Keskiviikko 29.6.2016

Suomi kovassa paikassa EU:ssa – Näin mepit vastasivat

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.2.2016 18:58
  • Kuva: EPA / Alloverpress / Laurent Dubrule / Autotoday
    Kuva
    Euroopan parlamentin istuntosali Brysselissä.

Uusi Suomi kysyi helmikuun puolivälissä europarlamentaarikoilta bioenergian kestävyyskriteerien uudistamisesta. Sähköpostitse lähetettyyn kyselyyn vastasi 11 europarlamentaarikkoa Suomen 13 mepistä.

Lue uutinen aiheesta tästä.

Alle on järjestetty aakkosjärjestyksessä ja allekkain kaikkien vastanneiden meppien vastaukset lyhentämättöminä.

Liisa Jaakonsaari, sd.:

Uudistus ei saisi vahingoittaa merkittävästi teollisuuden alaa ja Suomen kannalta biomassa täytyy pitää uusiutuvien energialähteiden listalla. Suomen tulee tehdä tiiviimmin yhteistyötä Ruotsin ja muiden metsäisten maiden kanssa, jotta puun ja muun biomassan asemaa ei heikennetäisi uusilla kestävyyskriteereillä. Metsänhoitoa tulee jatkaa kestävällä tavalla. Aion vaikuttaa asiaan oman valiokuntani kautta.

Anneli Jäätteenmäki, kesk.:

On hyvä, että biomassojen kestävyyskriteerit määritellään. Meidän on perustettava biomassojen käyttö tietoon, eikä arvailuun. Pariisin sopimuksen jälkeisessä maailmassa emme voi välttää keskustelua kaikista mahdollisista keinoista, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä ja hallita. Keskustelua ei voi, eikä pidä yrittää, tukahduttaa.

Olen hyvin tietoinen suomalaisen teollisuuden huolista asian suhteen ja tiedän asian monimutkaisuuden. Teollisuuden huolet ovat hyvin perusteltuja. Erityisen hyvin ymmärrän sen tuskan, joka liittyy merkittävien investointien suunnitteluun ja toteuttamiseen jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä. Tätä ei voi demokratiassa välttää.

Tiedän myös kokemuksesta ja erityisesti EU:n tuoreen metsästrategian valmistelutyöni pohjalta, että kestävän metsänhoidon periaatteet eivät ole tunnettuja läheskään jokaisessa EU-maassa. Tätä tietoutta pyrin jakamaan kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Metsäiset maat ovat EU:ssa vähemmistössä ja usein epäluulot liittyvät nimenomaan tuontipuuhun, jonka kestävyyttä ei välttämättä voida todentaa.

Ympäristövaliokunta tekee keväällä valiokuntamatkan Suomeen. Uskon, että valtuuskunnan jäsenet saavat monipuolista lisätietoa tulevan lainsäädäntötyönsä avuksi.

Suomen biotalousstrategia on hyvä strategia ja Suomi on potentiaalisesti hyvin asemoitunut uuteen bio- ja kiertotalousmaailmaan. Todellisuus on kuitenkin strategiapaperia dynaamisempi ja monimuotoisempi. Asiaa on seurattava jatkuvasti.

Emme vielä tarkkaan tiedä, minkälainen komission kestävyyskriteeriesitys tulee olemaan. Kiivasta keskustelua tullaan lähivuosina joka tapauksessa käymään. Odotan esityksiä mielenkiinnolla.

Koen asian hyvin tärkeäksi.

Miapetra Kumpula-Natri, sd.:

Luultavasti yksikään uudistuksen laatija ei ole elänyt Suomessa tai ehkä edes käynyt suomalaisessa metsässä.

Keski-Euroopan näkökulmasta ehdotus voi ollakin järkeenkäypä. Joillain mailla metsää ei ole omasta takaa vaan biopolttoaineiden raaka-aineet tuodaan kolmansista maista, esimerkiksi Brasiliasta ja Indonesiasta. Biomassan käytön ja sen tuonnin odotetaan lisääntyvän, ja on aivan fiksua kysyä, kunnioitetaanko Brasiliassa ja Indonesiassa luonnon monimuotoisuutta ja viljelläänkö ja hakataanko metsää kestävällä tavalla.

