Sunnuntai 27.5.2012

Suomi sössii Venäjän kanssa

Luotu: 
8.8.2008 17:57
  • Kuva: Aapo Mäkinen

– Venäjän rajalla seisoo autoja. Sen näkevät kaikki. Mutta Venäjä joutuu ratkomaan asioita siten, että päätökset kattavat kaikki rajat. Ei siellä voi tehdä kovin persoonallisia ratkaisuja pitkin valtakuntaa, sanoo autojenkuljetukseen erikoistuneen SE Makinen Logisticsin toimitusjohtaja Harri Pänkäläinen. Pänkäläisen mielestä Suomi on syömässä kasvavan liiketoiminnan mahdollisuuksia: maan hallitus etenee vauhdin hurmassa liikenteen ohjauksessa.

Hallitus päätti torstaina ryhtyä rajoittamaan rekkaliikennettä Kaakkois-Suomessa muutamilla tieosuuksilla turvallisuuden parantamiseksi ja itäliikenteen haittojen vähentämiseksi. Pidemmällä tähtäyksellä pyritään myös saamaan venäläisrekoille maksu tieverkoston käytöstä ottamalla käyttöön EU-direktiivien mukainen vinjettimaksu.

Nyt kuljetusyrittäjät eivät tiedä, millä kustannustasolla tarjouksia päämiehille maailmalla ensi vuoden osalta tehdään. Huono kaiku saattaa olla myös päätöksellä, jolla ulkomaisilta rekoilta aletaan periä maksuja. Näiden tuotoksi on arvioitu seitsemän miljoonaa euroa vuodessa oletuksella, että Suomessa käy 8 000 pääosin venäläistä rekkaa vuodessa.

– Bisneksellemme kysymys on tämän päivän asioista, mutta enemmän olen huolestunut siitä, mitä lapsilleni jää, jos me sössimme tämän koko Suomen elinkeinoelämän kannalta tärkeän asian näillä hätäisillä populistisilla ratkaisuilla, Pänkäläinen puntaroi.

Maastamme voisi kehittyä logistiikan alalle samanlainen kuin Hollannista, joka oli 1950-luvulta 1980-luvulle asemoitunut samaan tapaan kuin Suomi tänään. Hollannissa alan vaikutus kansantalouteen oli huikea: satamat, tavarankäsittely ja jakelu toimivat erinomaisesti. Suomi on riippuvainen ulkomaankaupasta. Tarvitsemme tiheän laivafrekvenssin ja kilpailukykyiset lastimäärät Suomen tuotteiden viemiseen.

– Mistä otetaan tyhjät kontit metsäteollisuuden tarpeisiin, jos niitä ei tule, Pänkäläinen kysyy.

Venäjän satamat ovat vasta kehittymässä. SE Makinen on ainut suomalaisfirma, joka ajaa omilla autorekoilla (tosin Venäjälle rekisteröidyillä) ja venäläisten kuljetuskumppaneiden voimin uusia autoja Venäjän markkinoille Suomen kautta transitioliikenteenä.

Hanko–Hyvinkää ja muut reitit ovat syntyneet nopeasti. Autoja on kuljetettu Venäjälle jo vuosia. 1980-luvulla autoja tosin vietiin lähinnä ulkomaalaisille diplomaateille ja muille ulkomaalaisille.

Autotehtaat tekevät valinnan

– Pitää muistaa, että reittivalinnat tekevät autotehtaat. Päätöksenteko ei ole Suomessa. Eivät ne kysele varustamoilta, kuljetusliikkeiltä tai Suomen tullilta, miten tehdään. Jos autot tulevat Hankoon, ne tulevat aivan samaan tapaan kuin Turkuun tai Kotkaan. Suomi on sen todellisen päätöksenteon kannalta sivussa eurooppalaisten ja moskovalaisten päättäjien toimista.

