Iranin presidentti Mahmoud Ahmadinejad kehottaa uutistoimisto AP:n haastattelussa Yhdysvaltain presidentti Barack Obamaa ajattelemaan häntä ystävänään eikä uhkana.
Ahmadinejadin mielestä historia osoittaa, että Irania ei pitäisi ajatella uhkana. Ahmadinejad kehottaakin Obamaa lukemaan historiankirjoista, mikä on näin Iranista ajattelevien kohtalo.
- Historiallisesti katsoen kuka tahansa, kuka ystävystyi Iranin kanssa, sai paljon mahdollisuuksia, Ahmadinejad sanoi.
Sekä Ahmadinejad että Obama puhuvat YK:n yleiskokouksessa. Obama antaa puheessaan tylyn viestin maailmalle: Yhdysvaltoja määräileväksi haukkuvien ei pitäisi nyt odottaa, että Yhdysvallat korjaa kaikki maailman ongelmat.
Henkilöt:
Paikat:

Kommentit
Kiinassa ja Venäjällä ollaan sivistyneitä
Kiinassa ja Venäjällä ollaan sivistyneitä ja luetaan kirjoja, koska televisio ei ole niin merkittävä.
Mitkä ovat motiivit?
Mitä tapahtui ja miksi ei voida koskaan realisoida kaikkien yhteiseksi totuudeksi. Se on jossakin välimaastossa eikä se kulje pelkästään vaaka-akselilla, vaan todellisuus on moniulotteisempi kuin tilavuuskoordinaatisto.
Televisio on turha vehje. Varsinainen aivopesula. Sääli Lännen parkoja.
En ymmärrä. Mitkä ovat Ahmadinejadin motiivit? Hän kieltää holokaustin, herjaa varsinkin Israelia mutta puhuu kuitenkin ystävystymisestä, pienellä uhalla ja varauksella.
Iranin ja muslimimaailman sankari, Osaman ja Obaman kaveri vai rasavilli elvistelijä?
Toisaalta - aseteollisuudella mennee vähän kurjasti.
Jos minulla on tällainen
Jos minulla on tällainen ystävä, en tarvitse yhtään vihollista.
Mitä tapahtui?
Joku on kopioinut ja kääntänyt pitkän tarinan siitä, mitä on voinut tapahtua.
http://www.vapaasana.net/keskustelu/895
Kun Ahmadinejad puhuu, toivottavasti jossain muualla kuin Islamilaisen tasavallan suurlähetystössä on puheen oikein käännetty englanninkielinen versio.
On nimittäin varmaa, etteivät ammattitaitoiset päivälehtitoimittajat jätä panematta sorkkaansa asian tulkintoihin.
Liian usein unohdetaan se, että toimittajan tehtävänä ei ole olla turvallisuuspoliittinen erityisneuvonantaja eikä päätoimittajan ministeri, vaan että toimittaja on tiedonkantaja niin kuin postiljooni.
Länsimaisessa journalismissa uutinen erotetaan (omasta) mielipiteestä ja toisten uutisoimat mielipiteet laitetaan testiin kysymällä lisää.
Tätä länsimaista journalismia vaan on mainosmateriaalien välissä entistä vähemmän.
Mitä tapahtui?
Joku on kopioinut ja kääntänyt pitkän tarinan siitä, mitä on voinut tapahtua.
http://www.vapaasana.net/keskustelu/895
Kun Ahmadinejad puhuu, toivottavasti jossain muualla kuin Islamilaisen tasavallan suurlähetystössä on puheen oikein käännetty englanninkielinen versio.
On nimittäin varmaa, etteivät ammattitaitoiset päivälehtitoimittajat jätä panematta sorkkaansa asian tulkintoihin.
Liian usein unohdetaan se, että toimittajan tehtävänä ei ole olla turvallisuuspoliittinen erityisneuvonantaja eikä päätoimittajan ministeri, vaan että toimittaja on tiedonkantaja niin kuin postiljooni.
Länsimaisessa journalismissa uutinen erotetaan (omasta) mielipiteestä ja toisten uutisoimat mielipiteet laitetaan testiin kysymällä lisää.
Tätä länsimaista journalismia vaan on mainosmateriaalien välissä entistä vähemmän.
http://en.wikipedia.org/wiki/Germany_Must_Perish!