Suomessa ja Ruotsissa tilanne on kuitenkin toinen. Meillä biopolttoaineisiin käytetään pääasiassa metsähaketta sekä erilaisia puunjalostuksen sivutuotteita ja ylijäämiä. Näistä ylijäämistä saamme noin 80 prosenttia kaikesta uusiutuvasta energiastamme. Uusiutuvan energian käyttöä pitäisi pikemminkin lisätä kuin hankaloittaa.

Jos uudistus tulisi huonoimmassa muodossaan esitykseksi, oltaisiin tilanteessa, jossa tukkiin sovelletaan yksiä kestävyyskriteereitä ja tukista karsittuihin oksiin toisia. Tai saman puun kaataminen energiaksi tai muuksi raaka-aineeksi vaatisi eri todisrukset. Siinä ei ole järkeä. Jos puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä, pitäisi sen olla haluttua arvokasta bioraaka-ainetta ja olla yhdentekevää, tehdäänkö siitä sellua, sahatavaraa, polttoainetta, kemian raaka-ainetta vai pellettejä.

Pyrittekö vaikuttamaan linjaukseen jollakin tavalla? 

Koitan saada näkemyksiämme laajempaan tietoisuuteen monien kanavien kautta, esimerkiksi parlamentissa toimivan biotaloustyöryhmän puheenjohtaminen on antanut näkyvyyttä puheenvuoroille. Olen mukana monissa biotaloustilaisuuksissa Brysselissä puhujana.

Entä miten tärkeäksi asian koette?

Erittäis suureksi asiaksi Suomelle ja Pohjolalle, teen paljon työtä ruotsalaiskollegojen kanssa ja virolaistenkin. Hyvää ymmärrystä myös itävaltalaiskollegoilla.

Muita kommentteja:

- Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä on aktiivisesti keskusteluissa kansainvälisessä tiedemaailmassa. Haaste on sovittaa samoja sääntöjä erilaisille alueille.

- Biomassan energiakäytön lisääminen on olennainen osa hiilidioksidivapaan energiajärjestelmän luomisessa ja se lisääntyy globaalisti. Ilman biomassoja ei saada täytettyä uusiutuvien tavoitetta energiatuotannossa.

- Biomassan käytön lisääntyminen voi tuoda globaalisti kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, ruokatuotantoon ja metsien hiilivarastoihin, siksi kestävyys tulee olla mukana.

- Euroopan komissio esittää ensi syksynä biopolttoaineiden kestävyyskriteerien päivittämistä osana uusiutuvien energiamuotojen käyttöä koskevan lainsäädännön uudistamista. On oletettavissa, että kriteerit tulevat kattamaan nyt myös energiantuotantoon käytettävät kiinteät ja kaasumaiset biomassat.

-  on tärkeää koittaa saada läpi pysymään jo kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:nkin periaate, että metsäbiomassa on hiilineutraalia ja kaksoislaskennalta vältyttävä.

Merja Kyllönen, vas.:

Suomen osalta on tärkeää hoitaa edunvalvontaa asian tiimoilta ennakoivasti ja yksi toimi asian suhteen on ENVIn eli ympäristövaliokunnan ja ITREN eli teollisuusvaliokunnan vierailu Suomeen 17.-19.5. tänä vuonna. Jotta näin edustajat itse näkevät mitä Suomen kestävä metsätalous aidosti ja arjessa tarkoittaa ja mikä merkitys kestävyyskriteerien järkevällä sisällöllä meille on käytännön arjessa. Asia on Suomen kannalta erittäin merkittävä ja teen omalta osaltani kaikkeni, että järkevään lopputulokseen päästään. Suomen kannalta on ehdottoman tärkeää, että koko edunvalvontaa hoidetaan yhdessä ilman, että teollisuus esimerkiksi lähtee nokittelemaan toisiaan. Jokainen saa asiassa parhaan ratkaisun, kun asiaa hoidetaan järkipohjalta fiksusti joukkueena. Tietoisuuden lisääminen ja toiminnasta esimerkiksi metsäteollisuuden (myös muun teollisuuden) osalta kertominen kollegoille on myös meppien tärkeä tehtävä. Tietoa on ja sitä pitää välittää, vaikka väsymykseen saakka.