– Suomalaisten etuna on ollut tähän asti se, että Suomessa on ollut suuret terminaalivarastot. Kotkan seudulla on noin 500 000 neliötä. Varastoja ei ole ollut Venäjällä riittävästi, ja siksi esimerkiksi Itella osti 200 miljoonalla eurolla valtavat varastot Moskovasta ja ympäri Venäjää, Pänkäläinen selvittää.

– Tukkukauppiaat ovat halunneet pitää tavaraa varastoissa Suomessa Venäjän spekulatiivisen liiketoimintaympäristön vuoksi. Nopeasti kasvavien markkinoiden osuuksia on haettu kiivaasti. Yritysten on ollut lähes mahdotonta noudattaa venäläistä lainsäädäntöä. Eräissä tapauksissa firmoja on voitu sulkea aika helposti. Varastot Suomessa ovat turvanneet tavarat. Siis tämän taustalle ei ole mitään suomalaista huikeaa osaamista, vaan muita syitä.

Maantieteellisesti Suomi on edullisessa paikassa. Kauttakulkuliikenne Suomesta Venäjälle on kannattavaa bisnestä ainakin satamille ja huolintaliikkeille, vaikka rekat ovat venäläisiä ja ajavat halvalla venäläisellä dieselillä.

Tavara on halvinta tuoda laivoilla mahdollisimman lähelle markkina-aluetta. Venäjä markkinat kasvavat vakaasti ja houkuttelevat talouden vakiintuessa. Kun uhkat väistyvät, lähelle päämarkkinoita syntyy jakelukeskus niin kuin pitääkin. Venäjän markkinoiden kasvaessa Suomessa oleville fasiliteeteille on ollut käyttöä.

– Toki suomalaiset ovat jotain osanneet, mutta kyllä jakelu toimii Venäjällä omin voiminkin, Pänkäläinen sanoo.

– Emme ole siirtymässä Venäjälle tai kärky Venäjällä autotehtaiden ovilla. Siellä tullaan samaan kuin Venäjän sisäisessä puuhassa. Suomalaisten ja yleensä muunmaalaisten on hoidettava asiat näkyvästi. Sitä ei taas venäläinen kulttuuri aina tue.

Venäjälle syntyvän autoteollisuuden ratkaisu perustuu komponentteihin, joita autojen valmistukseen tarvitaan. Jotta länsiautojen teollisuus lähtisi kehittymään vielä nopeammin, se edellyttää, että komponenttiteollisuutta on synnyttävä tehtaiden lähistölle. Autoteollisuuden on huolehdittava, että maahan saadaan investointeja. Jos niitä ei tule, on varmaa, että tullit muuttuvat. Ja mitä auton kokoaminen Venäjällä sitten maksaakaan. Nyt sinne viedään valtavat määrät komponenttikontteja.

– Tilanne on sama kuin meidän metsäteollisuutemme osalta. On turha nähdä mitään vainoja, Pänkäläinen muistuttaa.

– Kyse on johdonmukaisesta tekemisestä. Mittakaava on suuri, kaikissa suhteissa. Kun komponenttien tuonti ylittää jonkin rajan, tullit muuttuvat. Niidenkin määrällä on rajansa aivan kuten puulla.

Venäjän tavaravirtareitti on mahdollisuus saada Suomen kautta vietäväksi myös teollisuuden omia tuotoksia.

– Huoleni on se, että suomalaisten agenda on tosi kaukana venäläisten omaksumasta. Me suomalaiset näemme asioista lieveilmiöitä, kuten rekkajonot. Suuret ja ilmavat autojen kuljetusautot pistävät silmään.

– Emme me voi jonoja vähätellä. Ei kenelläkään ole niin paljon rakkautta näitä vehkeitä kohtaan.

– Venäjän duuman, hallituksen, koko virkakoneiston tehdessä päätökset linja muuttuu hitaasti. Venäjän vaurastuminen on Suomen etu. On huomattavasti mukavampaa asua rikkaan naapurin vieressä kuin rutiköyhän entisen suurvallan naapurissa.

