Sunnuntai 27.5.2012

Tilanneviesti

  • Yritit todennäköisesti avata vanhentunutta STT:n uutista, jota ei enää ole sivustollamme.
  • Yritit todennäköisesti avata vanhentunutta STT:n uutista, jota ei enää ole sivustollamme.

Sarah Palin taas tulilinjalla

Luotu: 
6.2.2009 17:24
  • Kuva: EPA/All Over Press
    Sarah Palin

Varapresidentin pesti jäi haaveeksi, mutta Sarah Palin pysyy edelleen otsikoissa. Tuorein esimerkki on kampanja tulenarasta aiheesta, susien metsästyksestä. Sitä johtaa tunnettu näyttelijä ja eläinaktivisti Ashley Judd.

Svenska Dagbladet kertoo, että Alaskan kuvernööriä Palinia syytetään kampanjavideossa ja uudella eyeonpalin.org-saitilla rohkaisemisesta susien ja muiden villieläimien metsästämiseen lentokoneesta. Videolla Judd kertoo ehdotuksesta antaa 150 dollarin palkkio sille, joka tuo mukanaan suden etutassun.

– Sarah Palin ei katoa kulisseihin, emmekä mekään aio tehdä niin. Hänen poliittiset tavoitteensa huomioon ottaen kansalaisilla on oikeus tietää, mitä hän Alaskassa puuhailee, sanoo Defenders of Wildlife Action Fundin perustaja Rodger Schlickeisen.

Palin puolustautuu sanomalla, että petoeläinkanta pitää pitää kurissa ja että kyseinen ryhmä koostuu fanaatikoista, jotka haluavat kerätä rahaa hänen nimellään.

Paikat: 
Jaa artikkeli: 

Kommentit

semi

Pitää ampua kaikki sudet ja karhut, ei löydy sellaista erämiestä joka uskaltaisi ottaa karhusta mittaa ilman haulikkoa Suomessa.
Norjan huippuvuorilta löytyy mies joka voittaa jääkarhun ilman tappamista ja haulikkoa.

Jääkarhu kun hyökkää on kaverilla ja sillä väliä aika vähän n.5m mutta ei hätää, pippurisumute on saanut kontiot ihan sekaisin ja kaveri tiedetään nyt karhujen keskuudessa pahaksi ongelmaksi. Saa kävellä aika rauhassa ja karhutkin saavat elää, karhujen silmissä on tällä sedällä kyltti. EI SYÖTÄVÄKSI KELPAAVA.

sasu

Alaskassa on sellainen ongelma, että sudet verottavat hirvikantaa. Hirvi ei ole suden pääasiallista ravintoa, joten sudet voivat syödä hirvet vaikka sukupuuttoon susikantojen siitä kärsimättä.

Olen lukenut erään alaskalaisen riistanvartijan ja erään ammattimetsästäjän elämäkerrat, jotka kattavat useita vuosikymmeniä. Molemmissa kirjoissa tuli tämä sama susiasia esiin.

Henkilökohtaisesti asia ei kauheasti kiinnosta suuntaan eikä toiseen, mutta tällaiset tiedonjyvät ovat tarttuneet muistiin.