Aleksanteri Suuri on jälleen hämmentämässä Makedonian ja Kreikan välejä. Tällä kertaa kyseessä on jättimäinen patsas, joka aiotaan pystyttää Makedonian pääkaupungin Skopjen keskustaan ja joka on jo suututtanut Kreikan.
Visusti julkisuudelta salassa valmistellusta patsaasta tiedetään vain joitakin yksityiskohtia. Lähinnä se, ettei kyse ole vain yhdestä patsaasta vaan 16 veistoksen sarjasta. Rykelmän keskellä 22 metrin korkeudessa ratsastaa Aleksanteri Suuri valkoisella hevosellaan. Vieressään hänellä on suihkulähde ja ympärillään neljä pronssileijonaa ja kahdeksan pronssisoturia, joista yksi on Aleksanterin isä Filippos II.
–Työt ovat loppuvaiheessa, kertoo kaupunginjohtaja Vladimir Todorovic.
Mailla monta kiistaa
Aleksanterin perintö on suuren kiistelyn kohteena Makedoniassa ja Kreikassa. Kumpikin maa on ominut kuuluisan sotasankarin omakseen.
Aleksanteri syntyi Pellassa, silloisessa Makedoniassa, joka kuuluu nykyisin Kreikkaan. Hän oli Makedonian kuninkaana vuodesta 336 eaa aina kuolemaansa 323 eaa asti.
Maat riitelevät myös Makedonian nimestä. Nimikiista on haitannut Makedonian pyrkimyksiä päästä EU:n ja Naton jäseneksi. Makedonia haki EU-jäsenyyttä vuonna 2005, mutta asia ei ole edennyt Kreikan vastustuksen vuoksi. Kreikan pohjoisin maakunta on myös nimeltään Makedonia, ja Kreikka katsoo että vain sillä on oikeus käyttää nimeä.
Hinta närästää kansalaisia
Kreikan mielestä patsashanke on suuruudenhullu. Toteutuessaan rykelmä jättäisi varjoonsa kaikki muut rakennukset Skopjen keskusaukiolla.
–Saamamme tiedon perusteella tämän patsaan koko, korkeus ja hinta eivät vastaa historiallista totuutta, moitti Kreikan ulkoministeriön edustaja.
Noin 7,5 miljoonan euron hintaisen patsaan pystyttämisen on määrä alkaa syyskuussa. Valmis sen pitäisi olla vuoteen 2012 mennessä.
Veistokset valmistetaan Firenzessä Italiassa. Epäselvää on kuitenkin, kuinka ne kuljetetaan Skopjeen. Kreikan ei uskota antavan lupaa niiden kuljettamiseen Thessalonikin sataman kautta, ja reitti Albanian läpi olisi liian monimutkainen ja vaikea.
Hinta on herättänyt närää myös Makedoniassa, jonka horjuvaa taloutta maailmanlaajuinen talouskriisi on entisestään heikentänyt. Kahden miljoonan asukkaan Makedoniassa työttömyysprosentti on noin 40, ja monet ahdingossa elävät kansalaiset kummastelevat tällaista tuhlailua.