Venäjää pitää miettiä uudelleen; miten ja mihin maata viedään. Suomessa Venäjän eksperttien lapoja nousee jatkuvasti. Maassa asuvat tunnustavat realiteetit helpommin kuin vähemmän aikaa Venäjällä viettäneet maanmiehemme. Suomen ja Venäjän talouskomission alainen rajaliikennetyöryhmä käsittelee Suomen hallituksen torstaina esittämiä toimia tapaamisessaan 10. syyskuuta Venäjällä.

Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

Vieras

Eikö markkinataloutta haluttu? Nyt kun se näkyy toimivan, niin miksi lähteä rajoittamaan?
Virojoen ja Vaalimaan väliin on tehty 15 km keveynliikenteenväylää, olisiko tullut ilman rekkajonoja?
Voisiko etsiä positiivisia ratkaisuja?

Vieras

"Markkinatalous toimii"? -- Täällä on ihan sokeitakin mukana keskustelemassa kaikkien muuten vajavaisten kanssa!

J-P

Helppo puhua populistisista näkökannoista jos ei itse satu asumaan rakkaan Venäjän naapurissa, esimerkiksi Haminassa jonne Vaalimaan rekkajonot säännöllisesti nykyään ulottuvat. Siitä on leikki kaukana, aiheuttavat sen verran paljon vaaratilanteita. Mutta se asia on käytännössä sisäpoliittinen kun valtiovallalta ei löydy ymmärrystä parantaa paikallista tiestöä, saatikka järjestää rekoille kunnollista paikoitustilaa. Ollaan hiukan jälkijunassa siinä asiassa. Jos samaiset rekat tukkisivat vaikka kehätiet niin alkaisi löytymään ymmärrystä päättäjienkin taholta. On se kiva koululaisten seikkailla rekkojonojen välistä kouluun tms... Asialla on yleensä monta puolta, harva vaan kykenee näkemään useamman kuin yksi.

qwerty

Suomen Valtion olisi pitänyt osata ajoissa ostaa riititävä maa-alue Pietarista ja rakentaa tarvittavavat fasiliteetit suomalaisille yrittäjille.

Esko Aho - Matti Vanhanen -linjalla homma ei taiida onnistua.

tapio_o_neva

Suomella on pakkaslokerohallitus, jossa on monta yöpakkasministeriä. Alexander Stubb voisi keskittyä Gsy priden ohella esimerkiksi rauhan aikaansaamiseen Etelä-Ossetiassa Etyj:n puheenjohtajana.

Pelkkä tilanteen seuraaminen NAtO:n pääsihteerin kanssa televisiosta ei ole oikein riittävä panos raskaansarjan ulkopoliitikon tehtäväksi.

Suomi voisi oikeastaan vaihtaa ulkoasianministerin vaikkapa Pertti Salolaiseen tai Erkki Tuomiojaan, joka voisi erota SDP:stä muutamaksi kuukaudeksi, jotta hänet voitaisiin ninmittää ammatitministerinä ulkoministeriksi.

Terveisiä Pekingistä

Katsotaan nyt ensin mitä ETYJ voi aikaansaada, tuskin sen vertaa kuin EU:kaan. Taitaa ensi kosketukset asiassa tapahtua Pekingissä ja muulla foorumilla kuin ETYJ!

Väylä auki väyläministeri

Venäläiset päättävät mitä teitä täällä heidän autorekkansa ajavat.
Samaanaikaan he tolkuttomien tulliensa johdosta lopettavat puunsaannin sieltä. Rajalla Suomenpuolella olevat puulaanit jäävät tällöin luonnollisesti tyhjiksi.
Riittävä määrä rekkojen pysäköintikieltomerkkejä raja-asemilta sisämaahan päin ripoteltuna ohjaa nämä tullausta odottavat rekat näille laaneille - jos poliisit hoitavat pysäköintivalvontaa asiallisesti.
Tai ellei ohjaa niin jäähän ainakin sakkorahat Suomeen.

