"Sota on nähty"

Tbilisi. Georgia allekirjoitti aseleposopimuksen Georgian ja Venäjän välisessä konfliktissa. Presidentti Mikheil Saakashvili ilmoitti maansa hyväksyneen Ranskan ehdottaman sopimuksen perjantaina illansuussa Georgian pääkaupungissa Tbilisissä tavattuaan Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen.

Sopimuksen mukaan Venäjän on vedettävä joukkonsa Georgiasta välittömästi. Ricen mukaan Yhdysvallat tukee päätöstä, jonka mukaan Georgiaan lähetetään puolueettomia, ulkopuolisia rauhanturvaajia.

Tbilisissä ei ole ollut mitään suuria mielenilmauksia. Georgialaiset ovat viime päivinä oppineet, ettei Venäjä ole kiirehtimässä joukkojensa vetämistä Georgiasta.

Euroopan unionille Georgia on ongelma. Unionin sisällä on omat jännitteensä. Georgian kysymys on vaikea, vaikka pohjana sopimukselle onkin presidentti Nicolas Sarkozyn Venäjälle esittelemä asiakirja.

Presidentti Saakashvili huomautti varoittaneensa ulkomaailmaa Venäjän sotavoimien keskittämisestä Georgian rajalle. Hän syytti Euroopan maita suorasanaisesti vaisusta reaktiosta Venäjän sotatoimiin.

Venäjä sotii pientä naapuriaan vastaan, jolla ei ole ollut minkäänlaista mahdollisuutta puolustautua. Venäjä on pyrkinyt pitämään osapuolina Tshinvalia eli Etelä-Ossetian pääkaupunkia ja Georgiaa eli Tbilisiä.

Nyt kansainväliset osapuolet ovat tietenkin lausuneet itsestään selvyytenä, että Venäjä on osapuoli. Lyhyesti sanottuna sopimus tarkoittaa, että sota on nyt nähty, vaikka Venäjän joukot
ovat edelleen miehittämillään alueilla.

Georgia pysyy jonkin aikaan asialistalla. Saksan johtoa odotetaan Tbilisiin sunnuntaina.

Yhdysvaltojen ulkoministeri Gondoleezza Ricea ja Saksan johtaja liittokansleri Angela Merkel ovat raskaansarjan vieraita, joiden johtamissa kabineteissa päätöksiä Georgian kehityksestä tehdään jatkossa. Merkel on tulossa sunnuntaina Tbilisiin Sotshista , jossa tämä tapasi Dmitri Medvedevin. Molempien tie käy kuitenkin Moskovan kautta Georgiaan.

Sopimuksen syntyyn on osaltaan ollut vaikuttamassa se, että pohjatyötä on tehty jo pitkään. Etyjin mission Georgiassa oli tarkoitus valmistella Abhasian ja Etelä-Ossetian kriisien rauhanomaista ratkaisua. Mutta myös Ety-järjestön rooli muuttui sodan myötä sovittelijan roolista humanitaarisen avun valmistelemiseksi.

Molemmat alueet ovat olleet niin sanottuja jäädytettyjen konfliktien alueita. Nimityksellä tarkoitetaan entisen Neuvostoliiton perintönä kyteviä alue- ja kansallisuuskiistoja.

Georgian Etyj-mission päällikön, suurlähettiläs Terhi Hakalan mielestä syntynyt tilanne on osoitus siitä, että niin sanottuja jäätyneitä konflikteja ei ole olemassa.

-Konfliktit käyvät kuumana. Rauhanprosessit on jäädytetty.

Hakala muistuttaa, että monen muun konfliktin ratkaisu on myös kesken.

Merkittävimpiä on Vuoristo-Karabahin kiista , jossa armenilaisten asema Azerbaidzanissa on selvittämättä. Toinen epäselvä asia on Moldovan ja Ukrainan rajalla olevan Transdneistrian kansainvälinen asema.

Georgian ongelmissa ei ole neuvottelutasolla kysymys juridiikasta vaan poliitiikasta.

-Kysymys ei ole Ossetiasta, eikä Georgiasta vaan tässä on kysymys paljon isommasta paketista, Hakala sanoo.

Etyj on yrittänyt saada elokuun loppuun mennessä tapaamista Helsinkiin.

-Nyt tämä tietysti näyttää huonolta, koska prosessi tulitauon turvaamiseksi on edessä. Katsotaan. Maailman johtajat keskustelevat, missä mennään ja mitä tehdään, Hakala sanoo.

Varsinaiset asiat päätetään jo korkeammalla tasolla, jossa keskustelijoina ovat maailman johtajat: Yhdysvaltojen presidentti Georg Bush ja Venäjän presidentti Dmitri Medvedev tai käytännössä pääministeri Vladimir Putin. Venäjän diplomatia on omanlaistaan peliä. Asioista ei sovita enää Tbilisin ja Moskovan välillä. Kansainväliset järjestöt tekevät käytännön rauhantyötä.

Tällä hetkellä venäläiset ovat tehneet, mitä heidän piti. Venäjä näyttää voimiaan.

Hakala kertaa Georgian aseman heikentyneen syöksykierteen lailla huonommaksi viime keväänä. Kosovo-päätös ja sen jälkeen Naton Bukarestin huippukokouksen päätökset teki neuvotteluista mahdottomia. Tapa, jolla kapinallisten alueiden tilanteen rauhoittamiseen tähtäävät neuvottelut katkesivat, on ollut suhteettoman raju.

-Tällaisessa tilanteessa voidaan sanoa, että kumpikin osapuoli ampuu, mutta rajuus oli suhteetonta, Hakala kuvaa.

Etyj-järjestön mission päällikkönä hänen on pidettävä kieli keskellä suuta, koska hän edustaa myös Venäjää, joka on yksi Etyjin 56 jäsenestä.

Enää ei ole kysymys Georgiasta, vaan energiavaroista, alueen hallinnasta, Keski-Aasiasta ja tietenkin myös Natosta. Georgia on sijaiskärsijä.

-Sopimus on nyt neuvottelujen pohjana. Mutta on muistettava, että Georgian kysymys on osa suurempaa kokonaisuutta, Hakala sanoo.

Hakalan mielestä tilanteen kehittymiseen vaikutti merkittävästi
niin sanottu georgialisä.

-Georgian johdon suhteet Venäjään ovat olleet jo vuosia huonot, Hakala muistuttaa.

-Georgian asema kauttakulkumaana on hyvin ratkaiseva, jos ajatellaan energian siirtoa Kaspialta Turkkiin ja Eurooppaan.

Venäjä on yrittänyt vuosia vastustaa putkien rakentamista ja vähintään sitä, että he saavat ainakin Keski-Aasian kaasut ja Kaspian öljyt.

Georgian maantieteellinen asema on ratkaiseva. Jos maa suljetaan, Azerbaidzanin öljy ja kaasukaan eivät kulje mihinkään.
Siksi tiistainen tilanne, jolloin ajoneuvot jylläsivät Tbilisiin, oli
yllättävä ja uhkaava.

-Venäjä osoitti voivansa katkaista maan kahtia. Jos haluamme tästä ei mene mikään läpi, Hakala kertaa.

Venäjän viesti on ollut irrottaa Georgiasta Abhasia ja Etelä-Ossetia. Nyt kun kansainvälinen yhteisö tukee Georgian yhtenäisyyttä, tämä politiikka on vaikeampaa. Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ja kapinallisten Georgian alueiden johtajien eilisen tapaamisen viesti oli, että Abhasia ja Etelä-Ossetia saavat Venäjän tuen liittyäkseen osaksi Venäjää. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin lausunnot ovat tukeneet näkemystä.