Kuuban vallankumousjohtajan Fidel Castron mukaan Venezuelalla on oikeus varustautua naapurimaahan Kolumbiaan kaavailtujen Yhdysvaltain sotilastukikohtien vuoksi.
Tukikohdat uhkaavat koko Etelä-Amerikan turvallisuutta, Castro kirjoittaa kuubalaisviestimissä lähettämässään viestissä.
Venezuelan presidentti Hugo Chavez on katkaissut suhteet Kolumbiaan ja aikoo jatkaa aseiden ostamista Venäjältä.
Yhdysvaltain mukaan Kolumbian tukikohtia tarvitaan taistelussa huumekauppaa vastaan.
Henkilöt:
Paikat:

Kommentit
Jenkit voivat hermostua
Vähemmästäkin.
Venäjän hyökkäyssukellusvene vieraili Kuubassa, loput USA:n rannikon tuntumassa, ja aiemmin Venäjän laivasto seilasi näyttävästi Karibialla Venezuelan laivaston kanssa.
Hugo Chavez on saavuttanut vähintään samantasoisen ystävyyden Venäjän kanssa, kuin Fidel itse.
Jenkkien ystävyys kukoistaa edelleenkin Georgian Saakashvilin kanssa.
Vuorovaikutteisuus toimii kansainvälisissä ystävyyssuhteissakin.
Kilpailua Venäjän ystävyydestä
"Hugo Chavez on saavuttanut vähintään samantasoisen ystävyyden Venäjän kanssa, kuin Fidel itse."
Vielä on eteläamerikkalaisilla matkaa yhtä hyvään Venäjä suhteeseen kuin mikä Tarja Halosella ja Lavrovin perheystävällä, Alexander Stubbilla on.
Nuo hyökkäyssukellusveneet ovat maailman merkittävämpi rauhanturvaajia, koska ne varmistavat kauhun tasapainon. Niiden pitäisi olla väriltään valkoisia rauhankyyhkyjä.
Se jokin Kuuballa on
Nepsu, tähän on kyllä vielä matkaa, "Ystävän" laulu:
http://www.youtube.com/watch?v=EDvTJXTci2g&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=W_00pkB8L5A&feature=related
Hugo on tiktaattori
Hugo Chavez on jo aikoja sitten ylentänyt itsensä tiktattoriksi Fidelin rinnalle. Venäläisiä tämmöinen pikku-tiktaattori-puuhastelu ei pelota, onhan siellä pari ystävällistä satamaa Ameriikan reviirillä. Olenkohan turhan epäluuloinen, koska minua nämä USA:n käymät huumeiden vastaiset sodat eivät varsin vakuuta. Kolumbiassa on kokaiinia vastaan sodittu jo ainakin yhden sukupolven verran, mutta kamaa sieltä pukkaa aina vain enemmän. Meksiko on joutunut mukaan samaan kauhun kierteeseen. Näistä kierteistä ei sitten selviä muka mitenkään muuten kuin kunnon amerikkalaisilla aseilla. Bumtsipum. Afanistanissa unikkopellot alkoivat taas punertaa heti kun amerikkalaiset ilmestyivät maisemiin. No, ovathan huumeet olleet osa kansainvälistä politiikkaa ja tietysti ns. rauhan tekemistä ainakin Kiinan oopiumisodasta lähtien.
Tarkennus
Huumesodista jäi mainitsematta, että näitä kunnon amerikkalaisia aseita löytyy tietysti kaikilta osapuolilta. On siellä toki myös venäläisiä jokapojan reikärautoja, eniten levinnyt maailmassa, merkki mihin luotetaan, Kalashnikov.
kalashnikov epätarkempi kuin suomalainen rynnnäkkökivääri
miksi - siksi että kalashnikovin tähtäimet ovat lähempänä toisiaan kuin rynnäkkökiväärissä jolloin samanlainen virhe molempien tähtäyksessä on paljon suurempi huti kalashnikovin osumassa
sanoopi reservin luutnantti ja humanisti - huomaten jatkuvasti että ymmärtää usein fysiikan ilmiöistä käytännössä enemmän kuin insinöörit itte :)
Ballistiikan oppitunti
Onko niin, että AK-47:ssä tähtäimet ovat myös korkeammalla piipun linjasta? Tarkoitan tällä sitä, että jos kivääri on hieman "vinossa" niin silloin ikään kuin on helpompaa ampua sivuun siksi, että tähtäimet ovat korkealla.