Vai niin

Koko artikkelissa mennään ohi tärkeimmästä asiasta:

MIKSI meitä kiinnostaisi läpikulkuliikenne ylipäänsä? MITÄ Suomi saa läpikulkuliikenteestä?

Ei meillä ole mitään syytä toimia halpana/ilmaisena läpikulkumaana ja tarjota varastotiloja, teitä ja muuta infrastruktuuria ilmaiseksi venäläisille tai saksalaisille yrityksille. Jotta hommassa olisi järkeä MEIDÄN suomalaisten kannalta, siitä on jäätävä jotain tulopuolelle. Hyvä mieli muille ei riitä.

Jos autot valmistettaisiin Suomessa ja uhattaisiin valmistuksen loppumisella kuljetushankaluuksien vuoksi, ymmärtäisin syyt rekkarallin kannustamiselle, mutta nyt touhussa ei ole mitään järkeä. Ei voida puhua edes suomalaisten kuljettajien työttömäksi jäämisestä, jos SE Mäkinenkin hoitaa kuljetukset venäläisillä autoilla ja kuskeilla.

Tietullit ja rajatarkastusmaksuja venäläisrekoille ja heti!

Liike

Jarmo Koponen on löytänyt russofiilisen asiansa ajamiseen oivallisen avun Mäkiselle huolintaliikkeestä siirtyneestä Pänkäläisestä.

Venäjälle menevästä kauttakulkuliikenteestähän eivät Suomessa hyödy muut kuin satamat ja huolintaliikkeet, koska Mäkistä lukuunottamatta suomalaiset kuljetusyritykset on savustettu ulos idän kuljetuksista. Jos nyt enää SE Mäkistäkään voi pitää suomalaisena yrityksenä.

Suomen yhteiskunta kustantaa venäläisen rekkarallin vaatiman tiestön ottamatta siitä mitään maksua eurooppalaiseen tapaan. Suomen yhteiskunta pakottaa omat itäreitin varrella asuvat lapsensa ja vanhuksensa pujottelemaan arkiliikkumiset venäläisrekkojen seassa henkensä kaupalla. Ja niin edelleen, ja niin edelleen.

Pääasia lienee, että venäläisillä, Koposella ja Pänkäläisellä on hauskaa?

Max Fun

Jos niitä autoja tuodaan maahan Hangon sataman kautta, niin miksi ihmeessä niitä ei voida kuljettaaa Venäjälle rautateitse? Kulkeehan Hangosta sentään valmis rautatie suoraan Venäjälle. Luulisi sen olevan kaikin tavoin edullisempaa, tehokkaampaa ja etenkin turvallisempaa.

Jotain järkeä tuohonkin toimintaan.

Vieras

Olen jo jonkin aikaa ihmetellyt tuota yletöntä rekkojen käyttöä niin kotimaan liikenteessä kuin juuri Venäjälle kuljetettavien autojen kuskaamisessa rekoilla.

Yhdyn edelliseen; miksi ei kuljeteta noita autoja rautateitse Venäjälle? Onko raideleveys esteenä vai haluttomuus ryhtyä järkevään kuljetukseen rautateitse?

Minä olen menettänyt monen asian kohdalla uskoni edellisten ja nykyisen hallituksen ratkaisuihin. Taasko suomalaisille käännetään selkä ja tarjotaan etuuksia ulkopuolisille vastiikketta. Näin näkyy toiminta ja päätökset olevan, olkoon kyse sisäpolitiikasta kuin ulkopolitiikasta. Olisi kiva tietää, mitkä tahot täällä Suomessa oikein ovat "niskan päällä".

Ilkka Luoma

Puutullit ja autojonot - Siperiassa puun laiton vientitoiminta on 100 kertainen ongelma kuin pienen Suomen rajamaastossa. On terävää havaita, että Venäjällä on rajanylityspaikkoja muuallakin kuin Suomen rajalla.

