”Kamerakännykkä on ase valtaapitäviä vastaan”
Julkaistu: 11.7.2009 13:16
Kuva: Iran, Mellakka
Tietojen saaminen Iranista on tällä hetkellä lähinnä internetin ja kännykkäkameran varassa. Arkistokuva.
Janita Hämäläinen nostaa Uuden Suomen näkökulmassaan esiin nykyiset sosiaaliset verkot, joita länsimaiset ihmiset käyttävät lähinnä turhanpäiväisyyksien latelemiseen.
Esimerkiksi Iranin kaaosmaista tilannetta voi tällä hetkellä seurata parhaiten iranilaisten internettiin laittamien tekstien ja videoiden kautta.
- Jokaisesta kuvakännykästä on tullut ase, jota on käytetty uhmakkaasti valtaapitäviä vastaan, Hämäläinen sanoo näkökulmassaan.
Tähän uutiseen liittyvät asiasanat
Paikat: Iran
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Suomen puolustusvoimat kieltää valokuvaamisen palveluksessa
Suomen puolustusvoimat, amiraali Kaskeala ja ilmeisesti ylipäällikkö Halonen ovat puuttuneet kamerakännylläongelmaan. Palvelusohjeisiin tulee muutos, jolla tämä lähinnä Nokian ja Internetin tuottama ongelma poistetaan Suomesta.
Loppukesästä on niin, ettei palveluksessa ollessaan saa kuvata kuin yksikön päällikön luvalla. Arvata saattaa, etteivät innokkaimmat luvalliset valokuvaajat ylene alikersanteiksi tai upseerikokelaiksi siksi, että vaivaavat päällikköä alvariinsa valokuvauspyynnöillä.
Myös Neuvostoliitossa oli toisen maailmansodan aikana hyvä sääntö, jonka mukaan kuvata eivät saaneet kuin viralliset rintamakuvaajat.
Näin ollen ei tuotettu materiaalia, joka olisi antanut väärän kuvan Neuvostoliiton sekä työläisten ja talonpoikien puna-armeijan humanitaarisista toiminta mm. saksalaisia naisia kohtaan Berliinin vapauttamisen yhteydessä huhti-toukokuussa 1945.
Olisi johdonmukaista kieltää puolustusvoimien henkilökunnalta, varusmiehiltä ja -naisilta digitaalikamerat ja niillä varustetut matkapuhelimet.
YYA-aikana ei Suomessa, Kekkoslovakiassa, valokuvaamista kielletty neuvotoliittolaiseen tapaan.
Ihan hyvä.
Kuka kehtaa edes katsoa materiaalia, jossa alokkaat eivät joudu edes juoksemaan. Johan se voi äidin pikku enkeli traumatisoitua, jos hiki tulee.
Olipa muuten harvinaisen huono provo tuo edellinen. Tai sitten jonkun viher-sivarin teiniangstikirjoitus.
Kameraongelma
Ongelman takana on lähinnä se, että varusmiehet eivät ole ymmärtäneet velvollisuuksiaan ja oikeuksiaan oikein. Ongelmia on tosin ilmeisesti ollut kantahenkilökunnankin kanssa.
Jos minä tunkeudun sinun kotiisi ja valokuvaan kaiken mahdollisen, tuskin olet kovin tyytyväinen, vaan teet rikosilmoituksen asiasta. Kyseessä ovat kansalaisen perustuslailliset oikeudet, joihin tutustumista suosittelen.
Varusmiehelle (ja kantahenkilökunnalle) varuskunta-alue on koti. Eli kuvatakseen esim. tuvassa, kuvaajan tulisi pyytää jokaiselta tuvassa olijalta erikseen kirjallinen lupa kuvan julkaisemiseen. Koska tätä ei voida varmistaa mitenkään, on mielestäni aivan kohuullista, että kuvaamista rajoitetaan.
Olin kuvaajana Suomen puolustusvoimien yksikössä 1980-1981 ja silloin kuvaamisen rajoitukset olivat erittäin tiukat. Oli tiettyjä asioita, joita ei missään tapauksessa saanut päästää julkisuuteen.
Silloin ne olivat itsestäänselvyyksiä, mutta ymmärtääkö nykyajan nuori niitä niin? Onko mielestäsi oikein, että jokaisen puolustusvoimien kaltaisessa laitoksessa työskentelevän mokat pitäisi saattaa maailmanlaajuiseen levitykseen?
PS. Silloin julkaistiin sitä, mikä pääesikunnassa hyväksyttiin, siinä ei ollut uudistusmielisellä everstillä paljon sanomista.
Mikä muuten oli ensimmäinen suomalaisen kuvaama kaksieväinen Mig? Shhhhh!