Osaisiko joku sanoa, mikä on tarkin kiväärinä 7,62 mm:n rynnäkkökivääreistä.
Suomessahan ammutaan 300 metriltä ja harjoitellaan pääasiassa 150 metrille, Norjassa 100 metrille.
Maat, joissa harjoitellaan vain 50 m - 100 m matkalle, perustuvat hieman toisenlaiseen filosofiaan kuin hirvikivääriajatteluun.
On suorastaan hengenvaarallista laskea vihollista rynnäkköetäisyydelle.
mutta
jos tähtäyspiste on keskellä maalissa ja ase vinossa niin silloin osuu mutta vähän enemmän vastakkaiseen suuntaan kuin mihin ase on vinossa - tähtäimet ja piippu kun on samansuuntaiset
mutta sen sijaan lähempänä olevien tähtäinten virhevaikutus on paljon suurempi ja herkempi tähtäysvirheille kuin kauempana olevien tähtäinten.
Suomalaisessa rynkkärissä on takatähtäin on suoraan silmän edessä kun taas kalashikovissa piipun alkupäässä eli rynkyssä tähtäinten väli on melkein kaksinkertainen kalsahnikoviin nähden jonka takatähtäintä sihdataan n 30 sentin päästä eli oikein huonoissa valaistusolosuhteissa ei välttämättä näe koko takatähtäintä. Osu sillä sitten.
No humanisti puhuu aatettaan vastaan vai puhuuko. Ei - jos ajatellaan että maataan on oikeus puolustaa ja silloin Nevan mainitsemalla tarkkudella kauemmas on pienemmällä maalla aivan valtava vaikutus. Olenkin jv-joukkueen johtajana miettinyt että puolet joukkueen aseista pitäisi olla tarkkuskivääreitä joilla ylletään kai kilometriin asti. Sellainen olisi tärkeä strateginen tekijä pienen maan ja kansan siisipuolustusstrategiassa.
Kiväärihommiksi
Itsekin joskus mietin tuota rynnäkkökiväärin ulottuvuutta jalkaväkijoukkueessa, jolla on mahdollisuus tähystää rauhassa.
Varsinaiset tarkka-ampujat ovat heiman niin kuin pataljoonatason spesialisteja, joten tuo varsinaisen kivääriammunnan osaaminen pitäisi tuoda jalkaväkijoukkueeseen ryhmätasolle siten, että olisi vaikkapa ryhmässä kaksi valioampujaa, joilla olisi edellytyksiä osua kauemmas, sellaiselle 150 m - 800 m matkoille.
No yksi maltillisempi ajatus olisi tietenkin se, että neljästä ryhmästä yhdellä olisi konekiväärimiehen sijasta kiväärillä varustettu tarkempi ampuja.
Vastakkaiset argumentit tietenkin ovat, että ei kannata ampua yhtä 800 metrin päässä ja varoittaa olemassa olostaan, vaan odottaa koko ryhmää ja nitistää se kerralla.
En pidä tätä argumenttia hyvänä, koska hyvin aikein lähelle eivät tule kuin tiedustelijat ja suurempaa porukkaa pitäisi harventaa jo kauempaa.
Itse asiassa mietin, mitä hyötyä on tulittaa rynnäkkökiväärillä 30 minuuttia - 40 minuuttia talebaneja, jos yhdellä kiväärillä voisi ampua hieman lähemmäs pelotustarkoituksessa.
Jotenkin vain luulen, että tarkka-ampuja ja kivääriampuja on luonteeltaan hieman erimies kuin tavallinen ampuja.