Venäjä on vahvojen neuvottelijoiden maa - ja meillä niitä ei ole. Kekkonen oli. Venäjä luottaa terävään vallan huippuun, meillä tietyt poliitikot pienenä vähemmistönä haluavat presidentiltä vallan pois, suuren kansan tahdon vastaisesti---
...

[orig 11.11.2006]
Venäjä löytämässä kadonneen hukassa olleen valtansa

Venäjä - Neuvostoliitto ja jälleen Venäjä ovat olleet koko tarkemmin kirjoitetun historian ajan maailman suurin maa. Venäjä oli jo tsaarien aikana kovuutta, kuritusta, mutta myös venäläistä isänmaallisuutta ja valistuneisuutta, taidetta sekä kirjailijoiden aatelia. Nykymallinen Venäjä omistaa luonnonvaroista niin merkittävät osat, että jo sen perusteella se on maailman mahti. Neuvostoliiton jäänteenä Venäjä omaa myös mittavan ydinasearsenaalin ja teho on edelleen olemassa.

Suomen kohtalon hetket liittyvät tunnetusti Venäjään niin kädenvääntönä rintamilla kuin nykyisen taloudellisen menestyksen pohjana sotakorvauksina ja bilateraalisen kauppapolitiikan ajalta. Venäjän suuruus on aina perustunut äitivenäjän suuruuteen ja isänmaan puolustamiseen. Venäläinen syntyy tänäkin päivänä suurvallan siemenet äidinmaidossaan. Kerran vahva, aina vahva, tai ainakin niin halutaan olevan.

Venäläinen arvostaa samoja arvoja kuin muutkin; he pitävät luottamuksesta, he pitävät ystävien kesken juhlimisesta, ja lennokkaiden ja voimakkaiden juhlapuheiden tunnemyrskyistä. Kun katsoo Moskovan ytimessä Neuvostoliiton sankarin, sotamarsalkka Georgi Zukovin ratsastajapatsasta, ymmärtää halun takaisin suurvaltojen joukkoon. Presidentti Putin on ottanut venäläiseen tapaan itselleen vallanavaimet. Suurin osa Venäjän kansasta ei pane sitä pahakseen. Länsimaalainen uutisointi on aina innostunut vähemmistöjen äänitorvena olemisesta.

Generalissimus Josif Stalin kuritti niin vihollisiaan kuin kansaansa. Stalin ei sietänyt mitään, joka uhkasi hänen hegemoniaansa. Historiaa tuntevat muistavat Stalinin vieneen Neuvostoliiton niin sotilaalliseen kuin poliittiseen voittoon, hän säilytti edesmenneen Neuvostoliiton itsenäisyyden. Stalin nosti Neuvostoliiton ehdottomaksi suurvallaksi ja nosti kansalaistensa tunteen voimasta, valtion huolehdinnasta ja varmasta leivästä. Leipä oli enemmistölle kapeaa, mutta sen pituus ulottui aina kuolemaan saakka. Voidaan sanoa, että yhteiskunta huolehti omistansa. Stalin on edelleen muistona arvostetussa asemassa.

Suomi on kulkenut Venäjän kupeessa niin vapautettuna Ruotsin holhouksesta kuin tiukassa tsaarin otteessa nuhteena ja muistuksena mistä aurinko nousee. Suomi on ollut jo vahva taloudellinen toimija Pietarin alueella ennen itsenäisyyttämme. Suomen ulkomaankaupasta Neuvostoliitto edusti presidentti Urho Kekkosen aikana suurimmillaan noin viidennestä. Nyt Venäjä on noussut jälleen yhdeksi merkittävimmäksi kauppakumppaniksemme. Venäjä on ollut ja on Suomen suuri mahdollisuus; ei tarvitse kumartaa, tarvitsee vain nauttia luottamusta, rehtiyttä ja kykyä osata juhlia onnistumisista maassa maan tavallansa. Venäläinen ihminen on muodostunut samoista molekyyleistä kuin suomalainenkin.

Suomen armeijan ei tarvitsisi huolehtia Venäjän politiikasta. Suomen armeijan johdon tehtävä on huolehtia kaikin tavoin kyvystämme turvata sotilaallisesti itsenäinen kansakuntamme. Tämän päivän Venäjä rakentaa uudelleen puolustustansa suurvallan periaatteilla. Suomessa ei tarvitse innostua turhasta, kun suurvallan armeija uudelleen organisoi joukkojansa vastaamaan uutta puolustuksellista asemaa.

Venäjän politiikan arvioitsijana tarvitaan vain yksi ihminen. Me tarvitsemme ulkopolitiikkamme vaalijaksi vahvan, itsenäisen ja kyvykkään presidentin, joka osaa ja hallitsee henkilökohtaisen karisman ja vaikutuskyvyn Moskovan kolleegaansa, jonka sydän on lähellä Pietaria. Venäjän vaikutusvalta kasvaa lähivuosina ja meidän kannattaa olla sen kasvun imussa turvaamassa omia intressejämme niin työssä, sijoituksissa ja raaka-aineiden saannissa kuin kaupassa ja innovaatioissa. Luottamuksellinen ja pitkäjänteinen erityispolitiikka Venäjän suuntaan takaa myöhemmin meille historiallisen palautuksen vapaakauppa-alueena Pietarin kyljessä antamaan työtä, kauppaa ja yhteistoimintaa sekä myös investointeja Suomeen.

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.vuodatus.net

X-logi

ja perustelkaa miksi meidän pitäisi rakentaa rekkaparkkeja ja panostaa tähän ralliin.
Muutaman vuoden kuluttua sama ralli kulkeekin a) laivoilla suoraan Suomenlahden pohjukkaan, b) jo suunnitteilla / rakenteilla oleviin lahden eteläpuolella oleviin satamiin.
Se aika jolloin näitä ongelmia olisi voinut hoitaa on mennyt ohi, ja rakas Matti & Co vaan hoitaa ties mitä. Käsittämätöntä tässä on se, että olemme asuneet itäisen "demokraattisen suurvallan" naapurina aika h---tin kauan eikä vieläkään ole opittu miten venäläisten kanssa neuvotellaan. Liiketuttuni Pietarissa ja Moskovassa kertoivat ihan avoimesti että ne jotka tästä asiasta tietävät, nauravat hiljaa kun taas suomipoikaa viedään.
Perustetaan ihmeessä rekkaparkkeja venäläisille rekoille venäläisten asiakkaiden tilaamien muualta tulevien autojen ja venäläisen tullin aiheuttamien ongelmien takia?

Äly hoi

Sitten kun Venäjä saa omat satamansa ja rautatiensä kuntoon niin Suomi saa ruohottua ihan rauhassa. Häiriötekijöitä ei taatusti ole. Huolintaliikkeiden halleihin voi vaikka perustaa uusia Ideaparkkeja.

onslow

Totta varmaan on että Venäjä hoitaa rahdit omien satamiensa kautta SITTEN KUN saa ne kuntoon. Taitaa mennä vuosikymmeniä ennenkuin tämä tapahtuu, investoinnit on kyllä jo kuoletettu silloin. Eiväthän rikastuneet venäläiset pysty rakentamaan edes jätevedenpuhdistamoa ilman köyhien suomalaisten merkittävää tukea.

Jälkiviisastelua

90-luvulla paasattiin hirveellä metelillä tästä gateway-asemasta. Ei haitannut, vaikka saasteita oli tiedossa ja ruuhkia. Kunhan vaan mitä rahtaamista oli tiedossa.

No - ajat on muuttuneet, mielet on muuttuneet ja hallitukset. Ja Venäjäkin on muuttunut. Ja puutullit.