Sirpa Pietikäinen, kok.:

Nykyisellään EU:ssa energiaksi käytettävän biomassan kestävyyttä ei määritellä unionin tasolla. Ainoastaan biopolttoaineiksi käytettävän biomassan on täytettävä kestävyyskriteerit siinä tapauksessa, että se lasketaan uusiutuvan energian tavoitteisiin tai sen tuottamiseen saadaan valtiontukea.

EU:ssa uusitaan vuoden 2016 lopulla uusiutuvan energian käyttöä koskevia tavoitteita vuosille 2020-2030. Uudistus perustuu ilmastotavoitteisiin, joiden osana EU sitoutui lisäämään uusiutuvan energian käyttöä 27 prosenttiin energiantuotannosta. Osana tätä uudistusta määritellään myös EU-tason kriteerit biomassan kestävälle käytölle. Komissio julkaisi helmikuun alussa konsultaation kriteerien määrittelyssä. Komission varsinainen ehdotus tullee loppuvuonna 2016.

Nykyisellään 60 % uusiutuvasta energiasta EU-alueella tuotetaan biomassasta. Bioenergia on tärkeä osa uusiutuvan energian palettia ja vähentää pitkällä aikavälillä kasvihuonepäästöjä. Metsien käyttö energiatuotannossa on resurssien ja ilmaston kannalta tehokkainta, kun puuresurssia on käytetty mahdollisimman pitkään muihin tarkoituksiin (esim. rakennuksissa) ennen polttoa. Biomassan käyttö energiantuotannossa ei ole täysin hiilineutraalia, sillä puun poltto vapauttaa hiilidioksidia ilmaan huomattavasti nopeammin kuin mitä se sitoo. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää tehokkaita toimia lyhyellä aikavälillä. Tässä on haaste puun suoran polton voimakkaalle lisäämiselle tulevina vuosina. 

Euroopan metsäpinta-ala on kasvussa ja Suomessa metsätalous on kestävällä pohjalla. Kuitenkin myös Suomessa metsätyypit ovat muuttuneet metsätalouden seurauksena ja n. kaksi kolmasosaa metsätyypeistä on uhanalaisia. Luonnontilaisia metsiä on vähän ja metsien tasaikäisyys ja –laatuisuus heikentävät monimuotoisuutta.

Kriteereitä tarvitaan, koska niiden avulla pystytään mittaamaan biotalouden kestävyyttä. On suomalaisen metsätalouden etu, että olemme mukana määrittelemässä ja ajamassa yhteisiä kestävyyskriteereitä Eurooppaan. Tällä varmistetaan reilu kilpailu etenkin kolmansien maiden kanssa, mutta myös EU:n sisällä. Meillä Suomessakin on haasteita, mutta ne ovat vain murto-osa globaalin mittakaavan ja monen muun maan haasteista. Hyvä metsäpolitiikka - joka meillä on - ja kriteerit suosivat meitä suhteessa muihin. Mielestäni huoli siitä, että EU:ssa oltaisiin esittämässä jotain sellaista, joka tuhoaisi suomalaisen metsätalouden, on ollut ylimitoitettu.

Olen seurannut ja seuraan tiivisti jatkossakin biotalouden kriteeristön kehittämistä. Olen myös mukana kiertotalouden indikaattoreiden kehittämisessä, johon nämäkin asiat liittyvät. Käyn mielelläni asiasta vuoropuhelua kaikkien osapuolten ja näkemysten kanssa.

Pirkko Ruohonen-Lerner, ps.:

Puun ja biomassan kestävyyskriteerit ovat Suomen kannalta erittäin tärkeä asia. Teollisuuden huoli on minusta perusteltu, sillä nyt tehtävillä päätöksillä on kauaskantoiset vaikutukset maamme taloudelle. Parlamentissa aihe jakaa maita ja teollisuussektoreita. Suomi ja Ruotsi ovat biomassan suhteen eri veneessä kuin esimerkiksi Britannian, joka tuo oman biomassansa Pohjois-Amerikasta. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka turvaa Suomen metsäteollisuuden kilpailukyvyn vaarantamatta kestävää kehitystä.

