietää oikein hyvin että se sitä on.

Markku Lehto

No nyt alkaa hieman vaikuttaa siltä, että suomalaiset mepit alkavat nostaa kynttilää vakan alta ja kissaa pöydälle.

Mitä ovat esimerkiksi saksalaiset meitä neuvomaan metsien suojelusta ? Katsokoot autobahneiltaan omia talousmetsiensä tilkkutäkkiä.

Saksalaiset maksakoot myös edelleen tuulimyllytukiaisia, sillä heillähän ne valuu Siemensin osakkeenomistajille Saksaan. Siemenshän tekee myös ison tilin Suomeen pystytettävistä ja Suomen valtion julkisilla varoilla pyöritettävistä tuulimyllyistä.

Niilo Kärki

Osaako joku selittää logiikkaristiriidan; yli 18 v ei ole tilastollisesti lämmennyt, vaikka CO2-pitoisuus on noussut n 10% samana aikana. Miksi co2 on ongelma?
IPCC: n tietokonemallinnukset eivät kelpaa perusteiksi. Maapallo ei ole suostunut noudattamaan yhdenkään IPCC:n raportin kauhuscenarioita.