Näin kävi USA:n eliittiyliopistojen sijoitusten
Julkaistu: 27.9.2009 13:12
Kuva: EPA / All Over Press
Harvardin yliopiston riskisijoitukset poikivat suurtappiot.
Varakkaat eliittiyliopistot Harvard ja Yale olivat riskisijoittamisessa etunenässä. Voitot olivat alkuun suuria, mutta viime lukuvuonna Harvardin sijoitusten arvo romahti 27 prosenttia ja Yalen 30 prosenttia.
Pienempien oppilaitosten tappiot ovat jääneet pienemmiksi, mutta taantuman vaikutus voi silti olla niissä paljon tuhoisampi kuin rikkaissa eliittikouluissa.
CapTrust-konsulttiyrityksen osakas Eric Bailey arvioi, että Yale ja Harvard pääsevät jaloilleen ja saavat ennen pitkää menetyksensä korvattua. Vähemmän varakkaiden yliopistojen hän ei välttämättä usko selviävän.
Yalen rehtorin Richard Levinin mukaan yliopistot kärsivät tappioista paitsi suoraan myös välillisesti. Uutiset tappiollisista sijoituksista saattavat saada lahjoittajat etsimään muita lahjoituskohteita.
- Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Poimintoja Uuden Suomen blogeista
ILMOITUS
Yritysblogit
Tuoreimmat uutiset
Tilaa US-uutiskirje
Sähköinen uutiskirjeemme ilmestyy 12 kertaa viikossa ja sisältää tiiviin paketin päivän uutisia ja puheenaiheita.
RSS
Facebook
Tilaa uutiskirje
Mitenköhän on käynyt
Punaisen Ristin sijoitusten ja ihmisten hyvään antamat lahjoitus rahojen.
ja tällaista mallia
ajetaan suomeen
taas ovat kepu ja kokoomus erehtyneet
Kannattaa kuitenkin muistaa,
Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhdysvalloissa yliopistoja johdetaan ja hallinnoidaan kuten yrityksiä. Yhdysvalloissa yliopistojen pääasiallinen tarkoitus on tehdä rahaa, ei tiedettä. Tietenkin tämä johtaa, että yhdysvaltaltalaisissa yliopistoissa tutkimus keskittyy käytännöllisiin asioihin, joille saadaan paljon rahoitusta yrityksiltä, mutta asioiden tietoarvo on toissijainen. Samoin kuin ihmisten kouluttaminen. Joka johtaa siihen, että yliopistot ottavat opiskelijoita sen perusteella, pystyvätkö he tuottamaan yliopistoille profiittia, ei sen perusteella että ansaitsevatko he koulutuksen (onko heillä meriittiä).
"Kannattaa kuitenkin
"Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhdysvalloissa yliopistoja johdetaan ja hallinnoidaan kuten yrityksiä. Yhdysvalloissa yliopistojen pääasiallinen tarkoitus on tehdä rahaa, ei tiedettä. Tietenkin tämä johtaa, että yhdysvaltaltalaisissa yliopistoissa tutkimus keskittyy käytännöllisiin asioihin, joille saadaan paljon rahoitusta yrityksiltä, mutta asioiden tietoarvo on toissijainen. Samoin kuin ihmisten kouluttaminen. Joka johtaa siihen, että yliopistot ottavat opiskelijoita sen perusteella, pystyvätkö he tuottamaan yliopistoille profiittia, ei sen perusteella että ansaitsevatko he koulutuksen (onko heillä meriittiä)."
Höpö, höpö. USA:ssa on monia yliopistoja jotka ovat saaneet enemmän Nobelin palkintoja kuin koko Suomeen on tullut yhteensä. USA:ssa tehdään huippuyliopistoissa huipputiedettä, vaikka - tai ehkäpä juuri siitä syystä, että niitä johdetaan kuin yrityksiä.
Ei taida kannattaa uskoa
Ihmeen paljon on tipahdellut tieteen Nobeleita näille amerikkalaisille yliopistoille, jotka tekevät "tietoarvoltaan toissijaisia asioita". Missähän ne oikeasti hyvät yliopistot sitten ovat? Venäjällä, Pohjois-Koreassa?
Humboldt on Humboldt ja Scheisse on Scheisse
Kannattaa kuitenkin muistaa, että suomalaisten yliopistojen tieteelliset saavutukset ovat useimmilla tieteenaloilla ja -sektoreilla käytännössä nollan arvoisia ja maisteri- ja tohtoritulvan (eli vallinneiden kannustinjärjestelmien) takia ne ovatkin toimineet lähinnä ammatillisina oppilaitoksina, joiden yhteys tieteeseen ja korkeammalle opetukselle asettaviin muihin päämääriin on ollut korkeintaan "silmänpalvonnallinen", "valheellinen" ja "päivähoidollinen", melkein mistä tahansa näkökulmasta tai tarvehierarkiasta katsoen.
Ei voi kyllä kuin suhtautua oudoksuen niihin yksisilmäisiin ideologiasta pohjaaviin kommentteihin (toki kysymyksessä voivat olla myös puutteet kognitiivisissa kyvyissä), joissa tätä asiaa ei osata edes lähestyä, saati sitten käsitellä.
Tohtoritsunamissa on hyviäkin puolia
Päivystäviä dosentteja riittää runsaasti sanomalehtiin todistamaan tieteellisesti mikä tahansa mielipide oikeaksi. Näin ollen postmodernismi on jotain muuta kuin 1950-luvun yleisönosastoon kirjoittelu.
Akateeminen debatti muuttuu iltapäivälehtijulkisuudeksi, esitutkintapöytäkirjoiksi ja tuomioistuinten ratkaisuiksi.
Suomen henkinen kapasiteetti käytetään natoiluun eli sopivien uhkakuvien maalaustaiteeseen, vaalitaiteiluun, lööpittämiseen ja yleensökin turhan puhumiseen.
Kukaan ei totea tätä melun tai pienhiukkasten tapaan saasteeksi, vaan virtuaalifuturismiksi.
Virtuaali voi olla ihanteellista. Ihmiskunnan ensimmäinen päätoiminen taiteilija oli poppamies, joka totesi, että metsästäminen on liian raskasta ja keskittyi henkimaailman asioihin. Tästä vaatimattomasta alusta syntyivät langattomat yhteydet tuonpuoleiseen, hyvät ja luottamukselliset suhteet aurinkokuntamme suurimpaan fuusioydinvoimalaan, aurinkoon sekä ukkoseen.
Sama poppamiehen epäkäytännöllinen mukavuudenhalu vaivaa sivistyneitä vieläkin. Sivistyshän perustuu talonpoikien ja työläisten tuottaman lisäarvon haltuunottoon, jotta voidaan saada elatus ja aikaa fiksumpien asioiden pohtimiselle.
Toimittaja aasi? "Unohti" vertailutiedot - indeksit syöksyi 2008
Niin, Harvardin sijoitusten arvo romahti 27 prosenttia ja Yalen 30 prosenttia.
Mutta mitä tapahtui markkinoilla yleensä? Dow Jones Industrial Average laski vuonna 2008 33,8 prosenttia.
Harvard ja Yale menestyivät sijoituksissaan siis Dow Jones -pörssin keskiarvoa paremmin!
http://seekingalpha.com/article/112937-2008-dow-jo...