Petri Sarvamaa, kok.:

Miten suhtaudutte uudistukseen ja onko teollisuuden huoli perusteltu?

Biomassan kestävyyskriteerejä ei ole mitään syytä uudistaa epäedullisempaan suuntaan. Nykyinen tulkinta bioenergian kestävyydestä on erityisesti Suomen metsäisissä olosuhteissa täysin riittävä ympäristön kannalta. Jos vihreä liike onnistuu ajamaan EU-lainsäädäntöön näkemyksensä puupohjaisen bioenergian haitallisuudesta, suomalaisen teollisuuden huoli on enemmän kuin perusteltu. Pahimmillaan muutos voisi viedä satojen miljoonien investoinneilta pohjan ja vaarantaa tuhansia työpaikkoja.

Pyrittekö vaikuttamaan linjaukseen jollakin tavalla?

Teen parlamentissa kaikkeni, jottei EU-lainsäädäntöön päätyisi Suomen metsäteollisuudelle haitallisia uudistuksia. Samalla myös virkamiesten on pidettävä Suomen eduista kiinni. Nyt kun lakiuudistus on vielä valmisteluvaiheessa, etujärjestöjen on syytä olla valveilla. Komission julkinen kuuleminen bioenergian kestävyydestä on auki vielä toukokuun alkuun asti, joten nyt viimeistään on oikea aika aktivoitua. Bioenergiaa kritisoivat ympäristöjärjestöt ovat jo aloittaneet aggressiivisen lobbauksensa. Samoin Suomen metsäteollisuuden on pidettävä huolta järkevän puunkäytön eduista.

Entä miten tärkeäksi asian koette?

Asia on erityisen tärkeä Suomen kannalta. Neljäsosa energian kokonaiskulutuksestamme tulee puupolttoaineista. Uudet linjaukset puun ja biomassan kestävyyskriteereistä eivät saa viedä pohjaa teollisuuden rakenteiltamme. Metsäenergia on vahvuutemme ja Suomen olosuhteissa on myös ympäristön kannalta edullisinta, että metsää hyötykäytetään aktiivisesti. Puita ei kannata jättää metsiin mätänemään. Ympäristöhaittoja korostavien tahojen olisi syytä ymmärtää tämä.

Hallitus aikoo satsata biotalouteen kärkihankkeena yhteensä 300 milj. euroa. Lisäksi Suomessa on vireillä alan hankkeita. Edetäänkö Suomessa nyt EU:n näkökulmasta ”väärään” suuntaan?

Suomi on oikealla tiellä, biotalouden investoinnit ovat elintärkeitä uusiutuvan energian kehittämiselle ja suomalaisen metsätalouden kestävälle kehitykselle. Pitää huomioida, että edes komissio ei ole vielä julkistanut ehdotustaan biomassan kestävyyskriteerien muuttamisesta ja tämän jälkeen seuraa vielä parlamentin ja ministerineuvoston käsittelyt, joista mahdollinen haitallinen uudistus ei ilman taistelua mene läpi.

Hannu Takkula, kesk.:

Koen asian erittäin tärkeäksi.

Suomen teollisuuden huoli on vakava ja aiheellinen, sillä yksi Suomen energia- ja ilmastopolitiikan peruspilareista on metsäpohjaisen biomassan hiilineutraali energiankäyttö, jolla täytetään kansainväliset ilmastotavoitteet. Jos biomassan kestävyyskriteerien uudelleenarviossa nostetaan puun hiilipäästöjä, lasku teollisuudelle tulee olemaan suuri.  Vaikuttamisikkuna Euroopan komissioon on nyt auki, sillä ehdotus on vasta valmisteilla.  Parhaillaan on käynnissä komission konsultaatio, jonka määräaika on 10.5. mennessä. On tärkeää, että suomalaiset yritykset ja teollisuus vaikuttavat komissioon ja kertovat omista case-tapauksistaan. Yhtä tärkeää on myös suora yhteydenpito komission asiasta vastaaviin virkamiehiin sekä Euroopan parlamentin ympäristö, energia- ja maatalousvaliokunnan edustajiin, jotka aikanaan käsittelevät ehdotusta parlamentissa. 

