Sunnuntai 24.7.2016

Merkittävä väläytys huumeiden dekriminalisaatiosta – ”Trendi nähtävissä Euroopassa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.3.2016 08:35
Päivitetty: 
4.3.2016 07:34
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Jos luotaisiin ei-rikosoikeudellinen rangaistusmenetelmä huumeiden käytöstä ja hallussapidosta, valtiot voisivat keskittää huumeiden torjuntansa salakuljetuksen ja huumeiden kasvatuksen kitkemiseen, huumelautakunta toteaa. Kuvassa unikkoja Afganistanissa.

Kansainvälinen huumausaineiden valvontalautakunta (INCB) lausuu, että sota huumeita vastaan ei ole välttämätön kansainvälisten sopimusten valossa. YK:ta lähellä olevan INCB:n mukaan huumepolitiikassa pitää asettaa terveys ja ihmisoikeudet etusijalle. Samaan aikaan lautakunta katsoo, että huumeidenkäyttö pitää rajata vain lääkinnällisiin ja tieteellisiin tarkoituksiin.

Lautakunnan puheenjohtaja Werner Sipp sanoo eilen julkistetun raportin saatesanoissa, että huumepolitiikassa ei tarvitse valita ”sotilaallista” huumevalvontaa eikä toisaalta myöskään vapauttaa huumeita täysin, vaan keskitieltäkin on löydettävissä uusia ratkaisuja.

Sipp nostaa esiin sen, että kansainväliset sopimukset mahdollistavat esimerkiksi muiden kuin rikosoikeudellisten seuraamusten asettamisen pienistä huumerikoksista. Sippin mielestä tärkeintä on, että huumerikkomuksesta täytyy rangaista suhteessa teon merkittävyyteen. Näin ollen Sipp väläyttää saatesanoissaan ainakin osittaisen dekriminalisaation mahdollisuutta huumepolitiikassa.

Hän sanoo INCB:n raportinkin osoittavan, että ennaltaehkäisy, valistus, hoito, kuntouttaminen ja syrjäytymiseen puuttuminen ovat vaihtoehtoja rangaistuksille ja tuomioille. Näin valtiot voisivat keskittää huumeiden torjuntansa salakuljetuksen ja huumeiden kasvatuksen kitkemiseen, Sipp toteaa.

Huumekeskustelua on käyty viime kuukausina vilkkaasti ja täyssodan huumeita vastaan koetaan epäonnistuneen. YK järjestääkin huhtikuussa aikaistetun yleiskokouksen, joka paneutuu maailman huumetilanteeseen.

Julkisuudessa on säännöllisin väliajoin ollut esillä Portugalin esimerkki. Maassa dekriminalisointiin huumeiden käyttö. Werner Sipp otti joulukuussa kantaa Portugalin tapaukseen. Hän totesi, että siihen liittyy väärinkäsityksiä.

– Ensinnäkin ”dekriminalisaation” lähestymistapa Portugalissa on innovatiivinen, muttei täysin ainutlaatuinen, Sipp sanoi ja totesi, että ei-rikosoikeudellisia seuraamuksia huumeiden hallussapidosta ja käytöstä on jo käytössä useissa maissa, esimerkiksi Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa.

Sipp sanoi myös, että ”EU:ssa on nähtävissä trendi, jossa vaihtoehtoja rikosoikeudellisille rangaistuksille kehitetään”.

Sipp muistutti myös, että huumeita ei ole laillistettu Portugalissa.

Sippin mielestä on vaikea arvioida Portugalin mallin menestystä, mutta yksi tekijä voi olla se, että maa on aidosti panostanut uudistuksen ohella esimerkiksi terveydenhoitojärjestelmään.

Sipp kehui Portugalin mallia sitoutumisesta kansainvälisiin sopimuksiin sekä terveyden ja ihmisoikeuksien keskiöön nostamisesta.

LUE MYÖS: Vaikuttava ulostulo addiktioista – Näin kävi maassa, joka dekriminalisoi huumeet

LUE MYÖS: Voimakas viesti maailmalle: ”Lopetetaan huumeiden käytön kriminalisointi”

Päivitys 4.3.2016: Tarkennettu juttuun se, että sotaa huumeita vastaan ei ole kansainvälisten sopimusten nojalla pakko käydä.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Vinberg

"Terveyden" mainitseminen huumeiden yhteydessä on vääristelyä äärimmilleen. "Ihmisoikeudet" samassa yhteydessä viittaa pahasti dystopioihin, jossa huumattu kansa tottelee diktatuurisia johtajiaan sokeasti. Eiköhän tässäkin loppujen lopuksi ole kyse rahasta, jota huumebisneksessä pyöritetään melko lailla ja haluun päästä rahanjaolle

Jaakko Mikkonen

Tiedän useita ihmisiä, joille "huumeet" mahdollistavat normaalin elämän. Kannattaa vähän laajentaa perspektiiviä, eikä jäädä käsitteisiin ja pilipali- uskomuksiin kiinni.

Timo Orava

- Alkoholi on tutkimuksissa toistuvasti mainittu terveydelle kaikkein haitallisimmaksi päihteeksi.
- Se on huomattu, että jos (aikuinen) ihminen haluaa päihtyä, hän tekee sen. Oli se laillista tai ei. Siksi ihmisoikeudet.
- Apteekista myytävät päihteet olisivat pois juurikin järjestäytyneen rikollisuuden rahoista. Niistä saataisiin myös verotuloja. Niitä voitaisiin ohjata ehkäisevään päihdetyöhön ja ongelmakäyttäjille. Alaikäisten päihteiden saanti vaikeutuisi, koska olisi kontrolloitua edes vähän.

Oliko sulla muuta? Mä voin pyydettäessä jatkaa tätä listaa vielä lisää.

Risto Mikkonen

Vuonna 1998 YK:n yleiskokous julisti kunnianhimoisen Drug Free World - We Can Do It! ohjelman, jonka puitteissa huumepolitiikan tavoitteeksi asetettiin huumekasvien kitkeminen kokonaan maan päältä kymmenessä vuodessa.

Tämän ohjelman toteutuminen piti tarkistaa vuoden 2008 kokouksessa, mutta jo silloin oli selvää, ettei tällaista utopistista tavoitetta kyetä ikinä saavuttamaan. YK:n huumetoimiston johtaja Antonio Costa julkisti tuolloin tiedon, jonka mukaan huumeraha pelasti useita pankkeja vuoden 2008 finanssikriisissä. Huumesodan epäonnistuminen saavuttaa yhtäkään julkituoduista tavoitteistaan on tullut kiusallisen selväksi kaikille osapuolille, mutta siitä hyötyvät tahot haluaisivat jatkaa riippumatta kustannuksista ja ihmisten kärsimyksistä.

Drug Free World politiikka on käytännössä lietsonut huumeongelmia ja huumekauppaa aivan uusille tasoille. Niinpä yhden ylimääräisen vuoden mietinnän seurauksena vuonna 2009 päädyttiin ohjelmaan, jolla tavoiteltiin “yhtenäistä ja tasapainotettua” huumepolitiikkaa. Tämän ohjelman toteutuminen oli alunperin tarkoitus tarkistaa vuonna 2019.

YK:n huumevalvontajärjestelmään kohdistuu paineita YK:n ulkopuolelta, mutta kasvava paine tulee YK:n sisältä, sen muilta järjestöiltä sekä YK:n järjestelmän kehittämisestä, minkä ulkopuolelle sen huumevalvontabyrokratia ei voi jäädä. Vuonna 2012 YK:n yleiskokous päätti Latinalaisen Amerikan maiden vaatimuksesta järjestää erikoisyleiskokouksen huumeongelmasta, UNGASS 2016.

UNGASS 2016:sta on muodostumassa kansainvälisen huumepolitiikan kulminaatiopiste, jonka tärkeyttä korostaa se, että YK päätti aikaistaa kolmella vuodella aiemmin sovitun huippukokouksen. Huumepolitiikan muutoksen pakottavaa tarvetta korostaa se, että vuonna 1998 YK:n pääsihteerinä toiminut Kofi Annan on yksi näkyvimpiä laillistamisen vaatijoita.

INCB nostaa vuosiraportissaan esille oopiumin valvonnan esimerkkinä valvontajärjestelmän onnistumisesta. Oopiumin käytön ja viljelyn vastainen taistelu sen perinteisillä kasvatusalueilla on esimerkki huumesodan Pyrrhoksen voitosta: länsimaisten lääkeyhtiöiden opiaatti- ja psyykenlääkkeiden tuotanto ylittää tämän roimasti ns. oopiumekvivalentteina laskettuna ja niiden yliannoksiin kuolee enemmän ihmisiä kuin ns. laittomiin huumeisiin. Tämän lisäksi kriminaalivalvonta on synnyttänyt kokonaan uuden ilmiön eli ns. lailliset huumeet tai muuntohuumeet kuten muuntokannabinoidit! Kantaako tämä kansainvälinen valvontajärjestelmä tai ns. huumehaukat vastuun tästä muutoksesta?

INCB käyttää vielä termiä “ei-aiotut seuraukset” puhuessaan huumesodan aiheuttamista vahingoista. Huumekuolemat, väkivalta, tartuntataudit, rikollisuus ja korruptio ovat suoraa seurausta siitä, että INCB on lietsonut raporteillaan ja kannanotoillaan nimenomaan huumesotaa. Drug Free World ohjelma oli INCB:n ja kansainvälisten huumehaukkojen yhteisprojekti, tätä INCB ei pysty kiistämään millään retoriikalla.

INCB valittaa sitä, kuinka huumesota on korruptoinut kriminaalivirkamiehiä ja poliitikkoja kuten Suomessa Aarnio-keissin yhteydessä on noussut esille. Huumeiden kriminaalivalvontaan käytetään maailmassa vuosittain 100 miljardia dollaria, joka hyödyttää vain ja ainoastaan vankilateollista kompleksia. Tämän kylmän totuuden paljastumisen huumesodan aiheuttamista katastrofeista tulee aiheuttamaan vielä useita kognitiivisen dissonanssin kohtauksia.

Kylmä totuus on se, kriminaalivalvontamme on vuosikymmeniä kohdistanut yhteiskunnan rajalliset resurssit täysin vääriin kohteisiin ja kriminalisoinut täysin vääriä ihmisiä.

Jari Rahkonen

100 vuotta on hakattu päätä seinään ja käyty hysteeristä taistelua huumeita vastaan. Loputonta sotaa valtavin kustannuksin. Ihminen on hidas oppimaan. Onhan se hienoa jos hommaan saadaan nyt jo vihdoin älyllisempiä keinoja.