tähtäämisen ylivertaisuus
olin aikoinaan kertauharjoituksissa oikealla kokoonpanolla joukkueenjohtajana ja noin 30 miehestä kun kaikki veti 10 laukausta 150 metrin päästä siihen pikkutauluun makaavasta miehestä niin ajattelin että jos tämmöinen jeppelauma malttaa tähdätä kunnolla niin onhan siitä kauhia tulla läpi - ja jos niillä on vielä puolella porukkaa kiikaritähtäimellä varustetut tarkkuuskiväärit niin sellaisen porukan toiminta-alue on käytännössä kilmoetri joka suuntaan
sekin kävi mielessä että miksei porukalla voisi olla kaksi asetta - toinen tarkkuuskivääri jolla touhutaan noin 100 metriin asti ja sitten otettais käyttöön uzi-tyyppiset keveät srjatuliaseet jolla ei osuta tastkasti mutta tehdään aika hyvä peitto lähitaistelussa
tarkkuuskivääreissä on isokaliberisempiakin joilla voi ampua kai niin räjähtäviä kuin panssaria läpäiseävikin ammuksia jolloin harvennus voidaan aloittaa kaukaa jo ajoneuvotasolla eli renkaat silpuksi jne
minusta tässä tarkkuuskivääari+lähitaisteluase systeemissä on itua koska sillä voidaan olla tehokkaita niin laajalla alueella ja kaukaa
Miehistönkuljetusvaunun pysäyttäminen
Singolla ampuminen ei ole helppoa. Jotenkin uskon, että onnistumismahdollisuudet paranisivat, jos onnistuttaisiin ampumaan renkaat ensiksi ja sitten kun liikuntakyky olisi mennyt niin paremmin liikkumattomaan maaliin.
Kivääriryhmän tulivoima on nykyään toisen maailmansodan aikaisen komppanian veroinen.
Loppujen lopuksi suuresta tulivoimasta seuraa, että oikeastaan luovuudella alkaa olla merkitystä.
Groznyssa kaupunkisodassa puolustajilla oli pienoiskivääri tarkka-ammuntaa varten, AK-47 sarjatulta varten ja sinko panssareita varten.
Uskoisin, että tuo kivääriryhmän aseistus voisi olla hyvin monimuotoinen, mikäli sen saisi itse rakentaa.
Kertasinko on hyvä jokamiehen ase, mutta singolla ampumisen opettelemiseen pitäisi panna tuhottomasti aikaa.
Toinen asia, minkä olen huomannut, on telamiinoittaminen. Kun sarvimiinat poistettiin jalkaväkimiinoina, myös telamiinaan liittyvä yleissivistys on alkanut kadota. Näin
esimerkiksi esikunta-alueiden miinoittaminen. Naamionti on parantunut moninkertaisesti.
Ilmavaara tiedostetaan ja ilmeisesti amerikkalaisia opuksia ilmaylivoimasta kerrataan ahkeraan.
Sen sijaan ilmeisesti panssaivoimia ja panssaritiedustelua vähätellään, koska siihen liittyvät toimet ovat nykyään melko kevyellä.
Itse asissa oli aivan mukava tietää, mitä tuo yläkerta oikein ajattelee nyt Kosovon 1999 jälkeen, kun texasilaista helikopterirykmenttiä ei uskallettu käyttää.
Jotenkin luulen, että taktiikan opetuksessa on edelleen lähtökohtana se, että joku kykenisi ylläpitämään 50 km syvää rintamaa taisteluhelikoptereilla. Tässä nimittäin seuraa jalkaväen koulutuksessa erittäin monta asiaa ja painotusta.
Olisi tietenkin hyvä, jos jossain sodittaisiin Espanjan sisällissodan kaltainen koitos, jossa voitaisiin testata puolustusvälineitä ja hankkia tietoa siitä, mikä toimii ja mikä ei toimi.
Nykyään nimittäin tarinat kerrotaan lähinnä sotateollisen kompleksin myyntiesitteiden perusteella.
Kuitenkin luulisin, että käytännössä taisteluhelikoptereita on liioiteltu, taistelupanssarivaunuja on vähätelty tykistönä ja se, mikä rulettaa on BMP-3 - melko halvoin tuotantokustannuksin kuitenkin jonkinlaisella tykillä.
Tuo konetykkiajattelu 30 mm - 40 mm on mielenkiintoinen ja sopii aroille, Kymenlaaksoon ja Uudellemaalle, mutta se, miten muuallem, en tiedä.
Jotenkin luulisin, että 75 mm - 120 mm tykeilläkin olisi lähimatkoilla merkitystä esimerkiksi rynnäkkövaunusta panssarivaunukanuunaan, mutta tästä asistahan ei saa puhua, koska viisat ihmiset ovat päättäneet, että ilmaylivoimaa voidaan ylläpitää ohjusaikakaudellakin ja että taisteluhelikopterit jylläävät.
Olisi todella toivottavaa, että Israel ja Yhdysvallat koittaisivat onneaan Iranin venäläistä ilmatorjuntaa vastaan. Toinen mielenkiintoinen asia olisi tukkia Hormuzin salmi merimaaliohjuksin ja upottaa lentotukialus risteilyohjuksilla.
Näin suomalainenkin kolpakkostrategisointi saisi uusia ajatuksia.
Luulen, että ilmavoimat tuhoutuvat noin 2-6 tunnissa ja merivoimat noin 3-4 päivässä.
Sen jälkeen onkin keskustelua siitä, jatketaanko toisen maailmansodan aikaisin mentelmien tykeillä ja jalkaväellä.
Ilmavoimilta tuhoutuvat kentät melko nopeasti eikä ole, mihin laskeutua. Merivoimat puolestaan saavat ohjuksia satamalla osakseen.
hauska teksti
minä saatan olla naivi mutta loppukädessä kai sota loppuu kun jalkaväki on telottu ja/tai sen poliittinen kannatus omassa väestössä on olematon
muussa tapauksessa jälkäväki on v-mäinen elementti
minusta teknologiaa liioitellaan vaikkapa ilmavoimien osalta mutta kun totuus on että ei helikopterit jne voi olla koko ajan ilmassa kun taas jalkaväki on aina maassa tai pikkusen sen alla ja jokaikinen ukkeli pitäis yksitellen listiä eli pitää osua kohdalle eikä melkein
jos se ukkeli on pyssyineen tunkenut itsensä maan alle niin millä perhanalla sen sieltä helikpopterilla listit - kun helikupperi on häipynyt niin jälkaväkimies pyhkäsee pölyt tamineista ja lähtee uusiin koiruuksiin - ja näin isossa maassa niitä mahtuu niin perhanasti joka paikkaan - on siinä hommaa kaivaa ukkelit esiin - etenkin kun jos se ensin ampuu kilometrin päähän jostain kolosta jota ei edes löydy ja sitten se pyhkäsee kertasingolla joko onterlokranaattia panssariin tai sirpalekranaattia jalkaväkeen ja sitten kun sen lähelle pääsee niin se alkaa piru rampoilla ja kaksin käsin kahdella pikku sarjatuliaseella niittää kuin kalansuolaaja - no nyt meni kaksi sarjatuliasetta elokuvan puolelle
mutta summa summarum aika vaikeaksi ja kalliiksi tulee sellaisten ukkojen teilaamine ja teilattava on jos haluat voittaa - ja päälle päätteeksi paikalliset siviilitkin enempi vähempi näkyvästi ja tuntuvasti v-tuilee joka tavalla
ja sitten tämmönen niemenpahanen vielä jossa ei ole edes mitään raaka-aineita jota tavoitella - ei kai nyt hullukaan tämmöstä jättömaata halaja moisella hinnalla - etenkään venäjä jolla on kaikkea sitä kymmenmäärin mitä meillä on rippeitten verran jos sitäkään - paitti tyhymiä on palijon
Suomalainen rynkky on
hyvin tarkka ainakin 150 metriin, kun vain tähtäimet kohdistetaan. Pärjäsin sillä hyvin intissä 70-luvulla ja voitin kertiksen kisan Santahaminassa 80-luvun lopulla, siellä oli mukana kapiaisiakin. No, viimeisin onnistuminen johtui ehkä siitä, että olin ainoa porukasta, joka ei ollut sinä aamuna krapulassa. Ehkä rynkyllä osuisi 300 metriinkin, ainakin kiikaritähtäimellä - vai mikä semmoinen lie nykyisin nimeltään. Inttiaikaan muuten Suomi koopeet olivat ihan sohloja, vai sattuiko minulle sitten se Rokan Antin entinen moottoritussari?
no ei kai
kapiaiset osuneet 70-luvulla muuhun kuin korkinavaajalla kaljapullon kruunukorkkiin ja aliupseeri- tai upseerikehon ovipieliin ulos kompuroidessaan :)
150 m
150 m on tuttu. Taisin ampua jotain 86 silmälaseilla eli pari alle valion. Tuo 300 metrin ammunta jäi kuitenkin hämäräksi, taisin olla silloin VUP:ssä. Muistaakseni sellainenkin RK-ammunta on ollut.
Mitä tulee Suomi-konepistooliin niin koska sitä oli 1980-luvulla jakovahvuuksissa niin kuin Ukko-pekkaakin, niin silläkin ammuttiin aliupseerikoulussa.
Mieleenpainuvaa tuossa oli massalukko, minkä vuoksi V A R O I T E T T I I N panemasta sormea rakoon, missä lukko liikkuu, koska se voi katkaista sormen. 35 patruunan tankolipas oli melko helppo lipastaa, mutta Antero Rokan käyttämä rumpulimas, jonne meni 70 patruunaa (oliko virallisesti 71) oli hieman haastavampi. Ymmärrän kyllä, miksi olisi hangessa parampi, että joku muu lipastaisi rumpulippaaseen 9 mm patruunat.
Ampumsesta toteaisin sen verran, että en saanut lyhyeltä matkalta kuin 2-3 luotia rintakuviotauluun (taulussa ammuttavan rinta ja kasvto), mutta neljäs luoti jo meni yli.
Toisin sanoen näkemykseni mukaan elokuvassa Tuntematon sotilas monet alikersantti Rokan ampumat sarjat olivat liian pitkiä ainakin maassa makaaviin vihollisiin.
Tuolloin ymmmärsin, ettei pelkällä Suomi-konepistoolilla pärjää, koska vihollisia pitää harventaa jo ennen kuin pääsevät rynnäkköetäisyydelle, joka voi kyllä olla myös puolustajan loppu. Sodanajan jalkaväkiryhmässä pääasiahan oli tarkka Ukko-Pekka.
Toinen asia on sitten se, että yleisten käsitysten mukaan joku 9 mm pistoolin luoti ei ole tehokas, jos sitä ampuu kuusikkoon. En lennä yhtä suoraan oksiin osuttuaan kuin raskas 7,62 mm.
Lisäksi vielä 1980 opetettiin, ettei patruunoita pidä haaskata, vaan ampua tähdättyjä laukauksia. Varoittavana esimerkkinä käytettiin yhdysvaltalaisten ammuskulutusta.
En nyt siis vieläkään ymmärrä, 5,56 mm muotia enkä sitä, että kersantti Kasvikin on voinut huumaantua ruudin hajusta ja räiskimisestä. Taloudellisimpia tappajia ovat tarkka-ampujat, kuten Isä-Mitro tai Simo Häyhä. Tosin se edellyttää jonkinlaista asemasotaa tai taukoa liikkuvassa sodassa.
Itse asiassa kaikki elokuvat ilahduttavat katselijaansa ylenmääräisellä ja epätarkalla ammuskelulla, jota ei ainakaan Suomessa virallisesti ihannoida ja johon ei kannusteta.
Näin yhdessä taisi olla miltei virallisessa oppaassa, että vihulainen pitäisi päästää lähemmäs ja ampua puolustustaistelussa yllättäin lähempää. Rupesin miettimään, että olikohan oppaan kirjoittajan sielumaisema Suomessa yleensä vai jossain Kymenlaakson ja Uudenmaan pelloilla.
Joka tapauksessa media vääristää mielikuvat aseiden käytöstä niin naisille kuin siviilipalvelusmiehille kuin myös totaalikieltäytyjille, elleivät sitten hanki kivääriä ja opettele hirvimiehiksi.
Rynnäkkökiväärinkin pääsiallinen käyttö on sen käyttö lyhyenä kiväärinä, ei konepistoolina.
"En nyt siis vieläkään ymmärrä, 5,56 mm muotia"
Ei se ole mikään muoti, 5,56 kun on vaan kaliperina etevämpi kuin 7,62x39. Lentorata on suorempi, osumatarkkuus parempi, patruunat ovat kevyempiä ja niiden valmistamiseen kuluu vähemmän värimetalleja ja muita materiaaleja. Läpäisyssä 5,56 antaa vähän etua isommalle luodille mutta ei niin paljon kuin yleensä luullaan.
Ei itänaapurikaan ole käyttänyt 7,62x39 kaliperia pariin vuosikymmeneen pääkaliperinaan. Siellä on käytössä 5,45x39.
Kiväärin luodin ideaalihalkaisijaksi on aikojen saatossa todettu noin 6mm joka antaa hyvät ulkoballistiset ominaisuudet ja riittävästi liike-energiaa. Tarkkuuden kannalta ideaalista kaliperia lähinnä taitaa olla 6 mm PPC.
6.5mm Grendel ja 6.8 Remington SPC ovat ehdotuksia 5,56 NATO:n seuraajaksi.
5,56 vs 7,62
"Ei se ole mikään muoti, 5,56 kun on vaan kaliperina etevämpi kuin 7,62x39. Lentorata on suorempi, osumatarkkuus parempi, patruunat ovat kevyempiä ja niiden valmistamiseen kuluu vähemmän värimetalleja ja muita materiaaleja."
Lyhyempi lentorata voi olla suorempi.
Joskus on väitetty 7,62
Joskus on väitetty 7,62 olevan parempi peitteisessä maastossa, painavampi luoti ei välttämättä muuta suuntaa oksista ja sen sellaisista.Tiedä häntä,voi olla legendaakin.
7,62
"Osaisiko joku sanoa, mikä on tarkin kiväärinä 7,62 mm:n rynnäkkökivääreistä."
Armeijakäytössä olevista vahva kandidaatti on Knights SR-25, tosin sen kaliperi on 7,62 NATO.
7,62x39 kaliperisista tarkimpia rynnäkkökiväärejä ovat epäilyksettä AR-15 muunnokset (AR-47), joita on ollut SOCOM porukoilla käytössä mm. Afganistanissa. Nillä pääsee laadukkailla patruunoilla 1 MOA tarkkuuksiin.
AK-47:a ei voi pitää erityisen tarkkana aseena johtuen useammastakin tarkkuutta huonontavasta rakenteellisesta seikasta. AK:n laukaisukoneisto on aika karmea tarkkuuden kannalta ja sen virittäminen paremmaksi on hyvin vaikeaa. Kaasumännän suojaputki taivuttaa lämmetessään piippua alaspäin, tosin viilalla siitä selviää. Piippuun kiinnitetty etutukki taivuttaa piippua mikäli asetta tuetaan siitä. Luistin pohjan muoto aiheuttaa yhdessä kaksirivisen lippaan kanssa sen että lukko asettuu vuoron perään kahteen eri asentoon, eli ase ampuu kahta kasaa. Lisäksi AK:n ergonomia on hirveä.
Heikoin lenkki on kuitenkin 7,62x39 patruuna jonka lentorata on lumipallomaisen kaareva.
Vastalause
Teoriassa asia on, kuten kerrot, mutta ei käytännössä.
Venäläinen Kalashnikov AK-47 rynnäkkökivääri on pienemmästä tähtäimien välisestä etäisyydestä huolimatta tarkempi siitä yksinkertaisesta syystä, että kummatkin tähtäimet on kunnolla kiinnitetty. Etutähtäin on kiinni piipussa ja takatähtäin on piipussa kiinni olevan kaasusylinterin rungossa. Yhtenä jäykkänä kokonaisuutena.
Suomalainen "viisas" insinööri päätti parantaa tarkkuutta, ja sijoitti RK-62 takatähtäimen kauemmas lukkokoneiston peltikannen takaosaan kiinni. Samalla kuitenkin siirrettin myös etutähtäin taaksepäin kaasusylinterin etuosaan. Muutoksilla RK-62 pilattiin, sillä lukkoneiston kannen kiinnitys on kaikissa suomalaisissa ko. mallin rynnäkkökivääreissä sen verran löysä, että vähäisestäkin töytäyksestä sen asento muuttuu - eli takatähtäimen sijainti muuttuu. Loputonta kohdistamista ja tulitikkujen ja pahvinpalojen työntämistä peltikannen helmojen alle, että se, ja siis takatähtäin pysyisi säädetyssä kohdistuksessa. Ei pysy.
Lisäksi suomalainen "viisas" insinööri päätti tehdä RK-62 takatähtäimestä umpitähtäimen, jonka yli tositilanteessa tai jopa tauluammunnassa joutuu kurkistelemaan kohdetta.
Venäläisessä se on avomallinen ilman silmän edessä olevaa näköestettä, jonka umpimalli näkökenttään tekee.
Venäläinen esikuva:
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/57/AK-47_type_II_Part_DM...
Myöhemmin saksalaisvalmisteisessa RK-72-mallissa siirryttiin takaisin esikuvan mukaiseen rakenteeseen:
http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=63&equipment=37
Avotähtäin
Saahan tuon takatähtäimen diopterin muutettua avotähtäimeksi kääntämällä sen eteen.
Tuo takatähtämen kiinnittäminen laatikon kanteen voi olla ongelma muutaman päivän taistelun ja ryömimisen jälkeen, jolloin varmaan siitä tulee väljä.
mielikuva
ainakin mulla on että ei se kansi väljä ole, vahvaa peltiä ja tiukasti loksahtaa kiinni
omaa lääkettään usa syö
usa saa maistaa omaa lääkettään
kun ei malttanut olla rakentelematta kiristysrengasta venäjän ympärille kun venäjä halusi putinin presidenttikaudella vain avautua maailmalle ja venäjällä ei tuolloin eikä myöhemminkään ollut ajatustakaan ruveta härnäämään amerikkalaisia ihan naapurista niin nyt venäläiset tekee samoin kuin amerikkalaiset
eikä amerikkalaisilla ole kohta kivaa - he ovat pian kuin olavinlinna saarella paksujen muurien ja vuolaasti virtaavien vesien takana
tok tok - tyhmiä nuo amerikkalaiset - oikein sikatyhmiä
eikä asia koskaan oikene ellei
amerikkalaiset ajaudu sen suhteen aitoon sisäpoliittiseen kriisiin sen suhteen mikä heidän roolinsa maailmalla on ja mitä he tekevät
mutta kun demokraatit ovat joko yhtä kieroja kuin republikaanit tai tosi tyhmiä niin kyseisen maailmanpoliittisesti terve kriisi ei onnistu
Obamassa on ehkä pientä virettä sen suuntaan että saattaisi tämän asian edes tajuta puhumattakaan sen tärkeydestä
Ideologiset silmälasit
Aika vahvat ideologiset silmälasit sinulla, vääristävät sen verran pahasti.
Venäjän ympärillä oleva "kiristysrengas" on olemassa, se on rakennettu isovenäläisten vuosisataisesta propakandasta johon sinäkin tunnut vankasti uskovan. Sitä kiristysrengasta tosiaan tarvitaan pitämään Venäjä kasassa, ilman keinotekoisesti luotua ja ylläpidettyä uhkaa maa hajoaisi nopeasti pieniksi absurdistanioiksi.
Kumman menestyksekkäitä nuo jenkit ollakseen niin sikatyhmiä. Samoin heidän elämäntapansa on ihmeellisen vetovoimainen ollakseen tämmöisen piiritysuhan alla. BKT jenkeillä on esimerkiksi Venäjään verrattuna kymmenkertainen ja nuppia kohti jaettuna yli nelinkertainen. Maa vetää puoleensa eri alojen ammattilaisia, huippututkijoita ja rahaa sellaisella vaimalla että he voivat kuoria kermat pois päältä.
Jos olemalla sikatyhmä menestyy noin hyvin niin sitten kannatta olla sikatyhmä.
joo
ja sinä olet ääliö koska et tajua että jenkit on superkolonialistinen maa ja sen taloudellinen voima on siinä - ryöstää ja riistää muilta kolonialistisin keinoin
Tämä selvä
Olkinukke ja ad hommen puolentoista rivin postauksessa. Tapu-tapu. Halvat huvit sulla.
jenkkien ihailun suomalainen harha
on se että kuvitellaan pelkällä aggressiivisella markkinoinnilla ja myynnillä saavutettavan sama asema kuin jenkeillä mutta heidän menestymisensä avain on se että he ovat kaikessa mahdollisessa sormeilemassa oman etunsa eteen - siis kaikessa mahdollisessa - se on niin monitahoista ja monitasoista että se on uskomatonta
eihän silloin joku inisevä myyntimies tai mainoskampanjat paian mitään jos kaikki asiaan sidotut tahot on kilpailijan toimesta sidottu tavalla tai toisella sen etuihin tai ja etenkin kun kaikki resurssit ja raaka-aineet on niin vahvasti jenkkien kontrollissa
on suomalaisten naivia pölväsmiä edes kuvitella pääsevänsä samaan ja asettaa jenkit esikuviksemme
Jussi on oikeassa, omaa
Jussi on oikeassa, omaa lääketään nielevät. Usan taloudelliset savijalat kun vielä pettävät niin siinähän painavat vihreitä papereitaan joita kukaan ei halua. Rooman ja Neuvostoliiton kohtalo edessä.
Azerbaidzanin Moskovan suurlähettiläs uhkaa sodalla
Vuoristo-Karabahia. http://www.gazeta.ru/politics/2009/08/06_a_3233652.shtml
Tämä on Yhdysvaltain "tuki" Georgialle Etelä-Ossetian sodan vuosipäiväksi. Ärsytetään Armeniaa ja Venäjää rauhaanpakottamisella uhkaamalla. Lavrovin isä on Tbilisissä asunut armenialainen.
Armenialaisten ajatukset turkkilaisista ja azereista on ennakkoon tiedossa.
Sijaisärsytystä?
Enemmän tuo tuntuu ärsyttävän Venäjän vapaaehtoisia juoksupoikia kuin venäläisiä itseään. Eikö tuo ole aika raskasta kun pitää aktiivisesti närkästyä toisten puolesta? Tuolla voi olla vakavia terveysvaikutuksia mahahaavasta kehon spontaaniin syttymiseen.
Juhani Putkiselle
Tarkoituksenani on kertoa Juhani Putkiselle, että ainoa "tuki", minkä Yhdysvallat Georgialle myöntää 8.8.2009 on Azerbaidzanin Moskovan suurlähettilään vinoilu Armenialle siitä, että Azerbaizan uhkaa Venäjän liittolaisen Armenian sydämenasiana olevan Vuoristo-Karabahin miehittämisellä rauhaanpakottamisoperaationa.
Toisin sanoen Yhdysvallat ei mitenkään valmistele Georian puolusamista Venäjän hyökkäyksellä, vaan lähettää Azerbaidzanin Moskovan suurlähettilään haistattelemaan Sergei Lavroville, joka isä oli tbilisiläinen armenialainen.
Kyseesssä on jossain Yhdysvaltain think tankissa miehitty piikittely, jolla toivotaan saatavan Sergolta joku f*ck ya -lausunto.
Enempää kuin Azerbaidzanin kaltaisen vasallivaltion haistettelut ei Yhdysvallat ole valmis myöntämään Saakashvilin tueksi.
Tämä http://www.gazeta.ru :ssa ollut juttu on taas mennyt "suomalaisilta Venäjä-asaintuntijoilta" ohi niin Erkkolassa kuin Yleiradion toverilassakin.
Ehkäpä Stubb Italiasta voisi romaanin lukemisensa tauolla kirjoittaa jotain miehekästä sen tueksi, että Azerbaidzan aloittaisi sodan Vuoristo-Karabahissa perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi.
11.8.2009 siellä olisivat kuitenkin Armenian ja Venäjän joukot turvaamassa ihmisoikeuksia ja tunnustamassa Vuoristo-Karabahin tasavallan itsenäiseksi valtioksi. Onnea vastasyntyvälle!
Azerbaidzanin Moskovan suurlähettiläs
Tästä gazeta.ru-linkistäsi jäi kivasti kaivelemaan jokin, annas olla... Azerbaidzanin entinen kultakurkku, sittemmin kulttuuriministeri, on nyttemmin Moskovassako suurlähettiläänä uhkailemassa Sergoa... mielenkiintoista :).
Juutubista on näköjään, harmi kyllä, poistettu suurlähettilään funkimpi, kuuma neuvostonuorisoidolivaihe, joka on melko varmasti uponnut myös nuoreen Sergoon. Jotain kumminkin löytyi, joten saanko esitellä, neuvostomegatähti Polad Byl-Byl ogli!
Tässä "Byl-Byl" (satakielen kurkku) lähinnä klipin alussa:
http://www.youtube.com/watch?v=6_dz9duEt8M&feature=related
Kuuma azerihitti: http://www.youtube.com/watch?v=5d8RA5qQ4j0&feature=related
Vuoristo-Karabah -tunnelmiin:
http://www.youtube.com/watch?v=zPXDxUJOuXQ&feature=related
Ja Moskovaan: http://www.youtube.com/watch?v=5zKGK0vemnY&feature=related