Pyrin omalta osaltani vaikuttamaan linjaukseen pitämällä Suomelle tärkeitä asioita, kuten puun energiankäytön hiilineutraalisuutta ja kaskadiperiaatteen säilyttämistä vapaaehtoisena, esillä keskusteluissa erityisesti maatalousvaliokunnassa  ja poliittisessa ryhmässäni sekä tavatessani Euroopan komission ja neuvoston edustajia. Biomassan kestävyyden osoittamisessa tulee hyödyntää olemassa olevaa metsä- ja maatalouden lainsäädäntöä sekä vapaaehtoisia kansainvälisiä standardeja. 

Mitä tulee väitteisiin, että suomalaiset pidä puoliaan Brysselissä voin todeta, että Suomen virkamiehet ja mepit ovat asiassa hereillä ja tekevät aktiivista vaikuttamistyötä Euroopan komissioon sekä muihin jäsenmaihin Euroopan unionin neuvoston kautta. Toki totta on sekin, että Suomi ei ole kertaakaan vielä riitauttanut asioita neuvostossa, vaan valinnut "rakentavan linjan" ajatuksella, emme voi tehdä päätöksiä yksin. Minusta välillä voisi olla meille tärkeissä asioissa tiukempikin. Kukaan muu ei meitä puolusta, jollemme tee sitä itse. Suurin työ on eri kansallisuuksien edustajien informoimisessa, jotka eivät automaattisesti ymmärrä Suomen metsien erityispiirteitä. Siihen sarkaan on jatkossa myös satsattava enemmän.

Nils Torvalds, r.:

Kestävyyskriteereistä tulee varmasti aika tiukka vääntö koska suurin osa MEPeistä eivät tiedä mitä metsä on. Kävin viimeksi eilen [17.2.] puhumassa tästä aiheesta ja jos me pystymme osoittamaan miten puuta käytetään sekä rakennusmateriaalina että biopolttaineiden raaka-aineena niin asia menee hyvin. Eilisessä keskustelussa kuultiin juuri miten hajalla kenttä on. Samassa keskustelussa todettiin että vanha metsä toimii huonommin hiilinieluna ja ett talouskäytössä oleva metsä vähentää hiilinielua.

Henna Virkkunen, kok.:

Kiitos viestistä. Aina kun EU käsittelee metsiin liittyviä kysymyksiä, on syytä olla varppeillaan. Missään muussa maassa metsätaloudella ei ole yhtä suurta merkitystä kuin Suomessa, ja siitä syystä linjausten vaikutuksia talousmetsiin ja kestävään metsätalouteen ei EU-tasolla aina osata oikein arvioida.

Biomassan kestävyyskriteerit tulee olemaan merkittävä ja tärkeä kysymys, jossa vaikutustyötä on syytä tehdä nyt etupainotteisesti niin, että esitys tulee olemaan mahdollisimman hyvä.

Paavo Väyrynen, kesk.:

Huoli on perusteltu. Kriteerejä ei pidä muuttaa ainakaan siten, että Suomen mahdollisuudet käyttää omia uusiutuvia luonnonvarojaan mitenkään heikkenisivät.

Tällä on Suomelle ratkaiseva merkitys, sillä meillä on henkeä kohden laskien EU:n rikkaimmat uusiutuvat luonnonvarat.

Hoidan asiaa omassa parlamenttiryhmässäni. Yhteistyö suomalaisten parlamentaarikkojen kesken on äärimmäisen tärkeää.

Kestävyyskriteerit ovat olleet esillä kehitysvaliokunnassa, jossa toimin varapuheenjohtajana. On pidettävä huoli siitä, ettei globaaleja kriteerejä käsiteltäessä aiheuteta vahinkoa EU:n omalle toiminnalle uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi.

Jaa artikkeli: